Järjestöjen kehittäjyysrooli hyvinvointialueilla

Järjestöt tarvitsevat tulevilla hyvinvointialueilla paitsi osallistumisen paikkoja, myös pysyviä rakenteita yhteistyössä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Erilaisia työmuotoja ovat vaikkapa työpajat ja kyselyt, joihin mahdollisimman laajalla kutsulla voi osallistua. Rakenne voi puolestaan olla järjestöneuvottelukunta, joka käy hyvinvointialueen ja kuntien kanssa neuvottelut tai hyvinvointialueen työryhmä, johon pyydetään järjestöedustajat mukaan. Olennaista on kattava tiedonkulku ja yhteinen kehittämisen asenne.

Hyvinvointialueiden valmistelussa järjestöt ovat olennaisessa roolissa. Nivelkohdat ovat aina niitä hetkiä, jolloin kannattaa lähteä mukaan yhteiseen työhön. Silloin mietitään, mikä on olennaista ja millaisia asioita tulisi tehdä. Kolmannen sektorin osaaminen tukee loistavalla tavalla virkamiestyön valmistelua.

Kolmannella sektorilla on monimuotoisuutta ja monipuolisuutta. Järjestöistä löytyy tekijöitä, joilla on tarkan fokuksen erikoisosaamista tai kokemusasiantuntijuutta, vankkaa osaamista fasilitoinnista tai verkostojohtamisesta sekä painavaa tietoa tutkimustuloksineen. Ennen kaikkea järjestöistä löytyy ihmisiä, jotka tekevät sydämellään. Se lisää vielä 10% kaiken muun päälle.

Viisas virkamies etsii järjestökumppanin

Lähidemokratia, yhteiskehittäminen ja asukaslähtöisyys ovat käsitteitä, joilla viitataan osallistavampaan valmisteluun ja päätöksentekoon. On käytännössä havaittu, että päätöksistä tulee parempia, kun jo valmisteluvaiheessa otetaan mukaan asukkaita ja palveluiden käyttäjiä. Vammaispalvelujen johtaja ja vammaisen lapsen äiti samassa työpajassa ovat mahdollisuus, jota kannattaa vaalia.   

On ehkä totuttu siihen, että asiat valmistellaan nopeasti kuntien oman päätöksentekoprosessin mukaan. Samanlaista tapaa on helppo lähteä noudattamaan aloittavilla hyvinvointialueilla. Sen sijaan kannattaa luopua siitä ajatuksesta, että valmistelija tietää jo valmiiksi kaiken ja avata mahdollisuus yhteiselle keskustelulle ja kehittämiselle.

Yhteisen kehittämisen työpajat tulee valmistella huolella. Osallistujien valintaan kannattaa käyttää aikaa. Mikäli vain mahdollista, heiltä voi jo  työpajan valmisteluvaiheessa kysyä aiheita ja ajatuksia, jotta itse työpajojen sisältö saadaan mahdollisimman tehokkaaksi täsmäiskuksi.

Osallistujien aikaa tulee kunnioittaa. Meillä kaikilla on ne samat 24 h vuorokaudessa. Kun osallistuja tuo osaamisensa, kokemuksensa ja ajatuksensa yhteiseen kekoon, se on arvokas asia. Työpaja tulee fasilitoida ja siinä kannattaa keskittyä mahdollisimman konkreettisiin tavoitteisiin ja ratkaisuihin. Työpajaa kannattaa seurata jokin toinen tapaaminen tai jakomateriaali, jossa päästään seuraamaan joko kehitystä tai toteutumaa. Tämä luo hyvän pohjan yhteiselle työskentelylle myös jatkossa.  

Kuulemisesta kumppanuuteen

Hallinnollinen valmistelu ja päätöksenteko kehittyy koko ajan yhä osallistavampaan suuntaan. Aiemmin päätökset tehtiin pitkälti suljettujen ovien takana, jonka jälkeen niistä tiedotettiin. Jossain vaiheessa ryhdyttiin tarjoamaan alueen asukkaille mahdollisuutta tulla kysymään ja kommentoimaan. Tämän lisäksi on alettu pyytää keskeisiltä toimijoilta lausuntoja aiheesta. Lausuntoja seuraa jonkinlainen yhteistyö. Pyydetään toinen toimija kaveriksi. Kehitetään ehkä yhdessä – tai sitten annetaan jokin valmis palanen sille toiselle. Nämä kaikki ovat askeleita kumppanuuteen.

Kumppanuus tarkoittaa minulle sitä, että meillä on yhteinen ymmärrys toimintakentästä, me edistämme yhteistä asiaa ja meillä on yhdessä sovitut roolit. On päätetty yhdessä myös mahdollisista kuluista ja tuloista. Lisäksi on kirjoitettu sopimus, jos sille on tarvetta. Kumppanit ovat työskentelyssä tasa-arvoisia, vaikka eivät olisi yhteismitallisia.

Ota kumppani mukaan! Yhdessä kehittäessä kehittyy itsekin.