Kehittäminen käyntiin - Tunnista tarpeet ja aseta tavoitteet

Kehittämisen käynnistyessä tärkeitä kysymyksiä ovat: Millaisessa toimintaympäristössä kehittäminen tapahtuu? Mihin ongelmaan etsimme ratkaisua? Mikä on tavoiteltu muutos? Riittääkö, että mukaan otetaan ainoastaan oman organisaation ammattilaiset vai saisitteko lisäarvoa esimerkiksi kutsumalla mukaan asiakkaita tai sidosryhmiä?

Tunnista tarpeet

Innovaatiotoiminnan tulee perustua kysyntään, ei tarjontaan, ja yhteistoiminnallisesti määriteltyihin tarpeisiin. Tämän vuoksi kehittämisessä kannattaa lähteä liikkeelle tunnistamalla ja huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Keskeistä on määritellä yhdessä, mihin ongelmaan olemme etsimässä ratkaisua.

Innovaatiotoiminta asettaa kehitettävän ratkaisun käyttäjät tai palvelun asiakkaat kehittämisen lähtökohdaksi ja keskiöön. Aidossa yhteiskehittämisessä palveluita ei kehitetä asiakkaille valmiiksi, vaan he osallistuvat kehittämiseen yhdessä ammattilaisten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Palveluita käyttävä asiakas on aktiivinen toimija, joka suunnittelee ja toteuttaa palvelun yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Muunna tarpeet tavoitteiksi

Selkeät tavoitteet antavat suunnan kehittämistoiminnalle. Tavoitteiden asettaminen ei ole mekaaninen toimenpide, vaan monitoimijaisessa ympäristössä tavoitteiden asettaminen on hyvä tehdä yhdessä neuvotellen. Silloin yhteinen ymmärrys tavoiteltavista vaikutuksista lisääntyy, koskivatpa tavoitteet sitten toteutustapaa, ominaisuuksia tai toiminnallisuuksia. Tavoitteista voidaan täsmentää erityisesti niitä, joiden toteutumista halutaan arvioida. Tavoitteita on hyvä täsmentää, sillä niistä johdetaan arviointikysymykset, joihin arvioinnilla yritetään vastata. Lisäksi on hyvä laatia kysymyksiä, joiden avulla seurataan ja arvioidaan ratkaisun tuottamaa odottamatonta muutosta.

Arviointikysymysten avulla päästään seuraavaan vaiheeseen eli miettimään, millaisilla kriteereillä, mittareilla ja/tai indikaattoreilla arviointia tullaan tekemään. Nämä voivat olla eri näkökulmista määriteltyjä kriteerejä, esim. tietyn asiakasryhmän, ammattilaisten, organisaation, maakunnan tai kansallisen tason näkökulmista. Niiden avulla voidaan tehdä seurantaa ja arviointia kokeilua ennen, sen aikana, ja sen jälkeen. Menetelmiä arviointitiedon keräämiseen on moninaisia. Aina kannattaa miettiä, minkälaista tietoa halutaan ja miten erilaiset työvälineet ja tavat soveltuvat arvioinnin kohteeseen. Tärkeää on myös olla tietoinen kaikista niistä tahoista, joiden tulisi olla mukana arvioinnissa, jotta kaikkien toimijoiden ääni tulisi kuuluviin.