Kokeiluilla testataan innovaatioiden toteutusideoita käytännössä
Kokeilut ovat keino testata innovaatiotoiminnan tavoitteita ja toteutusideoita oikeassa toimintaympäristössä yhdessä palvelujen käyttäjien ja tuottajien kanssa. Onnistuessaan kokeilut ovat myös väylä järjestelmätason systeemiseen muutokseen.
Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen – ohjelman tavoitteena on lastensuojelun palvelujärjestelmän uudistaminen sosiaalisten innovaatioiden avulla. Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa SOILA-koordinaatiohanke käynnistää 2025 Kokeilusta muutokseen -valmennuksen ohjelmassa rahoituksen saaneille aluehankkeille systeemisen muutoksen tueksi.
Hankkeiden tukemisessa käytetään lontoolaisen Young Foundationin 2010 kehittämää sosiaalisten innovaatioiden spiraalimallia. Se sisältää kuusi kehittämisvaihetta innovaation tarpeen määrittämisestä ideoiden, kokeilujen, vakiinnuttamisen ja skaalaamisen kautta kohti systeemistä muutosta. Malli vahvistaa arkilähtöistä kehittämistä ja toimivien ratkaisujen käyttöönottamista.
Kokeiluilla voi olla eri hallinnon tasoilla eri tavoitteita
Kansallisella tasolla kokeilut liittyvät erityisesti politiikkatavoitteiden saavuttamiseen, tietopohjaan vahvistamiseen ja uusien, innovatiivisten ratkaisujen löytämiseen kansallisesti käyttöönotettaviksi. Alueellisella ja paikallisella tasolla, kuten kunnissa ja hyvinvointialueilla, kokeileminen liittyy konkreettiseen toisin tekemiseen ja siitä saatavan tiedon hyödyntämiseen niin, että lastensuojelun strategiset tavoitteet toteutuvat ja palveluiden laatu paranee. Lisäksi kokeilujen avulla edistetään toimialojen uusiutumista, uusien ratkaisujen tai innovatiivisuuden kehittämistä sekä kansalaislähtöisyyden, yhteistyön ja osallisuuden vahvistamista.
Kokeiluvauhdittamossa opitaan yhdessä, miten kokeilu saadaan onnistumaan
Valmennus käynnistyy maaliskuun kokeiluvauhdittamossa yhden hankesuunnitelmasta valitun ratkaisuidean pohjalta. Valitusta ideasta tuotetaan konkreettinen ja visuaalinen ratkaisuaihio (prototyyppi), kuten legomalli tai sarjakuva, jonka avulla toimivuutta testataan vertaisarvioinnilla. Tämän jälkeen prototyyppiä jatkokehitetään testauksen havaintojen ja palautteen avulla. Tämä on tärkeä vaihe sosiaalisten innovaatioiden kannalta, koska iteroinnin kautta – tekemällä kokeiluja ja virheitä sekä oppimalla niistä – voidaan yhdistää eri tahojen asiantuntemusta ja ratkaista eri sidosryhmien välisiä jännitteitä. Samalla varmistetaan ideoiden toimivuus käytännössä.
Varsinaiset kokeilut tehdään alueiden arjessa
Aluehankkeiden omissa kokeiluissa testataan, miten hyvin hankkeen suunnitteluvaiheessa tunnistettu lastensuojelun ongelman ratkaisu toimii käytännössä. Sosiaalisesti innovatiivisiksi ja käyttökelpoisiksi testattujen kokeilujen osalta tavoitteena on uusien toimintatapojen laajamittainen käyttöönotto joko hyvinvointialueella tai kansallisesti. Siksi on tärkeää, että kokeilu tehdään yhdessä suunnitteilla olevan palvelun käyttäjien ja tuottajien kanssa sen aiotussa tulevassa toimintaympäristössä, ei paperilla. Hankkeen tavoitteet määrittävät sen, keitä tulisi kutsua mukaan eri kokeiluihin.
Kokeiluissa pyritään testaamaan kehitettävän idean olettamuksia nopeasti yksi kerrallaan oikeaan suuntaan, aloittaen niistä, jotka ovat kehitettävän idean kannalta merkittävimpiä ja sisältävät eniten epävarmuutta. Onnistunut kokeilu on sellainen, jossa mahdollisimman pienellä vaivalla ja resursseilla opitaan mahdollisimman paljon kehitettävän idean kannalta oleellista uutta tietoa.
Kokeiluista vakiinnuttamiseen, skaalaamiseen ja kohti systeemistä muutosta
Jos uusi toimintatapa on kokeiluprosessin aikana todettu aiempaa paremmaksi, on hyvä valmistautua seuraaviin sosiaalisten innovaatioiden vaiheisiin: miten kokeilun tulokset voidaan ottaa laajamittaisesti käyttöön ja mitä tahoja on vielä hyvä kutsua mukaan, jotta toimivat ideat muutetaan osaksi päivittäistä toimintaa. Julkisella sektorilla tämä tarkoittaa budjetin, henkilöstön ja muiden resurssien sekä lainsäädännön huomioimista ja niihin vaikuttamista. Kokeilun ja pilotin dokumentointi on tärkeä vaihe kokeilun tulosten vakiinnuttamisen kannalta.
Kirjoittajat:
Tuula Jäppinen, erikoissuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tanja Hirschovits-Gerz, hankepäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lue lisää:
Kokeilukulttuuri Suomessa – nykytilanne ja kehittämistarpeet, VNK 2019 Kokeilukulttuuri Suomessa – nykytilanne
Nopeiden kokeilujen reseptit – Cook Book (2019) Fiksu_Kalasatama_NKO_Cookbook.pdf - Google Drive
The Open Book of Social Innovation (2012) youngfoundation.org/wp-content/uploads/2012/10/The-Open-Book-of-Social-Innovationg.pdf
Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa www.thl.fi/soila.
Kuva
