Kuntouttavassa työtoiminnassa on vielä kehitettävää

Kartoitimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen nykytilaa sekä miten siirtymävaihe kunnilta hyvinvointialueelle sujui. Saimme kesällä 2023 tehtyyn kyselyymme vastauksia lähes kaikilta hyvinvointialueilta sekä Helsingistä. 

Tulokset kertovat niin onnistumisista kuin haasteistakin. Onnistumisia koettiin palveluiden jatkuvuuden ja laadun turvaamisessa sekä esimerkiksi kuntayhteistyössä. Keskeneräiset sopimusprosessit ja henkilöstön riittävyys haastoivat osaltaan järjestämistä ja tuotantoa, ja haastavat edelleen. Kaikilta intressiristiriidoilta tai epäselvyyksiltä ei ole voitu välttyä ja eri toimijoiden yhteiselle keskustelulle on ollut tarvetta. Nykyisellään alueita haastaa etenkin henkilöstöresurssien ja ajan puute, palvelun ruuhkautuminen, mutta myös asiakasohjauksen kysymykset. 

Tarkoitus on vahvistaa asiakkaan kuntoutumista ja edellytyksiä työllistyä

Kuntouttava työtoiminta on yksi niistä sosiaalipalveluista, joka siirtyi hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle 1.1.2023. Palvelun tarkoitus on vahvistaa asiakkaan kuntoutumista ja edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille tai osallistua esimerkiksi koulutukseen.

Kuntouttava työtoiminta palveluna, tavoitteiltaan ja sisällöltään sijoittuu sosiaalihuollon ja työllisyydenhoidon yhdyspinnoille. Hyvinvointialue voi tuottaa kuntouttavan työtoiminnan itse, yhteistoiminnassa toisten hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia sen sopimukseen perustuen muualta. Hyvinvointialue vastaa siitä, että toiminta järjestetään lain mukaisesti ja asiakkaalle laaditussa aktivointisuunnitelmassa tai monialaisessa työllistymissuunnitelmassa määritellyllä tavalla. 

Kuntouttavan työtoiminnan tuotanto on jakautunut järjestäjän eli hyvinvointialueen omalle tuotannolle sekä eri palveluntuottajille. Osa hyvinvointialueista on kilpailuttanut tai suunnittelee kilpailuttavansa tuotantoa, lisäksi käyttöön on otettu palvelusetelimalleja. Suurin osa hyvinvointialueista kertoi heiltä löytyvän laajaa osaamista kuntouttavan työtoiminnan hankintaan, kun taas vajaa kolmannes ilmoitti, ettei osaaminen ole riittävän laajaa ja tukea tähän voisi tarvita.

Mistä puhutaan, kun puhutaan esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuudesta tai tuloksellisuudesta? Asiakkaalle tavoitteet palvelussa ovat yksilöllisiä. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tulisi tarkastella yksilötasolla ja siihen liittyvällä aikajänteellä suhteessa asiakkaan tavoitteisiin ja tilanteeseen. Kyselyssämme halusimme tietää, kuinka hyvinvointialueet seuraavat kuntouttavan työtoiminnan tuloksia, vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Kysyimme tätä ymmärtäen samalla, että kysymys on myös hyvin moniulotteinen. 

Kuten olettaa saattoi, seuraaminen koettiin haastavaksi ja usealla alueella ei ole vielä systemaattista tavoiteseurantaa. Monella alueella seurannan ja raportoinnin yhdenmukaistaminen on vasta työn alla, aivan kuten palvelun järjestämisen ja tuottamisenkin yhdenmukaistaminen.

Asiakkaat ovat erilaisissa elämäntilanteissa ja kuntoutumisen vaiheissa

Kuntouttava työtoiminta on palvelua, johon ohjaamisessa tulisi ottaa huomioon asiakkaan palvelutarpeet. Kuitenkaan näin ei aina ole, vaan esimerkiksi talousperusteinen ohjaus voi vaikuttaa päätökseen ohjata asiakas palvelun piiriin.  Asiakkaita ei tulisi ohjata kuntouttavaan työtoimintaan esimerkiksi säästösyistä. Kuntouttavaa työtoimintaa on tarkoituksenmukaista kohdentaa henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Toimintaa voidaan ja tulisikin räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaiseksi.

Vaikka kuntouttavassa työtoiminnassa ja sen jatkotoimissa päätavoitteena on lopulta työllistyminen, ihmiset ovat palveluun osallistuessaan erilaisissa elämäntilanteissa ja kuntoutumisen vaiheissa. Käytännössä työtoiminta voi joskus olla sisällöltään ja tavoitteiltaan työ- ja toimintakykyä ylläpitävää, jolloin se voi muistuttaa läheisesti sosiaalista kuntoutusta. Kuntouttavan työtoiminnan sisältöä, tulosta ja vaikutusta kysyttäessä ollaankin monien tarkennusta vaativien kysymysten äärellä. 

Kuntouttavassa työtoiminnassa on vielä paljon työtä ja kysymyksiä ratkottavaksi, niin aluetasolla kuin kansallisesti. Saatujen vastausten perusteella olemme saaneet muodostettua arvokkaan hyvinvointialueiden tilannekuvan. Tilannekuva toimii hyvänä pohjana yhteisessä työssä ja keskusteluissa kuntouttavan työtoiminnan teemoissa.