Miksi ja miten ohjata sote-palveluiden asiakkaita kulttuurin pariin?

Tutkimuksista tiedämme, että kulttuurisesti aktiiviset ihmiset elävät pidempään ja pitävät elämänlaatuaan parempana. He kokevat vähemmän yksinäisyyttä ja kroonista kipua sekä masennusta. Tiedämme myös, että aktiivisimpia kulttuurin kuluttajia ovat korkeasti koulutetut naiset. Mutta miten houkutella kulttuurin pariin niitä, jotka siitä eniten hyötyisivät, ja kaventaa näin suomalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja?  

Olemme koonneet kulttuurihyvinvoinnin osaprojektissa tietoa Varsinais-Suomen 27 kunnan kulttuuripalveluista ja yhteistyöstä sote-palveluiden kanssa. Olemme myös järjestäneet työpajoja ja kohtaamisia, jotka ovat lisänneet yhteistyötä ja tietoisuutta kulttuurin mahdollisuuksista hyvinvoinnin tukena. Työtä on tukenut alueellinen kulttuurihyvinvoinnin työryhmä. 

Mitä kuluneen vuoden aikana sitten on opittu? Ovatko asiakkaat löytäneet tiensä paremmin kulttuuripalveluihin, jos sote-palveluissa yhteydenoton osasyyksi on paljastunut yksinäisyys tai mielekkään tekemisen puute? 

Asiakas- ja palveluohjaus on ratkaisevassa roolissa  

Kehittämistyön ajankohta ei ole ollut paras mahdollinen: hyvinvointialue on edelleen vasta järjestäytymässä ja uusien yhteistyörakenteiden luominen ottaa aikansa.  Silti olemme onnistuneet pohtimaan yhdessä tärkeitä asioita: Mitä asiakkaille tarkoittavat mielekäs arki, harrastaminen tai vapaa-aika? Mitä asioita näihin kuuluu ja mistä asiakkaat saavat voimavaroja? Miten ohjata oikean palvelun pariin? 

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen henkilökohtaisen asiakasohjauksen pilotissa työskentelevät asiakasvastaavat kohtaavat asiakkaita, joista osa selkeästi hyötyisi esimerkiksi kulttuuri- tai taideharrastamisesta.  

Monet asiakkaista ovat työelämän ulkopuolella, ehkä yksinäisiäkin, eikä heillä ole keinoja löytää sopivaa toimintaa tai heillä ei ole voimavaroja hakeutua harrastusten pariin. He tarvitsevat nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia – niin kuin me kaikki. 

Katse voimavaroihin  

Asiakkaan elämäntilanne voi olla raskas, ja joillakin yksinäisyys ja suppea elinpiiri ruokkivat negatiivisen ajatuksen kehää. Sen vuoksi olisi hyvä suunnata katse itselle mielekkäisiin asioihin. Harrastukset ja vertaistuki tuovat mielekkyyttä elämään, sillä ne ovat yhteenkuuluvuuden ja toivon tunteiden herättäjiä. 

Asiakasvastaavat ovat houkutelleet asiakkaita kulttuurin, järjestötoiminnan ja liikunnan pariin. Yhdessä asiakkaan kanssa on katsottu vaihtoehtoja netistä, täytetty ilmoittautumislomakkeita ja soitettu paikkoihin, on kannustettu ja annettu yhteystietoja. 

Joskus asiakkaan yksinäisyys, erilaiset pelot, arastelu ja eristäytyneisyys saattavat estää häntä lähtemästä uusiin tilanteisiin ja harrastuksiin. Ennakkoluulojakin voi olla kulttuuripalveluita kohtaan – ei kulttuuri kuulu minulle, se on jotakin liian hienoa… 

Myös asiakasvastaavien voi olla vaikea löytää palveluita, sillä ne ovat hajallaan eri toimijoiden viestintäkanavissa. Pienissä kunnissa ei välttämättä edes ole säännöllisesti tarjolla olevia palveluita eivätkä resurssit sellaisten kehittämiseen riitä.  

Nyt on aika käytännön toimenpiteille 

Miten voisimme madaltaa kulttuuritoiminnan kynnystä ja motivoida asiakasta osallistumaan? Tarvitsemme kanssakulkijoita ja kannustajia, jotka lähtevät kaveriksi tutustumaan toimintaan. Tarvitsemme paikallisten kulttuuripalveluiden tuntijoita osaksi asiakasohjauksen verkostoja järjestämään tutustumiskertoja ja esittelyitä. 

Sote-palvelut eivät voi vastata kaikkiin hyvinvoinnin haasteisiin. Tarvitaan työväen- ja kansalaisopistoja, kirjastoja, yleistä kulttuuritoimintaa, museoita, teattereita, orkestereita, järjestöjä, liikuntapalveluita, seurakuntia, kulttuurista nuoriso- ja vanhustyötä sekä kylillä kiertävää toimintaa yksinäisyyden vähentämiseksi ja merkityksellisen arjen kokemusten lisäämiseksi.  

Nyt on hyvä aika kehittää konkreettisia yhteydenpitotapoja kulttuuri- ja sote-palveluiden välille, kun yhteinen näkemys ja tahtotila on luotu. Työ jatkuu muun muassa monialaisen hyte-palvelukonseptin kehittämisessä sekä Varhan kulttuurihyvinvoinnin yhdyspintatyöryhmässä.  

Kirjoittajat:

Anna-Mari Rosenlöf, erityisasiantuntija, Varhan kulttuurihyvinvoinnin yhdyspintatyöryhmän puheenjohtaja, Turun AMK 

Tenna Käpylä, kulttuurihyvinvoinnin projektikoordinaattori, Varsinais-Suomen Tulevaisuuden sote-keskus -hanke, Varha 

Tiia Korpisalo, asiakasohjauspilotin projektipäällikkö, Varsinais-Suomen Tulevaisuuden sote-keskus -hanke, Varha