Tutkimuksellinen ote tukee kehittämistyötä

RAI-arviointivälineistön käyttö tuli keväällä 2023 lakisääteiseksi iäkkäiden palveluissa. Mutta mitä kaikkea onnistuneen RAI-arvioinnin toteutumiseksi tarvitaan? Miten lähijohtajat voivat edistää RAI-arviointien laatua? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia tutkimuksellisen kehittämisen keinoin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteisrahoitteisen RAI-vertailukehittämisen projektissa kehittämiskumppaneina toimi RAI-välineistön käytön parissa työskenteleviä lähijohtajia ja asiantuntijoita sekä THL:n RAI-asiantuntijoita.

Suunnitelma antaa raamit

Tavoitteena oli kuvata RAI-arviointitoiminnan laatua ja sen johtamista sekä pohtia, millainen työväline tukisi lähijohtajaa työssään yhtenäisen laadun turvaamiseksi. Kehittämisprosessi suunniteltiin neljän työpajan sarjaksi. Jokaiselle työpajalle määriteltiin tavoitteiden mukaisesti oma teemansa.

• Suunnitelmavaiheessa on tärkeää määritellä kehittämistyön tavoitteet ja työskentelyn raamit menetelmien, aikataulujen, eri tahojen osallistumisen ja vastuiden suhteen.
• Kumppanien on helpompaa lupautua mukaan ja sitoutua, kun osallistumiseen kohdistuvat odotukset ovat etukäteen selvillä.
• Matkan varrella väistämättä eteen tulevat valinnat saavat selkänojan suunnitelmasta ja tavoitteista.

Menetelmät tukevat prosessia

Työpajat toimivat kehittämiskumppanien vuorovaikutuksen ja aineiston keruun areenoina, joten niiden onnistuminen oli kriittisen tärkeää. Osallistavien menetelmien avulla haluttiin tukea osallistujien mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin ja oppia toisiltaan. Samalla oli huolehdittava siitä, että työskentely tukee käsillä olevan teeman tarkastelua kehittämisen tavoitteet huomioiden. Innokylän asiantuntijat toimivat korvaamattomana apuna työpajojen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Työpajoissa syntynyttä aineistoa analysoitiin laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysi jatkui koko projektin ajan iteratiivisena prosessina, johon kumppanit osallistuivat työpajoissa käytyjen keskustelujen kautta.

• Ulkopuolisten fasilitaattorien tuki auttaa löytämään tavoitteita tukevat menetelmät ja antaa osallistujille mahdollisuuden keskittyä työpajoissa oman roolinsa kannalta olennaisiin asioihin.

• Tutkimuksellinen analyysimenetelmä auttaa muodostamaan työpajojen tuotoksista perusteltuja kokonaisuuksia ja hahmottamaan asioiden välisiä yhteyksiä.

Tiivis tahti on haaste ja mahdollisuus

Kehittämiskumppanien aktiivinen työpanos keskitettiin neljään tiiviiseen työpajaan ja projektin vastuuhenkilö vastasi aineiston työstämisestä työpajojen välillä. Työskentelyn läpinäkyvyyttä ja ryhmän osallisuutta pyrittiin vahvistamaan tallentamalla aineistot tarkasteltavaksi sähköisillä alustoilla sekä antamalla osallistujille mahdollisuus kommentoida ja antaa työpajoissa palautetta työskentelyn edetessä.

• Työpajojen välillä aineistoa työstävän henkilön tulee olla erityisen hyvin perillä työn tavoitteista ja raameista, samoin kuin omaan rooliinsa liittyvästä eettisestä vastuusta.
• Tiivis tahti on haaste, mutta samalla se mahdollistaa kehittämiskumppanien osallistumisen sekä tehokkaan ja tuloksellisen työskentelyn.

Kehittäminen on hyppy seikkailuun

Yhtä tärkeää kuin huolellinen suunnittelu ja menetelmien hallinta, on uskaltaa heittäytyä prosessin vietäväksi ja hyväksyä epävarmuus siitä, mitä yhdessä saadaan aikaan. Ilmiön monipuolisen tarkastelun, yhteisen oppimisen ja kokoavan analyysin avulla syntyy parhaimmillaan jotain uutta ja enemmän kuin muulla tavoin olisi mahdollista. Kehittämistyötä voikin ajatella hyppynä seikkailuun, johon kuuluu aina myös ripaus yllätyksellisyyttä niin matkan kuin määränpäänkin suhteen.

Tutustu kehittämistyöhön:

Kakko, Katri (2023). RAI-arviointitoiminnan laadun johtaminen. Toimintamalli lähijohtamisen tueksi. [YAMK-opinnäytetyö]. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052012293