Yhteisellä matkalla – Lastensuojelujärjestöjen jalkautuvien palveluiden toimintamallia rakentamassa

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:ssä (VSLJ) ja sen jäsenjärjestöissä on ollut yhteinen visio siitä, että järjestöjen matalan kynnyksen palveluja lapsiperheille pitäisi saada jalkautettua Varsinais-Suomessa sellaisille alueille, joissa niitä ei ole ennestään ollut saatavilla. Tavoitteena oli tasavertaiset palvelut kaikille Varsinais-Suomen lapsiperheille. Visiota jalkautuvista järjestöpalveluista lähdettiin toteuttamaan vuonna 2018, kun järjestöt saivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoituksen kolmivuotiselle Järjestöt on the Road -hankkeelle.

Hankkeessa jalkautuvia palveluita on kehitetty Perhelinjaksi nimetyn toimintamallin avulla neljällä pilottialueella: Uudessakaupungissa, Laitilassa, Kemiönsaaressa ja Turussa. Hankkeessa on olut mukana 13:sta lastensuojelujärjestöä. Perhelinjan toimintakokonaisuuksiksi on muodostunut yksilö- ja perhetyön vastaanottotyö, jonka kautta perheet ovat saaneet maksutonta järjestöjen ammattilaisten antamaa keskusteluapua, neuvontaa ja ohjausta.

Hankkeessa on kehitetty myös räätälöityjä palvelukokonaisuuksia, joilla on vastattu kuntien esiin nostamiin haasteisiin sekä järjestetty luentoja, joiden kautta on jaettu tietoa järjestöjen erityisosaamiseen liittyvistä aiheista. Perhelinjan palvelut ovat täydentäneet kuntien omaa palvelutarjontaa, avanneet uusia asiakaspolkuja ja avunmuotoja myös kuntien ammattilaisten työn tueksi.

Yhteiskehittämistä kuntien ja lastensuojelujärjestöjen kanssa

Perhelinjan toimintamalli on ennen kaikkea yhteisen kehittämistyön tulos, jossa niin kunnilla kuin järjestöillä on ollut tärkeä rooli. Kuntien ammattilaisten ovat osallistuneet Perhelinjan palvelumuotoiluun ja olleet tärkeässä asemassa siinä, että lapsiperheiden tarpeet ja järjestöjen osaaminen ovat kohdanneet.

Yhteistyön tukipilarina ovat toimineet kuntatapaamiset ja säännöllinen yhteydenpito, joiden myötä yhteistyö alueilla on lisääntynyt järjestöjen ja kuntien ammattilaisten välillä. Perhelinjan kehittämistyö on tuonut myös lastensuojelujärjestöille uudenlaista konkreettista yhteistyötä ja uusia yhteisiä toimintatapoja. Kehittämistyöhön rakenteeksi järjestöjen välille muotoutui kehittämispienryhmät, joissa on suunniteltu, kehitetty ja arvioitu toimintaa.

Mitä olemme oppineet jalkautettavien palveluiden kehittämisestä?

Kehittämistyön edetessä Perhelinjasta on muotoutunut lastensuojelujärjestöjen yhteinen toimintamalli ja alusta, jonka avulla järjestöjen palveluita voidaan nyt jalkauttaa keskitetysti ja resurssiviisaasti uusille alueille Varsinais-Suomessa.

Toimintamallin kehittämistyö on pitänyt sisällään eri kokonaisuuksia, joita järjestöjen jalkautuvia palveluita suunnitellessa on hyvä ottaa huomioon. Muun muassa kehittämistyön tavoitteiden tarkasteluun, sopivien kumppaneiden löytämiseen, yhteisen vision luomiseen, riittävään pohjatyöhön ja arviointiin tulisi varata riittävästi aikaa. Hyvän suunnittelun avulla käytössä olevat resurssit kohdentuvat oikeisiin asioihin ja rajapinnoilla tapahtuvasta työn synergiasta on saatavissa laajempia hyötyjä. Perhelinjan jalkautuvien palveluiden kehittämistyön tärkeimpiä askeleita, oivalluksia ja kysymyksiä on koottu laajemmin Innokylään, jonne toimintamalli on kuvattu kokonaisuudessaan. 

Perhelinjan kehittämistyön tärkeä tehtävä on varmistaa lastensuojelujärjestöjen valmiudet ja mahdollisuudet integroida järjestöpalvelut keskitetysti osaksi tulevia sote-rakenteita, esimerkiksi perhekeskuksia, kun aika on oikea. Perhelinjan yhteiskehittämisellä on luotu osaltaan pohjaa tulevaisuuden kunta-järjestö -yhteistyölle ja toimintamallin kehittämistyö jatkuu edelleen. Visiostamme on tullut totta, kun jokaisella varsinaissuomalaisella lapsiperheellä on mahdollisuus päästä lastensuojelujärjestöjen erityisosaamisen piiriin.