Yhteiskehittäminen tukee asiakaslähtöisten sote-palveluiden suunnittelua

Sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin hakeudutaan moninaisista syistä. Palveluiden kehittämisen kannalta keskiössä ovat asiakkaat, jotka tarvitsevat palveluita esimerkiksi päihteidenkäytön, talousvaikeuksien tai asunnottomuuden vuoksi. Monilla kynnys hakea apua omaan tilanteeseen on korkea ja usein apua haetaankin turhan myöhään. Erilaiset tunteet, kuten häpeä ja pelko, sekä yksinselviämisen eetos vaikeuttavat oman tilanteen avaamista ammattilaisille. Usein on myös niin, että apua tarvitseva henkilö tai hänen läheisensä eivät tiedä, mistä tukea voisi saada.

Palveluiden asiakaslähtöisyys ja -osallisuus ovat käsitteitä, joista puhutaan paljon. Asiakaslähtöisyyden ytimenä on ymmärtää asiakkaiden toimintaa ja sallia heidän omat päätöksensä esimerkiksi hoitopolun suunnittelussa. Asiakasosallisuus kytkeytyy taas muun muassa palveluiden kehittämistyöhön, jossa asiakkaille annetaan tilaa kertoa näkemyksiään palveluista hyödyntämällä soveltuvia kuulemiskanavia. Vaikka käsitteet esiintyvät toistuvasti esimerkiksi kuntien strategioissa, eivät ne aina konkretisoidu. Näennäinen kuuleminen on tapa toteuttaa strategisia tavoitteita, mutta todellisuudessa valitut tavat, kuten asiakasraadit tai asiakaskyselyt, eivät kuitenkaan aina paranna asiakasosallisuutta ja -lähtöisyyttä.

Työntekijöille tulee antaa mahdollisuus osallistua yhteiskehittämiseen

Asiakkaiden mukaan ottamisen lisäksi myös työntekijöillä tulisi olla erilaisia väyliä osallistua palveluiden ja oman työnsä kehittämiseen sekä uudelleenarviointiin. Usein puhutaan, että palvelut on suunniteltu työntekijälähtöisesti asiakkaat unohtaen, mutta pikemminkin palveluita on rakennettu järjestelmälähtöisesti. Työntekijöiden osallisuuden mahdollisuudet saattavat olla hyvinkin pienet, jos työnkuva on tarkkaan rajattu ja palveluiden toteuttaminen valmiiksi suunniteltu.

Kun yhteiskehittämistä halutaan todella hyödyntää osana palveluiden suunnittelua, tulee myös työntekijöiden päästä mukaan yhteistyöhön. Tämä mahdollistuu siten, että järjestetään esimerkiksi erilaisia työpajoja, joissa vuoropuhelu ja yhteiskehittäminen toteutuvat. Olennaisen tärkeää on myös se, että esihenkilöt ja johto antavat työntekijöille luvan osallistumiseen. Yhteiskehittämistä tukeva ympäristö ja johtaminen motivoivat työntekijöitä ideoimaan yhdessä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

KAP Vantaa –hanke keskittyy yhteiskehittämiseen, jonka avulla Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut voisivat entistä laaja-alaisemmin hyödyntää kokemusasiantuntijuutta osana palvelutarjontaa. Lisäksi tiivis yhteistyö vahvistaa asiakaslähtöisten palveluiden suunnittelua, kun sote-palveluita käyttäneet ja käyttävät koulutetut kokemusasiantuntijat ovat mukana erilaisissa kehittämisprosesseissa.

Työpaja on toimiva yhteiskehittämisen työkalu

Yksi yhteiskehittämisen muoto on työpajatyöskentely, jota myös KAP Vantaa hyödyntää. Menneen syksyn aikana yhteiskehittämisen työpajoja on järjestetty yhdessä Vantaan kaupungin sote-palveluiden kanssa. Mukana on ollut ammattilaisia niin päihde- ja mielenterveyspalveluista, asumispalveluista kuin suunnitelmallisesta sosiaalityöstä. Työpajojen suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut KAP Vantaa –hankkeen hanketiimi. Yhdeksän hengen hanketiimissä työskentelee kaikkiaan kuusi koulutettua kokemusasiantuntijaa, joista viisi on palkattu syksyksi tekemään kehittämis- ja kouluttamistyötä. Kokemusasiantuntijat toimivat työpajoissa puheenjohtajina sekä kertoivat käytännön esimerkkejä erilaisista työtehtävistään, joissa he ovat työskennelleet yhdessä sote-alan ammattilaisten kanssa.

Työpajat olivat dialogisia. Vuorovaikutus oli rehellistä ja luottamuksellista, mikä johtui paljolti siitä, että osallistujat olivat tulleet mukaan omasta halustaan. He halusivat oppia toisiltaan ja miettiä yhdessä muun muassa sitä, millaisia erilaisia rooleja koulutetuilla kokemusasiantuntijoilla voisi sote-palveluissa olla.  Olennaista oli kuitenkin se, että työpajoissa ei ollut vastakkainasettelua tai ennakkoluuloisuutta. Osallistujat olivat kokoontuneet yhteisen päämäärän äärelle: kehittämään yhdessä asiakaslähtöisempiä sote-palveluita.