Aikuisten ohjattu omahoito Kymenlaakson hyvinvointialueella (RRP,P4,I1)

Ohjattu omahoito on 1-3 käyntikerran lyhytinterventio joka sijoittuu porrastetussa hoitomallissa 1.portaalle. Kymenlaaksossa ohjattua omahoitoa on saatavilla niin etä- kuin lähivastaanotoillakin. 

Toimintaympäristö

Kymenlaakson alueella ohjattuun omahoitoon koulututettu ammattilaisia eri palveluista (asiakasneuvonnan ammattilaiset, mielenterveys- ja päihdeammattilaiset, hyvinvointivalmentajat, äitiysneuvolan terveydenhoitajat, yleisvastaanoton hoitajat). Tavoitteena alueella oli, että alueella koulutettuja omahoidon osaajia olisi syksyyn 2024 mennessä reilu 200 ammattilaista. Keväällä 2025 koulutus on osalla ammattilaisista edelleen kesken, mutta uusia kouluttautuneita myös valmistunut kevään aikana. 

Ohjatun omahoidon jalkauttaminen ja juurruttaminen Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on jatkoa jo Tulevaisuuden sotekeskus hankkeen aikana alkaneella toiminnalle. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Porrasteinen hoitoonohjausmalli tarvitsee toimiakseen hoidontarpeen arvion ja systemaattisen hoitoonohjauksen. Ammattilaisilla tulee olla osaamista lyhytkestoisiin, digituettuihin menetelmiin ja niitä on oltava alueella tarjolla. 

Terapiat etulinjaan toimintamallin tarkoituksena on ollut vahvistaa palvelujärjestelmää mm. yhdenvertaistamalla asiakkaiden saamaa hoitoa riippumatta siitä missä päin Suomea hoitoon hakeudutaan. 

Palvelujärjestelmä on aiemmin painottunut raskaisiin ja pitkiin hoitoihin, nopeasti saatavia matalan kynnyksen hoitoja on ollut tarjolla niukasti. 

Nopeamman avun saannin myötä tavoitteena on ollut: 

1. Asiakkaiden hyvinvointi kohenee ja sairastavuus jää vähäisemmäksi. 

2. Saatuaan asianmukaista hoitoa asiakkaat eivät palaudu lainkaan tai ainakaan yhtä nopeasti kuin aiemmin takaisin hoidon piiriin. 

3Palvelujärjestelmän kantokyky paranee ja laadukasta hoitoa on tarjolla useammalle. 

Edellä mainittuihin tavoitteisiin päästäkseen on ammattilaisten osaamista vahvistettava niin asiakasneuvonnan, miepä-ammattilaisten kuin terveysasemien yleisvastaanottojenkin osalta. 

Liitteet
Kuva
Kymenlaakson hyvinvointialueen hoitoonohjausmalli
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ammattilaisilla tulee olla osaamista, ymmärrystä ja keinoja jotta mielenterveys- ja päihdehaasteisiin voidaan tarttua varhaisessa vaiheessa . Ammattilaiset voivat riippumatta siitä missä työskentelevät ottaa asiakkaan kanssa asian puheeksi ja ohjata asiakkaan lähtökohtaisesti aina ensin Terapianavigaattorin äärelle. 

Tämän jälkeen osaamistasonsa mukaisesti ammattilainen joko ohjaa asiakkaan toiselle ammattilaiselle tai käy asiakkaan kanssa Terapianavigaattorin läpi ensijäsennyksenä sekä toteuttaa hoidontarpeen arvion. 

Asiakkaalle voidaan aloittaa esim. ohjattu omahoito eikä asiakasta automaattisesti tarvitse ohjata eteenpäin, toiselle ammattilaiselle kuten aiemmin. Ohjattu omahoito voidaan toteuttaa esim. terveysaseman hoitajan vastaanotolla joko lähi- tai etätapaamisina.

Asiakas saa heti ensikontaktista alkaen tarvitsemansa avun ja hoito voidaan aloittaa viiveettä. 

Organisaatiotasolla osaaminen lisääntyy ja haasteisiin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyössä on ollut mukana hankkeen ammattilaisia niin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kuin terveysasemienkin kehittämistyöstä, palvelutuotannon ammattilaisia, esihenkilöitä ja johtoa. 

Tarkoituksena on olla tukena ja apuna ammattilaisille hanketyön ja palvelutuotannon edustajan toimesta ammattilaisten toivomalla tavalla. Alueella on kehitetty terveysasemien ammattilaisten ja miepä-ammattilaisten välistä yhteistyötä omana toimintana (ei hankkeen tukemana) ja tätä tullaan jatkamaan. Tavoitteena on saada myös riittävä tuki ammattilaisille niin hanketoimijan kuin palveluiden esihenkilöiden toimesta.

Tavoiteltu muutos

Toimintamallin muutoksella tavoitellaan asiakkaan varhaista avun ja tuen saantia, pyritään välttämään tilanteen kriisiytyminen/hankaloituminen. Kertyneen kokemuksen mukaan monet hyötyvät nopeasti alkavasta hoidosta eivätkä välttämättä tarvitse jatkohoitoa. Ohjattu omahoito voi myös haastavimmissa tilanteissa olla hyvä hoidon aloitus, vaikka hoitoa tulisikin jatkaa tämän jälkeen. 

Tavoitteena on myös ammattilaisten osaamisen vahvistuminen, tiedon lisääntyminen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kohtaamisessa ja hoidossa. 

Muutoksen mittaaminen
  • Testaus ja arviointitulokset (kirjauksista, LC:n kautta)
  • Terapianavigaattorin täyttömäärät (toimenpidekoodi + terapiat etulinjaan tiedonkeruu)
  • Ohjattujen omahoitojen määrät (toimenpidekoodi)
  • Hoidon vaikuttavuus (mittaritietojen muutos hoidon alussa ja lopussa) -> jatkossa LC kautta saatavissa
  • Jonotilanne (LC)
  • Asiakaskokemus (webpropol kysely kaikille ooh käyneille)
Toteutussuunnitelma

Tavoitteena Kymenlaakson alueella on, että ohjatun omahoidon koulutuksen on hankkeen päättyessä käynyt  n.200 ammattilaista eri palveluista (asiakasneuvonnasta, miepästä, hyvinvointivalmentajista, äitiysneuvolasta, yleisvastaanoton hoitajista).  

Ammattilaisia ja heidän esihenkilöitään tuetaan muutoksessa, muutosta seurataan ja arvioidaan kehitystyön kuluessa.

Syksyn 2024 aikana kaikille Kymenlaakson terveysasemille jalkauduttiin Terapianavigaattorin ja ohjatun omahoidon kokemusten kuulemiseksi sekä osaamisen vahvistamisen ja tukemisen näkökulmasta. Jalkautumisessa hyödynnettiin osin asiakaskokemusta, sillä jalkautumiset toteutettiin yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on kaikki alueen asukkaat (kaikki ikäryhmät; lapset, nuoret ja aikuiset). Tämä toimintamallikuvaus on tehty aikuisten palveluista. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Kansallista yhteistyötä on tehty kehittämistyön aikana ja muiden alueiden kehittämistyöstä on voitu ottaa oppia. Kehittämistyössä avainhenkilöinä ovat toimineet alueen terapiakoordinaattorit aina vuoden 2023 loppuun asti. Kymenlaaksossa ei ole ollut terapiakoordinaatiota vuodesta 2024 alkaen, mutta aikuisten kokonaisuudesta vastaava projektikoordinaattori on ollut mukana kansallisessa kehittämisessä sekä osallistunut koordinaattoreiden verkostoon. 

Ideointi

Ohjattua omahoitoa pilotointiin ensin asiakasohjauksessa ja yhdellä terveysasemalla (yleisvastaanotolla). Pilotti päätettiin ja palveluissa linjattiin, että ohjattu omahoito laajenee kaikille terveysasemille vuoden 2023 loppuun mennessä. 

Alkuun suunnitelmissa oli, että terveysasemilta koulutetaan vain osa ammattilaisista, mutta tämän mallin koettiin kuitenkin olevan liian haavoittuva ja lisäävän mahdollisuutta siihen, että asiakasta joudutaan siirtämään ammattilaiselta toiselle. Päädyttiin kouluttamaan kaikki terveysasemien ammattilaiset. 

Koulutuksen oli vuoden 2023 loppuun mennessä käynyt reilusti alle puolet alkuperäisestä suunnitelmasta, joten tukea on pyritty vahvistamaan ja ammattilaisille annettiin mahdollisuus suorittaa koulutus loppuun syksyyn 2024 mennessä. 

Asian tiimoilta on pidetty useita johdon Big Room työpajoja, joissa on ollut mukana niin psykiatristen- ja päihdepalveluiden kuin vastaanottopalveluidenkin johtoa mukana.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Ohjattu omahoito on lyhytinterventio, jota voidaan toteuttaa lyhyen koulutuksen käymisen jälkeen esim. terveysasemien yleisvastaanotoilla tai äitiysneuvoloissa. Asiakkaita voidaan auttaa ja tukea erialaisten haasteiden kanssa varhaisessa vaiheessa. Asiakkaalla itsellään on aktiivinen rooli. Ammattilainen auttaa, tukee, kannustaa ja motivoi asiakasta työskentelyssä. 

Idean testaus asiakkaalla

Asiakkailta kerätään asiakaspalautetta/asiakaskokemusta ohjatuista omahoidoista päättyneen hoidon jälkeen. Kysely on aloitettu kesällä 2024.

Ratkaisun testaaminen

Pilotti alueella käynnistyi Terapianavigaattorin kanssa saman aikaisesti syyskuussa 2022. Pilotti päättyi keväällä 2023, jolloin päätettiin laajennuksesta kaikille terveysasemille. Tavoitteena alueella on, että kaikki terveysasemien hoitajat ovat käyneet koulutuksen syksyyn 2024 mennessä. Keväällä 2025 koulutus on kesken vielä osalla terveysasemien ammattilaisista.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on osaamisen vahvistaminen ja tukeminen niin, että jokaisella sote-alan ammattilaisella olisi osaamista ja työkaluja tukea ja kohdata henkilöitä joilla mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyviä haasteita. Tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaat saavat apua ja tukea nopeasti, oikea-aikaisesti riippumatta siitä mistä apua haetaan. Pyritään myös välttämään asiakkaan pompettulua ja siirtämistä palvelusta toiseen. 

Kokeilussa opittua

Kouluttaminen ja uuden toimintamallin käyttöönotto vaatii aikaa ja resurssia erityisesti yleisvastaanotoilla. Tukea ja kannustamista tarvitaan niin johdolta kuin henkilöiltä jotka juurruttamis ja jalkauttamistyössä ovat mukana. Toimintamallit ja uudet käytänteet eivät juurru itsestään, ilman tukea. Pelkkä tiedottaminen tai tiedon saanti ei tarkoita, että asiat jalkautuvat. Myöskään pelkkä kouluttautuminen ei johda interventioiden toteuttamiseen. Muutos vaatii aikaa ja ammattilaisten tulee tietää ja ymmärtää miksi muutosta tehdään. 

Työ on pitkäjänteistä ja vaatii tukea niin esihenkilöiltä kuin hankkeen toimijoiltakin. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen jalkauttamistyössä koettiin hyvänä ja ammattilaisilta saatiin hyvää/positiivista palautetta asiakasnäkökulman esiin nostamisesta ja huomioinnista. Ammattilaisten oli erityisen tärkeää kuulla asiakkaan näkökulmasta mm. puheeksiottamisesta, tunnistamisesta sekä saada rohkaisua avoimeen vuorovaikutukseen asiassa kuin asiassa. 

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa on kyse asiakkaiden varhaisesta avun saannista ja ammattilaisten osaamisen ja tiedon lisäämisestä. Asiakkaiden tulee saada oikea-aikaisesti oikeatasoista hoitoa riippumatta siitä mistä he palvelua hakevat / missä palveluntarve ilmenee. Tässä toimintamallissa mm. yleisvastaanottojen ja äitiysneuvoloiden ammattilaiset voivat toteuttaa ohjattua omahoitoa omalla vastaanotollaan joko lähi- tai etätapaamisina. 

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kaikille alueen terveysasemille jalkauduttiin syksyn 2024 aikana. Jalkautumisissa tavoitteena oli kohdata yleisvastaanottojen ammattilaisia ja kuulla heidän ajatuksiaan, näkemyksiään ja kokemuksiaan ohjatuista omahoidoista. Tarkoituksena oli myös tukea ammattilaisia käyttöönotossa. Jalkautumisia on toteutettu erilaisiin kokoonpanoin, mukana on ollut mm. projektikoordinaattori, miepähoitajien esihenkilö, digisairaanhoitaja joka itsekin toteuttaa ohjattuja omahoitoja sekä kokemusasiantuntijat. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Yleisvastaanotoille mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kohtaamisen ja tunnistamisen osaamisen vahvistamiseen on hyvä resursoida riittävästi. Vaikka asiakkaat lähtökohtaisesti ovat olemassa olevia niin on havaittu, että tunnistaminen ja puheeksiottaminen on haastavaa ja koetaan vaikeaksi. Tätä haastetta olemme pyrkineet madaltamaan mm. kokemusasiantuntijuutta hyödyntämällä. 

Vastaanotoilla aika on rajallinen, joten ammattilaiset tarvitsevat työkaluja siihen kuinka asioita voi ottaa puheeksi ja toisaalta miten edetä jos asiakas itse ottaa esim. mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyviä aiheita puheeksi. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyö on jatkoa tulevaisuuden sotekeskus hankkeen aikana aloitetulle toiminnalle. 

Terapianavigaattori ja ohjattu omahoito käynnistyivät / otettiin käyttöön Kymenlaaksossa pilottina syksyllä 2022. Juurtuminen ja jalkautuminen on hidasta, vaatii aikaa ja resurssia sillä palvelut joihin toimintamallia jalkautetaan ovat mukana muussakin kehittämistoiminnassa. Näin ollen työtä on jatkettu jalkauttamisen ja juurruttamisen osalta v. 2024-2025 tässä Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.