Aikuisten ohjattu omahoito Kymenlaakson hyvinvointialueella (RRP,P4,I1)
Ohjattu omahoito on 1-3 käyntikerran lyhytinterventio joka sijoittuu porrastetussa hoitomallissa 1.portaalle. Kymenlaaksossa ohjattua omahoitoa on saatavilla niin etä- kuin lähivastaanotoillakin.
Kymenlaakson alueella ohjatun omahoidon koulutuksen on käynyt syksyyn 2024 mennessä noin 110 ammattilaista eri palveluista (mielenterveys- ja päihdeammattilaiset, hyvinvointivalmentajat, äitiysneuvolan terveydenhoitajat, yleisvastaanoton hoitajat). Tavoitteena alueella oli, että alueella koulutettuja omahoidon osaajia on syksyyn mennessä reilu 200 ammattilaista. Tässä vaiheessa koulutus on kesken osalla yleisterveyden ammattilaisista.
Ohjatun omahoidon jalkauttaminen ja juurruttaminen Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on jatkoa jo Tulevaisuuden sotekeskus hankkeen aikana alkaneella toiminnalle.
Porrasteinen hoitomalli tarvitsee toimiakseen hoidontarpeen arvion ja systemaattisen hoitoonohjauksen. Ammattilaisilla tulee olla osaamista lyhytkestoisiin, digituettuihin menetelmiin ja niitä on oltava alueella tarjolla.
Terapiat etulinjaan toimintamallin tarkoituksena on ollut vahvistaa palvelujärjestelmää mm. yhdenvertaistamalla asiakkaiden saamaa hoitoa riippumatta siitä missä päin Suomea hoitoon hakeudutaan.
Palvelujärjestelmän painottunut raskaisiin ja pitkiin hoitoihin, nopeasti saatavia matalan kynnyksen hoitoja on ollut tarjolla niukasti.
Nopeamman avun saannin myötä tavoitteena on ollut:
1. Asiakkaiden hyvinvointi kohenee ja sairastavuus jää vähäisemmäksi.
2. Saatuaan asianmukaista hoitoa asiakkaat eivät palaudu lainkaan tai ainakaan yhtä nopeasti kuin aiemmin takaisin hoidon piiriin.
3. Palvelujärjestelmän kantokyky paranee ja laadukasta hoitoa on tarjolla useammalle.
Edellä mainittuihin tavoitteisiin päästäkseen on ammattilaisten osaamista vahvistettava niin miepä-ammattilaisten kuin terveysasemien yleisvastaanottojenkin osalta.
Kuva
Kehittämistyössä on ollut mukana hankkeen ammattilaisia niin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kuin terveysasemienkin kehittämistyöstä , palvelutuotannon ammattilaisia, esihenkilöitä ja johtoa.
Tarkoituksena on olla tukena ja apuna ammattilaisille hanketyön ja palvelutuotannon edustajan toimesta ammattilaisten toivomalla tavalla. Alueella on kehitetty terveysasemien ammattilaisten ja miepä-ammattilaisten välistä yhteistyötä omana toimintana (ei hankkeen tukemana) ja tätä tullaan jatkamaan. Tavoitteena on saada myös riittävä tuki ammattilaisille niin hanketoimijan kuin palveluiden esihenkilöiden toimesta.
Toimintamallin muutoksella tavoitellaan asiakkaan varhaista tuen saantia, pyritään estämään tilanteen kriisiytyminen/hankaloituminen. Kertyneen kokemuksen mukaan monet hyötyvät nopeasti alkavasta hoidosta eivätkä välttämättä tarvitse jatkohoitoa. Ohjattu omahoito voi myös haastavimmissa tilanteissa olla hyvä hoidon aloitus, vaikka hoitoa tulisikin jatkaa tämän jälkeen.
Tavoitteena on myös ammattilaisten osaamisen vahvistuminen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kohtaamisessa ja hoidossa.
•Testaus ja arviointitulokset (kirjauksista, LC:n kautta)
•Terapianavigaattorin täyttömäärät (toimenpidekoodi + terapiat etulinjaan tiedonkeruu)
•Ohjattujen omahoitojen määrät (toimenpidekoodi)
•Jonotilanne (LC)
•Asiakaskokemus
Tavoitteena Kymenlaakson alueella on, että ohjatun omahoidon koulutuksen on vuoden loppuun mennessä käynyt n.200 ammattilaista eri palveluista (miepästä, hyvinvointivalmentajista, äitiysneuvolasta, yleisvastaanoton hoitajista), jos suunniteltu tavoite toteutuu.
Ammattilaisia ja heidän esihenkilöitään tuetaan muutoksessa, muutosta seurataan ja arvioidaan kehitystyön kuluessa.
Syksyn 2024 aikana kaikille Kymenlaakson terveysasemille on jalkauduttu Terapianavigaattorin ja ohjatun omahoidon kokemusten kuulemiseksi sekä osaamisen vahvistamisen ja tukemisen näkökulmasta.
Kohderyhmänä on kaikki alueen asukkaat (kaikki ikäryhmät; lapset, nuoret ja aikuiset). Tämä toimintamallikuvaus on tehty aikuisten palveluista.
Kansallista yhteistyötä on tehty kehittämistyön aikana ja muiden alueiden kehittämistyöstä on voitu ottaa oppia. Kehittämistyössä avainhenkilöinä ovat toimineet alueen terapiakoordinaattorit aina vuoden 2023 loppuun asti. Tällä hetkellä Kymenlaaksossa ei ole terapiakoordinaatiota, mutta projektikoordinaattori on mukana kansallisessa kehittämisessä sekä osallistuu koordinaattoreiden verkostoon.
Ohjattua omahoitoa pilotointiin ensin asiakasohjauksessa ja yhdellä terveysasemalla (yleisvastaanotolla). Pilotti päätettiin ja palveluissa linjattiin, että ohjattu omahoito laajenee kaikille terveysasemille vuoden 2023 loppuun mennessä.
Alkuun suunnitelmissa oli, että terveysasemilta koulutetaan vain osa ammattilaisista, mutta tämän mallin koettiin kuitenkin olevan melko haavoittuva ja lisäävän mahdollisuutta siihen, että asiakasta joudutaan siirtämään ammattilaiselta toiselle. Päädyttiin kouluttamaan kaikki terveysasemien ammattilaiset.
Koulutuksen oli vuoden loppuun mennessä käynyt reilusti alle puolet alkuperäisestä suunnitelmasta, joten tukea on pyritty vahvistamaan ja ammattilaisille annettu mahdollisuus suorittaa koulutus loppuun syksyyn 2024 mennessä.
Asian tiimoilta on pidetty johdon Big Room työpajoja, joissa on ollut mukana niin psykiatristen- ja päihdepalveluiden kuin vastaanottopalveluidenkin johtoa paikalla.
Ohjattu omahoito on lyhytinterventio, jota voidaan toteuttaa lyhyen koulutuksen käymisen jälkeen esim. terveysasemien yleisvastaanotoilla tai äitiusneuvoloissa. Asiakkaita voidaan auttaa ja tukea erialaisten haasteiden kanssa varhaisessa vaiheessa. Asiakkaalla itsellään on aktiivinen rooli hoidossa. Ammattilainen auttaa, tukee, kannustaa ja motivoi asiakasta työskentelyssä.
Asiakkailta kerätään asiakaspalautetta/asiakaskokemusta ohjatuista omahoidoista päättyneen hoidon jälkeen. Kysely on aloitettu kesällä 2024.
Pilotti alueella käynnistyi terapianavigaattorin kanssa saman aikaisesti syyskuussa 2022. Pilotti päättyi keväällä 2023, jolloin päätettiin laajennuksesta kaikille terveysasemille. Tavoitteena alueella on, että kaikki terveysasemien hoitajat ovat käyneet koulutuksen syksyyn 2024 mennessä. Tällä hetkellä koulutus on kesken vielä noin puolella terveysasemien ammattilaisista.
Tavoitteena on osaamisen vahvistaminen ja tukeminen niin, että jokaisella sote-alan ammattilaisella olisi työkaluja tukea ja kohdata henkilöitä joilla mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyviä haasteita. Tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaat saavat apua ja tukea nopeasti, oikea-aikaisesti riippumatta siitä mistä apua haetaan ja hoitojonojen välttäminen.
Kouluttaminen ja uuden toimintamallin käyttöönotto vaatii aikaa ja resurssia etenkin kun kyseessä on ammattilaiset joille mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kohtaaminen ei välttämättä ole arkipäivää. Tukea ja kannustamista tarvitaan niin johdolta kuin henkilöiltä jotka juurruttamis ja jalkauttamistyössä ovat mukana. Toimintamallit ja uudet käytänteet eivät juurru itsestään, ilman tukea. Pelkkä tiedottaminen tai tiedon saanti ei tarkoita, että asiat jalkautuvat. Myöskään pelkkä kouluttautuminen ei johda interventioiden toteuttamiseen. Muutos vaatii aikaa ja ammattilaisten tulee tietää ja ymmärtää miksi muutosta tehdään.