Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Ammattilaisten välisen konsultaation kehittäminen nuorten miepä-palveluissa, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kymenlaakson hva:lla kehitetään 13-17 -vuotiaiden nuorten miepä-palveluiden välistä konsultaatiota kokoamalla yhteen palvelut varhaisen vaiheen tuesta erityistason palveluihin. Lopputuotoksena yhteinen toimintamalli konsultaation käytänteistä.

Toimintaympäristö

Kymenlaakso on alue, jossa lasten ja nuorten määrä vähenee. Hyvinvointi on eriarvoistunut, vaikka suurella enemmistöllä
lapsista ja nuorista asiat ovatkin hyvin.  Lapsille, nuorille ja perheille suunnatun avun, tuen ja palvelujen hajanaisuus sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisen kohtaamisen haasteet vauhdittavat eriarvoisuuden kehityskulkua. Ne myös heikentävät palveluiden vaikuttavuutta sekä lisäävät erityispalveluiden käyttöä. Mahdollistaaksemme lapsen, nuoren ja perheen suotuisan kehityskulun tarvitsemme sekä yksilöllistä ja varhaista puuttumista että laajempia, koko kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttavia ratkaisuja.

Nuorille suunnattujen palvelujen palvelupolkuja ja ammattilaisten välistä yhteistyötä kehitetään alueellisesti yhdessä. Kymenlaaksossa me olemme valmiita yhteisiin tekoihin, jotta kaikki nuoret voivat mahdollisimman hyvin.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Palvelujärjestelmässä on tunnistettu lasten, nuorten ja perheiden tilanteiden moninaisuus ja yhteenkietoutuvuus. Nuorella voi olla asiakkuuksia eri palveluissa ja monta samanaikaista prosessia. Jos nuorten tarvitsema apu, tuki ja tieto jakautuvat monelle taholle, voi kokonaisuus olla pirstaloitunut. Moniammatillisen ja palvelurajat ylittävän työskentelyn tarve on vaativissa ja kompleksisissa tilanteissa erityisen suuri ja hyödyksi ammattilaiselle, sillä nuoren siirtäminen palvelusta toiseen ei ole asiakaslähtöistä tai edes kustannustehokasta. Myös resurssien rajallisuus vaatii yli sektorirajojen kehittyvää yhteistä osaamista ja ymmärrystä muuttuvista osaamistarpeista. 

Kymenlaakson hyvinvointialuestrategian mukaisesti tavoitteena on kehittää tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Tähän tavoitteeseen kuuluu sujuvat ja yhteentoimivat palvelut, jonka toteutumista konsultaation kehittäminen osaltaan edistää. Kymenlaakson hyvinvointialueen arvoihin kuuluu, että apu on aina lähellä, kun nuori sitä tarvitsee ja nuori voi laskea hyvinvointialueen palveluiden varaan sekä luottaa siihen, että hänen asiansa tulee hoidetuksi.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa toimivien tulee yhdessä edistää lapsi- ja perheystävällistä ilmapiiriä ja toimintakulttuuria. Toisistaan irrallaan olevat vähäiset resurssit tulee saattaa yhteen ja tätä kautta tuottaa yhdessä mahdollisimman paljon hyvinvointia lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Lasten, nuorten ja perheiden tulee voida luottaa siihen, että he saavat oikea-aikaista ja varhaista tukea. Nuorten ja perheiden oma vastuu ja omat verkostot tulee nostaa merkittävään rooliin. Asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät monialaista yhteistyötä sekä moniammatillisen osaamisen käyttöä asiakaspoluissa hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Hyvien konsultaatioiden elementtejä ovat:

  • Yhteistyö: Konsultaatio edellyttää tiivistä yhteistyötä eri ammattilaisten välillä. Tietoa ja näkökulmia jaetaan, jotta voidaan löytää parhaita ratkaisuja.
  • Osaamisen vahvistaminen: Konsultaatio auttaa ammattilaisia kehittämään osaamistaan ja ymmärrystään moninaisista asiakastilanteista.
  • Joustavuus: Organisaation kannalta on tärkeää, että sekä asiakkaat että ammattilaiset tunnistavat konsultaation hyödyt ja että konsultaatioon pääseminen on helppoa ja joustavaa.
  • Sitoutuminen: Organisaation tulee sitoutua läpileikkaavasti konsultaation käyttöönottoon ja hyödyntämiseen ammattilaisten tukena.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus (RRP) -hankkeen nuorten miepä-palveluiden kehittämisen projektikoordinaattorit aloittivat kehittäjäjoukon kokoamisen. Kehittämistyön aloitus on hyväksytty johtoryhmässä, jonka jälkeen työskentelyn suunnittelu aloitettiin nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden esihenkilöiden kanssa. Suuntaviivojen suunnittelun jälkeen koottiin henkilöstöstä asiantuntijaryhmiä konsultaatiomallien sisällön suunnitteluun ja mallinnustyöhön.

Konsultaation kehittäminen on osa 13-17-vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepolun kehittämistä. Asiantuntijaryhmään kuuluu ammattilaisia sosiaalihuollon palveluista, opiskeluhuollon palveluista, Nuorten Matalasta ja nuorisopsykiatrian poliklinikalta. Moniammatillisissa työpajoissa ammattilaiset ovat kuvanneet nykyisiä palvelukohtaisia konsultaatiokäytänteitään, nostaneet yhdessä esiin tarpeita ja keinoja konsultaation vahvistamiseksi sekä luoneet yhteisiä konsultaatiokäytänteitä osaksi yhdyspintatyön toimintamallikuvauksia.

Tarpeita ja keinoja konsultaation vahvistamiseksi
Tarpeita ja keinoja konsultaation vahvistamiseksi
Tavoiteltu muutos

Ammattilaisten välisen konsultaation kehittämisen tavoitteena on, että:

  • Selkeytetään nuoren ohjautumista oikea-aikaisesti oikeaan palveluun.
  • Vähennetään päällekkäistä työtä muun muassa kartoituksen ja arvioinnin osalta.
  • Mahdollistetaan joustava ja katkeamaton hoitopolku sitä tarvitseville.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, eli  sosiaalihuollon palvelut, opiskeluhuollon palvelut, Nuorten Matala sekä nuorisopsykiatrian poliklinikka. Perheiden tarvitsema apu, tuki ja tieto jakautuvat siis monelle taholle. Yksin ei tarvitse osata tai tietää kaikkea. Konsultaation tuella on mahdollista löytää tilanteeseen uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Konsultaatiot lisäävät luottamusta ja yhteistyötä ammattilaisten välillä.

Ratkaisun perusidea

Sosiaalihuollon palveluiden, opiskeluhuollon palveluiden, Nuorten Matalan ja nuorisopsykiatrian poliklinikan ammattilaiset ovat kuvanneet nykyiset palvelukohtaiset konsultaatiokäytänteet sekä luoneet yhteiset konsultaatiokäytänteet osaksi yhdyspintatyön toimintamallikuvauksia. 

Toimintamallin kehittämisessä kantavana teemana  oli koko prosessin ajan "konsultaatiota enemmän matalalla kynnyksellä, vähentääksemme tarpeetonta siirtoa palvelusta toiseen".

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Organisaation ja palveluiden johdon tulee sitoutua läpileikkaavasti konsultaation käyttöönottoon ja hyödyntämiseen ammattilaisten tukena, ja se tulee nähdä yhtä merkittävänä kuin muutkin työtehtävät. On tärkeää, että ammattilaiset tunnistavat konsultaation hyödyt ja palveluiden välinen konsultaatio on helppoa ja joustavaa. Ammattilaisilla tulee olla mahdollisuus yhteiseen keskusteluun sekä saada työhön tukea joustavasti ja ajantasaisesti.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on hyvin käyttöönotettavissa myös eri kohderyhmien kanssa sekä eri toimintaympäristöissä työskenneltäessä. Prosessien kuvaamisessa kannattaa huomioida, että työ vie aikaa, vaikka kyseessä olisi olemassa olevien toimintamallien yhteensovittaminen. Uuden toimintamallin käyttöönotto vaatii esihenkilöiltä  

  • Luottamuksellisen ilmapiirin rakentamista.
  • Työntekijöiden tukemista, kannustamista ja ohjaamista toimintamallin käyttöönotossa ja käytössä.
  • Toimintamallin jatkuvaa seurantaa, arviointia ja kehittämistä.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Prosessin mallintamisen myötä on saatu luotua yhtenäiset konsultaation käytänteet 13-17 -vuotiaiden nuorten miepä-palveluissa työskentelevien ammattilaisten välille. Kehitetyn toimintamallin avulla vähennetään päällekkäistä työtä muun muassa kartoituksen ja arvioinnin osalta sekä selkeytetään nuoren ohjautumista oikea-aikaisesti oikeaan palveluun.