Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Apuvälinepalvelujen yhtenäistäminen Etelä-Savon hyvinvointialueella

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Eloisassa on selvitetty kolmen apuvälineyksikön prosesseja ja toimintamalleja. Selvityksen perusteella on tunnistettu kehittämiskohteita ja palveluja on muokattu resurssitehokkaiksi ja asiakaslähtöisiksi. Käytänteitä on yhtenäistetty.

Toimintaympäristö **

Etelä-Savon hyvinvointialueella on peruspalveluissa kolme apuvälineyksikköä; Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Näistä Savonlinnan ja Mikkelin yksiköt palvelevat myös erikoissairaanhoitoa, mutta pääosin apuvälineitä myönnetään peruspalveluista. Yksiköissä on erilaisia toimintakäytäntöjä ja prosesseja apuvälineiden luovutukseen, huoltoon, logistiikkaan sekä apuvälineyksiköiden henkilöstön työnjakoon liittyen. Apuvälinepalveluiden kustannukset Etelä-Savossa ovat vuositasolla yli 5 miljoonaa euroa. Alueella ei ole tehty selvitystä siitä, kuinka näitä kustannuksia voidaan pienentää ja toisaalta, kuinka saavutetaan asiakkaan näkökulmasta kokonaistaloudellisimmat prosessit.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Etelä-Savossa on tarve yhteensovittaa alueen apuvälinepalvelutoiminta ja asunnonmuutostyöt yhdeksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuus sisältää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut, mukaan lukien vammaislainsäädännön mukaiset toimintakykyä ja osallisuutta mahdollistavat välineet, muut tekniset ratkaisut sekä asuinympäristössä tarvittavat muutostyöt. Tavoitteena on, että alueen eri yksiköissä on samanlaiset, vaikuttavat moniammatilliset prosessit ja palveluja keskitetään soveltuvin osin. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämisjoukko koostui apuvälinepalveluissa työskentelevistä fysio- ja toimintaterapeuteista, apuvälineneuvojasta, huoltomekaanikoista,  laitosapulaisista sekä apuvälineyksikön esihenkilöistä.  Kehittämisen käynnistämiseksi järjestettiin kaksi kehittämis- ja tiimipäivää, joissa työskenneltiin moniammatillisissa pienryhmissä. Kehittämispäivissä kuvattiin keskeisimmät prosessit, tunnistettiin pullonkaulat ja kehittämiskohteet sekä suunniteltiin toimenpiteet.

Apuvälinepalveluiden kehittämisen polku
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Ensisijainen kohderyhmä on apuvälinepalveluiden ammattilaiset. Välillisesti kehittämisen vaikutukset kohdistuvat apuvälinepalveluiden asiakkaisiin. Apuvälinepalveluiden  ammattilaisten  työnsisällön aukikirjoittamisella ja ajankäytönseurannalla kartoitettiin ymmärrystä apuvälinepalveluiden työn sujuvuudesta ja sen vaikutuksista asiakaslähtöiseen toimintamalliin. 

Ratkaisun perusidea **

Työnjakoa on uudistettu entistä tarkoituksenmukaisemmaksi vastaamaan kunkin ammattilaisen ydinosaamista. Samalla työskentely on muuttunut resurssitehokkaammaksi, mikä näyttäytyy asiakkaalle entistä sujuvampana ja oikea-aikaisempana palveluna.  Eri toimipisteiden toimintamalleja on yhdenmukaistettu levittämällä hyväksi havaitut käytännöt koko alueelle. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **
  • perehdytysmateriaalit
  • koulutukset
  • säännölliset seurantapalaverit ja viestintä
  • vastuuhenkilöiden ja -alueiden nimeäminen
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Apuvälineyksiköissä työskentelevien työaikaseuranta kannattaa tehdä, koska sen avulla saa näkyväksi työajanjakautumisen eri työtehtäviin sekä siihen kohdistuvat mahdolliset häiriöt. 

Kehittämisentyöpajoissa prosessien tarkastelu moniammatillisesti toi näkyväksi pullonkaulat, päällekkäiset työt sekä kehittämiskohteet.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Ammattilaisten ydinosaamiselle on vapautunut resursseja prosessien kehittämisen seurauksena. Asiakas saa apuvälinepalvelua oikea-aikaisesti.