Apuvälinepalvelujen yhtenäistäminen Etelä-Savon hyvinvointialueella

Eloisassa on selvitetty kolmen apuvälineyksikön prosesseja ja toimintamalleja. Selvityksen perusteella on tunnistettu kehittämiskohteita ja palveluja on muokattu resurssitehokkaiksi ja asiakaslähtöisiksi. Käytänteitä on yhtenäistetty.

Toimintamallin nimi
Apuvälinepalvelujen yhtenäistäminen Etelä-Savon hyvinvointialueella
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Eloisassa on selvitetty kolmen apuvälineyksikön prosesseja ja toimintamalleja. Selvityksen perusteella on tunnistettu kehittämiskohteita ja palveluja on muokattu resurssitehokkaiksi ja asiakaslähtöisiksi. Käytänteitä on yhtenäistetty.

Toteutuspaikka
Etelä-Savon hyvinvointialueen apuvälinepalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Leena Korhonen

Luotu

27.10.2023

Viimeksi muokattu

28.11.2023
Ratkaisun perusidea

Työnjakoa on uudistettu entistä tarkoituksenmukaisemmaksi vastaamaan kunkin ammattilaisen ydinosaamista. Samalla työskentely on muuttunut resurssitehokkaammaksi, mikä näyttäytyy asiakkaalle entistä sujuvampana ja oikea-aikaisempana palveluna.  Eri toimipisteiden toimintamalleja on yhdenmukaistettu levittämällä hyväksi havaitut käytännöt koko alueelle. 

Toimintaympäristö

Etelä-Savon hyvinvointialueella on peruspalveluissa kolme apuvälineyksikköä; Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Näistä Savonlinnan ja Mikkelin yksiköt palvelevat myös erikoissairaanhoitoa, mutta pääosin apuvälineitä myönnetään peruspalveluista. Yksiköissä on erilaisia toimintakäytäntöjä ja prosesseja apuvälineiden luovutukseen, huoltoon, logistiikkaan sekä apuvälineyksiköiden henkilöstön työnjakoon liittyen. Apuvälinepalveluiden kustannukset Etelä-Savossa ovat vuositasolla yli 5 miljoonaa euroa. Alueella ei ole tehty selvitystä siitä, kuinka näitä kustannuksia voidaan pienentää ja toisaalta, kuinka saavutetaan asiakkaan näkökulmasta kokonaistaloudellisimmat prosessit.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ensisijainen kohderyhmä on apuvälinepalveluiden ammattilaiset. Välillisesti kehittämisen vaikutukset kohdistuvat apuvälinepalveluiden asiakkaisiin. Apuvälinepalveluiden  ammattilaisten  työnsisällön aukikirjoittamisella ja ajankäytönseurannalla kartoitettiin ymmärrystä apuvälinepalveluiden työn sujuvuudesta ja sen vaikutuksista asiakaslähtöiseen toimintamalliin. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • perehdytysmateriaalit
  • koulutukset
  • säännölliset seurantapalaverit ja viestintä
  • vastuuhenkilöiden ja -alueiden nimeäminen
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ammattilaisten ydinosaamiselle on vapautunut resursseja prosessien kehittämisen seurauksena. Asiakas saa apuvälinepalvelua oikea-aikaisesti. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Apuvälineyksiköissä työskentelevien työaikaseuranta kannattaa tehdä, koska sen avulla saa näkyväksi työajanjakautumisen eri työtehtäviin sekä siihen kohdistuvat mahdolliset häiriöt. 

Kehittämisentyöpajoissa prosessien tarkastelu moniammatillisesti toi näkyväksi pullonkaulat, päällekkäiset työt sekä kehittämiskohteet.

Kansikuva
Etelä-Savon hyvinvointialue apuvälinepalvelut

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä