Elintapaohjauksen kokonaisuus, Keski-Uudenmaan HVA (RRP P4, I2)
Tavoitteena on lisätä hyvinvointialueen asukkaiden tietoa terveellisistä elintavoista ja eri toimijoiden palveluista terveellisten elintapojen tueksi. Tavoitteena on lisäksi tukea ammattilaisten työtä elintapaohjauksen toteuttamisessa.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on väestömäärältään kasvava kuuden kunnan muodostama alue. Alue muodostuu kahdesta suuremmasta kaupunkikeskittymästä, muutamista pienemmistä asutuskeskittymistä sekä maaseutuympäristöstä. Asukkaita alueella on n. 200 000 ja henkilöstöä Keusotessa n. 4000. Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2022 oli 59,1 ja vuonna 2023 58,9.
Kansallisen terveysindeksin tietojen (THL) mukaan Keusoten sairastavuusindeksi on koko maan kattavassa vertailussa keskivertoa alempi, mutta Uudenmaan alueen hyvinvointialueiden korkein (ikävakioitu tieto). PYLL-indeksin kuolinsyytilastoissa kolme suurinta menetystä Keusoten alueella ovat itsemurhat, alkoholi ja huumeet. Alueen haasteena ovat aikuisväestön osalta mm. työikäisten ja erityisesti korkeasti koulutettujen henkilöiden hyvinvoinnin tilan lasku, asukkaiden arjessa jaksamisen haasteet, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvät ongelmat sekä taloudellisten huolien lisääntyminen.
Keusoten hyvinvointisuunnitelmaan on nostettu tavoitteeksi, että alueen asukkaiden:
- sairastavuus vähenee
- liikkuminen lisääntyy vähän liikkuvien ja liikkumattomien parissa
- ylipainoisten ja lihavien määrä laskee
- yksinäisyyden kokemus vähenee
- sähköinen omahoito ja asiointi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä lisääntyy
- mielenterveysongelmien määrä vähenee
- päihteiden (nikotiinituotteet, alkoholi, huumeet) käyttö vähenee.
Malli kohdistuu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille että alueen asukkaille.
Hyvinvointialueen asiakastyötä tekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely helmikuussa 2024, jossa kartoitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön nykytilaa ja työhön liittyviä tarpeita. Kyselyyn saatiin 289 vastausta. Kyselyn vastuksia on hyödynnetty mallin suunnittelussa. Lisäksi malli on esitelty kehittämisvaiheessa yli 700 ammattilaiselle ja heiltä on pyydetty mallin jatkokehittämiseksi palautetta ja kehittämisideoita.
Mallia on kehittämisvaiheessa esitelty lisäksi useille sidosryhmille palautteen keräämiseksi.
Verkkosivuille tuotetuista asukaspoluista on pyydetty niiden kehittämisen alkuvaiheessa palautetta asukaskehittäjiltä.
Nuorten urheilukello-hankkeen osalta kehittäjäjoukko muodostui alueen kuntien nuorten liikkumis- ja elintapaohjausten toimijoista, opiskeluterveydenhoitajista sekä muista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaisista. Nuoret kutsuttiin mukaan kehittämiseen toteuttamalla heille kysely, jolla kartoitettiin, mitä välineitä ja menetelmiä nuoret käyttävät tai suosittelevat liikkumisen, terveyden sekä hyvinvoinnin tueksi.
Lähtökohtana toimintamallille on, että terveellisten elintapojen puheeksi ottaminen sekä asiakkaan ohjaus ja motivointi ovat osa jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen työtä.
Mallissa on koottu työkaluja elintapaohjausta tukemaan:
- Verkkosivuille kootusti tietoa terveellisistä elintavoista ja Keusoten alueella tarjolla olevista elintapaohjauspalveluista
- Työntekijöille suunnattu käsikirja, jossa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ohjaus- ja motivointityön tueksi (tietoa elintapaohjauksesta ja sen lähtökohdista, elintapaohjauspalveluja / linkkejä palveluihin teemoittain asiakkaan ohjaamisen helpottamiseksi, linkkejä asiakkaalle jaettavaan materiaaliin & ammattilaisten koulutuksiin ja työkaluihin)
- Elintapaohjauksen etäinfot & nauhoitteet, joista tietoa terveellisistä elintavoista ja niitä tukevista palveluista asukkaille
Nuoret huomioitiin omana kohderyhmänään. Kuntien liikkumis- ja elintapaohjantoihin hankittiin nuorille maksutta lainattavia urheilukelloja. Mallissa nuori tunnistaa yhdessä liikunta-alan ammattilaisen kanssa muutostarpeen ja asettaa elintapamuutokselle tavoitteen. Urheilukello mahdollistaa muutoksen arvioinnin. Lainattavan urheilukellon liitteeksi tuotettiin käyttö- ja huolto-ohje sekä linkki vaikutusten arvioinnin kyselyyn.
Elintapaohjauksen kokonaisuuden kehittäminen on osa "Hyvinvoinnin tukeminen ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen avulla" hankekokonaisuutta ja linkittyy tiiviisti mm. Hyte-verkoston kehittämiseen (varhaisen tuen mallin luominen järjestöjen, seurakunnan, oppilaitosten ja alueellisten palvelutuottajien (kunnat) kanssa ), palvelutarjottimen kehittämiseen sekä "Alueellinen toiminta tutuksi ja osaksi asiakkaiden ohjaustyötä" kokonaisuuteen.
Kuva
Mallin jalkautuksessa olennaista on kytkeä tuotetut työkalut osaksi asiakasprosesseja. Kehittämisessä ja juurruttamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä pitkäaikaissairaiden geneerisen asiakasprosessin valmistelun kanssa. Elintapaohjauksen työkalut kiinnitetään tiiviisti osaksi sekä asiakkaan että ammattilaisen prosessin vaiheita.
Laajemmin elintapaohjauksen malleja juurrutetaan osaksi arjen toimintaa osana palveluketjujen kehittämistä ja palveluketjujohtamista verkostomaisen työskentely kautta.
Työkalujen löydettävyyttä on pyritty varmistamaan viemällä ne osaksi Intranetistä löytyvää Asiakkaan ohjaamisen tietopankkia.
Hankeaikana tuotetuista elintapaohjauksen etäinfoista on tehty nauhoitteet, jotka ovat hankekauden jälkeen alueen asukkaiden ja ammattilaisten hyödynnettävissä.
Elintapaohjauksessa käytettäviä toimenpidekoodeja (OAB36, OAB72, OAB75, OAB76, OAB77, OAB77) tarkasteltaessa määrät ovat moninkertaistuneet vuodesta 2023 vuoteen 2024. Aikavälillä 1-11/2023 koodeja raportointiin yhteensä 103 ja aikaväliä 1-11/2024 yhteensä 1313.
Terveellisten elämäntapojen verkkosivu on ollut julkaisunsa jälkeen kesä-marraskuussa 2024 Keusoten verkkosivujen vierailluin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkkosivustokokonaisuus ja tavoittanut yli 1000 kävijää.
Elintapaohjauksen etäinfojen NPS luku oli 40. Kerätyn palautteen kautta saatiin hyviä jatkokehitysaihioita.