Elintapaohjauksen kokonaisuus, Keski-Uudenmaan HVA (RRP P4, I2)
Tavoitteena on lisätä hyvinvointialueen asukkaiden tietoa terveellisistä elintavoista ja eri toimijoiden palveluista terveellisten elintapojen tueksi. Tavoitteena on lisäksi tukea ammattilaisten työtä elintapaohjauksen toteuttamisessa.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on lisätä hyvinvointialueen asukkaiden tietoa terveellisistä elintavoista ja eri toimijoiden palveluista terveellisten elintapojen tueksi. Tavoitteena on lisäksi tukea ammattilaisten työtä elintapaohjauksen toteuttamisessa.
Lähtökohtana toimintamallille on, että terveellisten elintapojen puheeksi ottaminen sekä asiakkaan ohjaus ja motivointi ovat osa jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen työtä.
Mallissa on koottu työkaluja elintapaohjausta tukemaan:
- Verkkosivuille kootusti tietoa terveellisistä elintavoista ja Keusoten alueella tarjolla olevista elintapaohjauspalveluista
- Työntekijöille suunnattu käsikirja, jossa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ohjaus- ja motivointityön tueksi (tietoa elintapaohjauksesta ja sen lähtökohdista, elintapaohjauspalveluja / linkkejä palveluihin teemoittain asiakkaan ohjaamisen helpottamiseksi, linkkejä asiakkaalle jaettavaan materiaaliin & ammattilaisten koulutuksiin ja työkaluihin)
- Elintapaohjauksen etäinfot, joista tietoa terveellisistä elintavoista ja niitä tukevista palveluista asukkaille
Nuoret huomioitiin omana kohderyhmänään. Kuntien liikkumis- ja elintapaohjantoihin hankittiin nuorille maksutta lainattavia urheilukelloja. Mallissa nuori tunnistaa yhdessä liikunta-alan ammattilaisen kanssa muutostarpeen ja asettaa elintapamuutokselle tavoitteen. Urheilukello mahdollistaa muutoksen arvioinnin. Lainattavan urheilukellon liitteeksi tuotettiin käyttö- ja huolto-ohje sekä linkki vaikutusten arvioinnin kyselyyn.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on väestömäärältään maltillisesti kasvava kuuden kunnan muodostama alue. Alue muodostuu kahdesta suuremmasta kaupunkikeskittymästä, muutamista pienemmistä asutuskeskittymistä sekä maaseutuympäristöstä. Asukkaita alueella on n. 200 000 ja henkilöstöä Keusotessa n. 4000. Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2022 oli 59,1 ja vuonna 2023 58,9.
Alueen haasteena ovat aikuisväestön osalta mm. työikäisten ja erityisesti korkeasti koulutettujen henkilöiden hyvinvoinnin tilan lasku, asukkaiden arjessa jaksamisen haasteet, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvät ongelmat sekä taloudellisten huolien lisääntyminen.
Kansallisen terveysindeksin tietojen (THL) mukaan Keusoten sairastavuusindeksi on koko maan kattavassa vertailussa keskivertoa alempi, mutta Uudenmaan alueen hyvinvointialueiden korkein (ikävakioitu tieto). PYLL-indeksin kuolinsyytilastoissa kolme suurinta menetystä Keusoten alueella ovat itsemurhat, alkoholi ja huumeet.
Keusoten hyvinvointisuunnitelmaan on nostettu tavoitteeksi, että alueen asukkaiden:
- sairastavuus vähenee
- liikkuminen lisääntyy vähän liikkuvien ja liikkumattomien parissa
- ylipainoisten ja lihavien määrä laskee
- yksinäisyyden kokemus vähenee
- sähköinen omahoito ja asiointi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä lisääntyy
- mielenterveysongelmien määrä vähenee
- päihteiden (nikotiinituotteet, alkoholi, huumeet) käyttö vähenee.
Malli kohdistuu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille että alueen asukkaille.
Hyvinvointialueen asiakastyötä tekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely helmikuussa 2024, jossa kartoitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön nykytilaa ja työhön liittyviä tarpeita. Kyselyyn saatiin 289 vastausta. Kyselyn vastuksia on hyödynnetty mallin suunnittelussa. Lisäksi malli on esitelty kehittämisvaiheessa yli 700 ammattilaiselle ja heiltä on pyydetty mallin jatkokehittämiseksi palautetta ja kehittämisideoita.
Mallia on kehittämisvaiheessa esitelty lisäksi useille sidosryhmille palautteen keräämiseksi.
Verkkosivuille tuotetuista asukaspoluista on pyydetty niiden kehittämisen alkuvaiheessa palautetta asukaskehittäjiltä.
Nuorten urheilukello-hankkeen osalta kehittäjäjoukko muodostui alueen kuntien nuorten liikkumis- ja elintapaohjausten toimijoista, opiskeluterveydenhoitajista sekä muista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaisista. Nuoret kutsuttiin mukaan kehittämiseen toteuttamalla heille kysely, jolla kartoitettiin, mitä välineitä ja menetelmiä nuoret käyttävät tai suosittelevat liikkumisen, terveyden sekä hyvinvoinnin tueksi.