Elintapaohjauksen kokonaisuus, Keski-Uudenmaan HVA (RRP P4, I2)

Tavoitteena  on lisätä hyvinvointialueen asukkaiden tietoa terveellisistä elintavoista ja eri toimijoiden palveluista terveellisten elintapojen tueksi. Tavoitteena on lisäksi tukea ammattilaisten työtä elintapaohjauksen toteuttamisessa.

Toimintamallin nimi
Elintapaohjauksen kokonaisuus, Keski-Uudenmaan HVA (RRP P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Tavoitteena  on lisätä hyvinvointialueen asukkaiden tietoa terveellisistä elintavoista ja eri toimijoiden palveluista terveellisten elintapojen tueksi. Tavoitteena on lisäksi tukea ammattilaisten työtä elintapaohjauksen toteuttamisessa.

Toteutuspaikka
Keski-Uudenmaan Hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

31.10.2024

Viimeksi muokattu

31.10.2024
Toimintaympäristö

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on väestömäärältään maltillisesti kasvava kuuden kunnan muodostama alue. Alue muodostuu kahdesta suuremmasta kaupunkikeskittymästä, muutamista pienemmistä asutuskeskittymistä sekä maaseutuympäristöstä. Asukkaita alueella on n. 200 000 ja henkilöstöä Keusotessa n. 4000. Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2022 oli 59,1 ja vuonna 2023 58,9. 

Alueen haasteena ovat aikuisväestön osalta mm. työikäisten ja erityisesti korkeasti koulutettujen henkilöiden hyvinvoinnin tilan lasku, asukkaiden arjessa jaksamisen haasteet, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvät ongelmat sekä taloudellisten huolien lisääntyminen.   

Kansallisen terveysindeksin tietojen (THL) mukaan Keusoten sairastavuusindeksi on koko maan kattavassa vertailussa keskivertoa alempi, mutta Uudenmaan alueen hyvinvointialueiden korkein (ikävakioitu tieto). PYLL-indeksin kuolinsyytilastoissa kolme suurinta menetystä Keusoten alueella ovat itsemurhat, alkoholi ja huumeet.  

Keusoten hyvinvointisuunnitelmaan on nostettu tavoitteeksi, että alueen asukkaiden:  

  1. sairastavuus vähenee  
  2. liikkuminen lisääntyy vähän liikkuvien ja liikkumattomien parissa  
  3. ylipainoisten ja lihavien määrä laskee  
  4. yksinäisyyden kokemus vähenee  
  5. sähköinen omahoito ja asiointi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä lisääntyy  
  6. mielenterveysongelmien määrä vähenee  
  7. päihteiden (nikotiinituotteet, alkoholi, huumeet) käyttö vähenee. 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Malli kohdistuu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille että alueen asukkaille. 

Hyvinvointialueen asiakastyötä tekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely helmikuussa 2024, jossa kartoitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön nykytilaa ja työhön liittyviä tarpeita.  Kyselyyn saatiin 289 vastausta. Kyselyn vastuksia on hyödynnetty mallin suunnittelussa. Lisäksi malli on esitelty kehittämisvaiheessa yli 700 ammattilaiselle ja heiltä on pyydetty mallin jatkokehittämiseksi palautetta ja kehittämisideoita.

Mallia on kehittämisvaiheessa esitelty lisäksi useille sidosryhmille palautteen keräämiseksi. 

Verkkosivuille tuotetuista asukaspoluista on pyydetty niiden kehittämisen alkuvaiheessa palautetta asukaskehittäjiltä.

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Kohderyhmä