Etähoivan laajentaminen Keski-Suomen hyvinvointialueella
Etähoivaa tuotetaan jatkossa kotihoidon digi- ja etäteknologiakeskuksesta, joka jakautuu pohjoisen ja eteläisen alueen yksikköön. Etähoivan palveluja tarjotaan asiakkaalle ensisijaisena kotihoidon muotona, mikäli asiakas täyttää kotihoidon kriteerit.
Etähoivan laajentamista suunniteltaessa tehtiin etähoivan laajentamisesta tarkka suunnitelma yhteistyössä etä- ja digipalvelukeskuksen ja ikääntyneiden palveluiden kanssa.
Etähoivan laajentaminen ja koulutukset totetutettiin yhteistyössä etä- ja digipalvelukeskuksen kanssa.
Tavoitteena on laajentaa eteläisellä alueella Jyväskylässä ja pohjoisella alueella Saarikassa ja Äänekoskella toimivia etähoivan yksikköjä koko Keski-Suomen hyvinvointialueella toimiviksi. Keskitetyistä yksiköistä käsin toteutetaan etähoivan käynnit kotihoidon etähoivan asiakkaille hyvinvointialueella. Projektin aikana laajennetaan aiemmin luotua mallia maakunnalliselle etähoivayksikölle tulevan hyvinvointialueen organisaatiorakenteen mukaisesti.
Tarkoituksena on laajentaa etähoidon palveluita eteläisellä ja pohjoisella alueella siten, että etähoivan asiakasmäärä olisi 10 % kotihoidon kokonaisasiakasmäärästä. Tämä tarkoittaa Keski-Suomen alueella yhteensä 394 asiakkaan palvelutuotantoa. Keväällä 2022 etähoivan asiakkaita Keski-Suomen maakunnassa oli yhteensä 244, jolloin tavoitteen mukainen lisäystarve on 150 asiakkaalle. Etähoivan lisäämisen tavoitteena on helpottaa kotihoidon kentän painetta ja tuottaa asiakkaille asiakaslähtöistä ja kohtaamiseen perustuvaa arkea tukevaa palvelua. (Tavoite vuonna 2022).
Mikäli palvelun lisäystavoitteen mukaiselle etähoivan asiakasmäärälle tehtäisiin vähintään yksi etäkäynti päivässä (korvattaisiin perinteinen käynti), poistaisi se perinteisestä kenttätyöstä 150 asiakkaalla 4572 käyntiä kuukaudessa. TulKoti-hankkeesta katetaan laajentamiseen liittyviä henkilöstö- ja laitekustannuksia.
Vuoden 2023 tavoitteena on laajentaa etähoidon palveluita siten, että etähoivan asiakasmäärä olisi 15% kotihoidon asiakasmäärästä.
Etähoivan hyödyt:
Etähoivan avulla asiakas kohdataan kasvokkain ja koko käynnin ajan keskitytään asiakkaaseen sekä hänen tarpeisiinsa. Asiakaskokemuksen mukaan asiakkaat ovat kokeneet luottamusta etähoivan hoitajan kanssa. Etähoivaa voi hyödyntää myös virikkeellisiin ja kuntouttaviin toimiin, kuten asiakkaan kanssa laulamiseen, aivojumppaan, muistelukeskusteluun, oman elämänkerran läpikäymiseen.
Etähoivan avulla saadaan hoidettua yhden työvuoron aikana puolet enemmän asiakkaita kuin perinteisillä kotihoidon käynneillä. Etähoivan tekemä soitto on keskimäärin 7–15 minuuttia. Vapautunut aika käytetään niiden asiakkaiden hyväksi, jotka tarvitsevat fyysisen kotihoidon käynnin, eivätkä selviä pelkällä ohjauksella. Kun etähoiva vapauttaa resursseja kotihoitoon, voidaan samalla hoitajamäärällä hoitaa enemmän asiakkaita ilman lisärekrytointeja – tuottavuuden nousu.
Muita hyötyjä:
- Matkat jäävät pois (5-30min / asiakas siirtymää jää pois)
- Hoitajien vaihtuvuus pientä
- Käynnit toteutuvat sovittuun aikaan
- Kirjaaminen tapahtuu käynnin aikana
- Käynnit ovat tiiviimpiä
- Kuntouttava työote joka käynnillä
- Läheisten yhteydenpito asiakkaan kanssa mahdollistuu myös kuva-ääni-yhteydellä
Etähoivan toteutumista seurataan kuukausittain aluekohtaisesti:
- Etähoivan piirissä olevien asiakkaiden määrällä
- Etähoivan suorittamien käyntien määrällä
- Asennuskäyntien määrällä
- Etähoivakäyntien kestojen pituudella
- Välittömällä työajalla etähoivassa
- Etähoivakäyntien määrällä kaikista kotihoidon käynneistä
Lisäksi tehdään vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyt.
Ennen laajennuksen toteutusta Tulkoti-hankkeesta osallistuttiin aktiivisesti kotihoidon myöntämisen kriteereiden ja soveltamisohjeiden päivittämiseen, sekä asiakassegmentointiin. Etähoivan asiakkaiden tunnistamista varten laadittiin RAI:hin laatumoduuli, joka antaa herätteen sopivasta asiakkuudesta.
Etähoivan tavallisimpia asiakkaita ovat yksinasuvat iäkkäät, joista monella on myös muistisairaus. Asiakkaana voi olla myös mielenterveys-, päihde- tai vammaispalvelun asiakas. Ohjauksesta ja keskusteluhetkistä hyötyvät asiakkaat, jotka kokevat turvattomuutta. Asiakkaat, joilla esiintyy ajoittaista harhaisuutta tai psyykkistä epävakautta, ovat kokeneet etähoitajan säännölliset yhteydenotot rauhoittavina ja ajanhallintaa rytmittävänä apuna. Etähoitaja muistuttaa asiakasta hygienian hoidosta, seuraa asiakkaan vointia sekä edistää asiakkaan hyvän ravitsemuksen toteutumista seuraamalla ja ohjaamalla ruokailun aloittamisen. Tavallisimpia etähoivan käyntejä ovat valvottu ja ohjattu lääkkeiden otto, verensokerin mittaaminen ja insuliinin pistäminen.
Etähoivan avulla toteutettavia käyntejä voivat olla:
- Ruokailun ohjaus ja seuranta
- Lääkehoidon ohjaus
- Insuliinin pistämisen ohjaus
- Verensokerin mittaamisen ohjaus
- Tukisoitot kotona pärjäämisen tueksi sekä psyykkisen toimintakyvyn tukemiseksi
- Kuntoutus asiakkaan henkilökohtaisia jumppaohjeita noudattamalla
- Turvallisuuden tunteen vahvistaminen
Etähoidon palveluja kehittämällä voidaan tukea ikääntyneiden arjessa pärjäämistä, toimintakykyä ja itsenäisyyttä. Etähoidon palveluja kehittämällä ja laajentamalla ne yhdenmukaiseksi, sekä saavutettaviksi voidaan vastata niukkeneviin hoitaja resursseihin. Keski-Suomen hyvinvointialueella on tavoitteena laajentaa Etä- ja digipalvelukeskuksen kanssa yhteistyössä etähoivan käyttöä kotihoidon säännöllisillä asiakkailla ja vähentää kotihoidon fyysisiä kotikäyntejä.
Etähoivaa tuotetaan jatkossa Keski-Suomen hyvinvointialueen Kotihoidon digi- ja etäteknologiakeskuksesta, joka jakautuu pohjoisen ja eteläisen alueen etähoivayksiköihin. Etähoivan laajentaminen keskitetään eteläisellä alueella Jyväskylän ja pohjoisella alueella Saarijärven yksiköihin, kuitenkin niin että pohjoisella alueella soittoja tehdään lisäksi Äänekosken etähoivan toimipisteestä. Etähoivan soitot asiakkaalle tekee etähoivan yksiköiden lähihoitajat. Yhteydenotto asiakkaaseen toimii etähoivan tabletti- tai muun laitteen avulla, ja sen käyttöön asiakas saa tarvitsemansa opastuksen. Jos asiakas ei itse osaa avata yhteyttä etähoitajaan, voidaan yhteys avata automaattisesti sovittuna aikana.
Kotihoidon palvelujen tavoitteena on tukea moniammatillisesti asiakkaan omia voimavaroja ja toimintakykyä ja mahdollistaa turvallinen sekä mielekäs kotona asuminen. Kotihoidon käyntien rinnalla tai niiden sijasta hyödynnetään teknologisia ratkaisuja, kuten lääkeautomaatteja ja etähoivaa. Mikäli asiakkaan palvelutarve ei edellytä hoitajan fyysistä läsnäoloa, toteutetaan palvelu muun muassa teknologisia ratkaisuja hyödyntäen. Kotihoidon palvelujen toteuttamisen tapaan voivat vaikuttaa maantieteellinen sijainti, kotikäyntien toistuvuus, asumisympäristö ja asiakkaan muut palvelut. Kotihoitoa toteutetaan asiakkaan etähoitona ja kotiin tehtävillä kotikäynneillä.
Etähoivan palveluja tarjotaan asiakkaalle ensisijaisena kotihoidon muotona, mikäli palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä asiakkaan katsotaan olevan soveltuva etähoivan palveluihin. Etähoivan palvelua voi saada asiakas, joka täyttää kotihoidon kriteerit ja hänelle voidaan myöntää kunnallista kotihoitoa. Etähoivalla voidaan korvata osa fyysisistä kotihoidon käynneistä tai asiakkaan käynnit voivat olla yksinomaan etähoidon käyntejä, kuitenkin niin, että asiakkaalle on sovittu asiakkaan palvelutarpeen mukaiset palvelut, sisältäen vähintään 1 kertaa kuukaudessa kotihoidon kotikäynnin voinnin seuraamiseksi. Asiakkaalle soveltuu etähoivan palvelu, mikäli hän on kykenevä toimimaan itsenäisesti ohjauksen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan kognitio, muisti ja toimintakyky ovat riittävällä tasolla eikä käynnillä ole tarvetta toteuttaa fyysistä tekemistä vaativaa toimenpidettä, esimerkiksi tukisukkien tai silmätippojen laittoa.
Etähoivan yksiköistä lainataan etähoivan laite asiakkaalle hänen avuntarpeensa ajaksi. Lainauksesta tehdään kirjallinen sopimus molemmille osapuolille. Etähoivan palvelusta (kotihoidon säännöllinen etäkäynti) peritään kotihoidon asiakasmaksuja vastaava käyntimaksu, joka perustuu asiakkaan tuloihin. Etähoivan palvelusta tehdään asiakasmaksupäätös ja asiakas saa asiasta tiedon postitse.
Etähoivan palvelu on aina yksilöllistä, kunkin asiakkaan kanssa yhdessä sovittua palvelua. Kotihoidon asiakkaille laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan hoidon tavoitteet sekä keinot niiden toteutumiseksi. Suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan vähintään puolivuosittain. Asiakas ja hoitoon osallistuvat omaiset hyväksyvät hoito- ja palvelusuunnitelman allekirjoituksellaan, jolloin he sitoutuvat yhdessä sovittuun hoitoon ja hoivaan. Asiakkaan toimintakykyä ja kotona selviytymistä sekä tarvittavien palvelujen sisältöä arvioidaan jatkuvasti. Kotihoidon käyntien määrää ja palveluaikaa voidaan lisätä tai vähentää asiakkaan toimintakyvyn ja hoidon tarpeen mukaan.
Kuva
1. Koulutus: Etähoivan laajennusta suunniteltaessa käydään Keski-Suomen hyvinvointialueella työskentelevien asiakasohjaajien kanssa alueellisissa koulutuksissa läpi etähoivan asiakkaan tunnistaminen, palvelun myöntämisen kriteerit, sekä kannustetaan ja motivoidaan palvelun rohkeaan kokeiluun. Etähoivan laajentuessa jokainen kotihoidon tiimi, joissa ei vielä etähoivaa ole käytössä koulutetaan tunnistamaan etähoivaan soveltuva asiakas. Etähoivan koulutuksia järjestetään ja pidetään yhteistyössä Etä- ja digipalvelukeskuksen kanssa. Koulutuksiin kutsutaan kotihoidon tiimin lisäksi sillä alueella työskentelevät asiakasohjaajat yhteistyön ja asiakasymmärryksen lisäämiseksi. Koulutuksissa on huomioitu tarvittava tekninen sekä asiakastunnistamiseen tarvittava tuki.
2. Riittävä ja toimiva laitemäärä: Ennen laajentamista etä- ja digipalvelukeskukseen rekrytoitiin yksi uusi työntekijä, jotta uusien asiakkaiden vastaanottaminen mahdollistuu. Laitteiden riittävyys huomoidaan laajennuksen ja koulutuksien aloituksessa.
3. Soveltuvan asiakkaan tunnistaminen: Etähoivan asiakkaan tunnistaminen on tärkeää palveluntarvetta selvitettäessä. Etähoivan palvelua voi saada asiakas, joka täyttää kotihoidon kriteerit ja hänelle voidaan myöntää kunnallista kotihoitoa. Etähoivalla voidaan korvata osa fyysisistä kotihoidon käynneistä tai asiakkaan käynnit voivat olla yksinomaan etähoidon käyntejä, kuitenkin niin, että asiakkaalle on sovittu asiakkaan palvelutarpeen mukaiset palvelut, sisältäen vähintään 1 kertaa kuukaudessa kotihoidon kotikäynnin voinnin seuraamiseksi. Asiakkaalle soveltuu etähoivan palvelu, mikäli hän on kykenevä toimimaan itsenäisesti ohjauksen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan kognitio, muisti ja toimintakyky ovat riittävällä tasolla eikä käynnillä ole tarvetta toteuttaa fyysistä tekemistä vaativaa toimenpidettä, esimerkiksi tukisukkien tai silmätippojen laittoa.
4. Markkinointi: Etähoivan palvelun markkinointiin tehdään hankkeessa ohjausvideo palveluohjauksen ja kotihoidon työntekijöiden käyttöön.
Etähoivan laajennus ja koulutukset toteutettiin marraskuu 2022-kesäkuu 2023, jolloin etähoivan palvelut saatiin käyttöön koko Keski-Suomen hyvinvointialueen kotihoidon alueille. Tulokset: Tammi-lokakuu 2023 välisenä aikana etähoivan asiakkaiden määrä on noussut 8,4%sta 11 %:iin. Tavoite vuodelle 2023 on 15%.
Etähoivan ohjausvideota on säännöllisesti markkinoitu asiakasohjaajille ja kotihoidon työntekijöille mm. kuntouttavan arviointijakson kotihoidon tiimitapaamisissa. Aiheesta on tehty myös blogi-kirjoituksia joissa on haastateltu etähoivan palvelua käyttäviä asiakkaita.
Kotihoidon kuntouttavasta arviointijaksosta Keski-Suomen hyvinvointialueella voit lukea lisää Kotihoidon määräaikainen kuntouttava arviointijakso (RAI-pohjainen toimintamalli) | Innokylä (innokyla.fi)