Etähoivan laajentaminen Keski-Suomen hyvinvointialueella

Etähoidon palveluja kehittämällä voidaan tukea ikääntyneiden arjessa pärjäämistä, toimintakykyä ja itsenäisyyttä. Etähoidon palveluja kehittämällä ja laajentamalla ne yhdenmukaiseksi, sekä saavutettaviksi voidaan vastata niukkeneviin hoitaja resursseihin. Keski-Suomen hyvinvointialueella on tavoitteena laajentaa Etä- ja digipalvelukeskuksen kanssa yhteistyössä etähoivan käyttöä kotihoidon säännöllisillä asiakkailla ja vähentää kotihoidon fyysisiä kotikäyntejä.

Etähoivaa tuotetaan jatkossa Keski-Suomen hyvinvointialueen Kotihoidon digi- ja etäteknologiakeskuksesta, joka jakautuu pohjoisen ja eteläisen alueen etähoivayksiköihin. Etähoivan laajentaminen keskitetään eteläisellä alueella Jyväskylän ja pohjoisella alueella Saarijärven yksiköihin, kuitenkin niin että pohjoisella alueella soittoja tehdään lisäksi Äänekosken etähoivan toimipisteestä. Etähoivan soitot asiakkaalle tekee etähoivan yksiköiden lähihoitajat. Yhteydenotto asiakkaaseen toimii etähoivan tabletti- tai muun laitteen avulla, ja sen käyttöön asiakas saa tarvitsemansa opastuksen. Jos asiakas ei itse osaa avata yhteyttä etähoitajaan, voidaan yhteys avata automaattisesti sovittuna aikana. 

Kotihoidon palvelujen tavoitteena on tukea moniammatillisesti asiakkaan omia voimavaroja ja toimintakykyä ja mahdollistaa turvallinen sekä mielekäs kotona asuminen. Kotihoidon käyntien rinnalla tai niiden sijasta hyödynnetään teknologisia ratkaisuja, kuten lääkeautomaatteja ja etähoivaa. Mikäli asiakkaan palvelutarve ei edellytä hoitajan fyysistä läsnäoloa, toteutetaan palvelu muun muassa teknologisia ratkaisuja hyödyntäen. Kotihoidon palvelujen toteuttamisen tapaan voivat vaikuttaa maantieteellinen sijainti, kotikäyntien toistuvuus, asumisympäristö ja asiakkaan muut palvelut. Kotihoitoa toteutetaan asiakkaan etähoitona ja kotiin tehtävillä kotikäynneillä.

Etähoivan palveluja tarjotaan asiakkaalle ensisijaisena kotihoidon muotona, mikäli palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä asiakkaan katsotaan olevan soveltuva etähoivan palveluihin. Etähoivan palvelua voi saada asiakas, joka täyttää kotihoidon kriteerit ja hänelle voidaan myöntää kunnallista kotihoitoa. Etähoivalla voidaan korvata osa fyysisistä kotihoidon käynneistä tai asiakkaan käynnit voivat olla yksinomaan etähoidon käyntejä, kuitenkin niin, että asiakkaalle on sovittu asiakkaan palvelutarpeen mukaiset palvelut, sisältäen vähintään 1 kertaa kuukaudessa kotihoidon kotikäynnin voinnin seuraamiseksi. Asiakkaalle soveltuu etähoivan palvelu, mikäli hän on kykenevä toimimaan itsenäisesti ohjauksen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan kognitio, muisti ja toimintakyky ovat riittävällä tasolla eikä käynnillä ole tarvetta toteuttaa fyysistä tekemistä vaativaa toimenpidettä, esimerkiksi tukisukkien tai silmätippojen laittoa.

Etähoivan yksiköistä lainataan etähoivan laite asiakkaalle hänen avuntarpeensa ajaksi. Lainauksesta tehdään kirjallinen sopimus molemmille osapuolille. Etähoivan palvelusta (kotihoidon säännöllinen etäkäynti) peritään kotihoidon asiakasmaksuja vastaava käyntimaksu, joka perustuu asiakkaan tuloihin. Etähoivan palvelusta tehdään asiakasmaksupäätös ja asiakas saa asiasta tiedon postitse. 

Etähoivan palvelu on aina yksilöllistä, kunkin asiakkaan kanssa yhdessä sovittua palvelua. Kotihoidon asiakkaille laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan hoidon tavoitteet sekä keinot niiden toteutumiseksi. Suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan vähintään puolivuosittain. Asiakas ja hoitoon osallistuvat omaiset hyväksyvät hoito- ja palvelusuunnitelman allekirjoituksellaan, jolloin he sitoutuvat yhdessä sovittuun hoitoon ja hoivaan. Asiakkaan toimintakykyä ja kotona selviytymistä sekä tarvittavien palvelujen sisältöä arvioidaan jatkuvasti. Kotihoidon käyntien määrää ja palveluaikaa voidaan lisätä tai vähentää asiakkaan toimintakyvyn ja hoidon tarpeen mukaan.