Hss - hoito syytteen sijaan Lapin HVA (RRP, P4, I2)
HSS toimintamalli on ensimmäistä kertaa huumausaineiden käyttörikoksista kiinni jääneille suunniteltu vapaaehtoinen hoitointerventio, jossa annetaan rangaistuksen sijaan mahdollisuus päihdehoitojaksoon poliisin ohjaamana.
Hoito syytteen sijaan (Hss) on Lapin poliisin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyömalli, jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten huumausaineiden käyttöä. Toimintamalli on poliisin työkalu ohjata varhaisen käytön nuori riippuvuuspalveluiden lyhytinterventioon ja näin välttyä huumausaineen käyttörikoksen rangaistuksesta. Poliisin toimiessa merkittävässä roolissa interventioon ohjaavana, on mallilla vahva mahdollisuus puuttua poliisille rikoksesta kiinnijääneiden huumausaineiden alkavan käytön katkaisemiselle.
Toimintamalli on peruja vuonna 2001 voimaan tulleen humausaineen käyttörikoksen rangaistusmenettelyn uudistamiselle. Poliisin ja syyttäjän toiminnan yhtenäistäminen huumausaineen käyttörikokseen syyllistyneen henkilön rangaistumenettelyssä todettiin tärkeäksi ja näin muodostui toimenpiteestä luopumisen mahdollistava hoito syytteen sijaan toimintamalli. Lapissa mallia on toteutettu tiettävästi ainakin vuodesta 2014 lähtien yksittäisissä kunnissa. Meri-Lapin projektiksi nimetty poliisin erillisrahoituksena toteutettu nuorten huumausainevalvonnan projekti vakinaisti Hss mallin vahvemmin monialaisen yhteistyön malliksi vuonna 2019. Meri-Lapin projektin tulokset olivat merkittävät, mikä vahvisti näkemyksen siitä, että Hss malli on merkittävä puuttumisen työkalu ja sen rakenne tulee vahvistaa koko Lapin käyttöön.
VASA2 hankkeen Arjen turvan monialaisten toimintamallien kehittämisen (Inv. 2) sekä mielenterveyden ja riippuvuuksien palveluiden kehittämisen (Inv. 1) yhteistyönä mallinnettiin Lappiin yksi yhteinen tapa toimia Hss prosessissa. Toimintamallin tavoitteena on, että kaikki Lapin asukkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa osallistuessaan Hss prosessiin. Malliin luotiin selkeä toimintarunko, mutta toimintasuositukset jätettiin riittävän väljäksi, jotta mallia voidaan toteuttaa paikallisesti alueen erityispiirteen huomioiden.
Hss malli on ollut toiminnassa Lapissa poliisin, syyttäjän ja riippuvuuspalveluiden yhteistyönä lähinnä kaupunki keskeisesti ja alueiden välillä oli eroja mallin toteuttamisessa. Hyvinvointialueen rakentumisen myötä tunnistettiin tarve huomioida toimintamallin käytettävyys ja tasalaatuisuus koko lapin asukkaiden käytettäväksi, yhtenäiseksi monialaiseksi toimintatavaksi.
Hss malli ei ole riittävästi tunnistettu toimintatapa, eikä sen toteuttamiseen ole näin ollen ollut riittävää osaamista. Lapin yhteisen mallin mallintamisen myötä Hss mallia voidaan tehdä tunnetuksi koko Lapin alueella. Tunnistaminen mahdollistaa myös mallin vahvemman hyödyntämisen ja ymmärryksen siitä, että huumausaineen käyttörikoksen tapauksissa monialainen tapa toimia voi ehkäistä myös tulevia huumeiden käytön ongelmia.
Kehittämistyössä on ollut kahden hanke investoinnin koordinaattorin lisäksi alueelliset riippuvuuspalvelut, poliisi sekä kehittäjäasiakkaat. Kehittämistyössä on käyty reflektiota myös Pohteen Hss mallin kehittäjien kanssa.
Hss-mallin kehittämisellä tavoitellaan paitsi mallin tunnettuutta, myös sen käytön vahvistamista koko Lapin alueella. Poliisin tekemää ohjausta on jouhevoitettu kokoamalla kaikkien alueiden omat asiakkaan suostumuslomakkeet ja palveluiden yhteystiedot yhdeksi kokonaisuudeksi.
Hss-toimintamallin mukaista seurantajärjestelmää ei ole olemassa. Asiasta on käyty keskustelua yhteistyötahojen kanssa koko kehittämisen ajan. Kuitenkin hyvinvointialueen työn ja siihen liittyvien järjestelmien ollessa vasta rakentumassa, ei mallin seurantaa ole mahdollista rakentaa. Näkemyksemme on, että seuranta tulisi tapahtua riippuvuuspalveluiden prosessin aikana. Poliisilta on saatavissa tilastotietoa siitä, kuinka monta asiakasta on ohjattu Hss-prosessiin, mutta ei sitä, kuinka moni tosiasiassa lähtee prosessiin tai suorittaa sen tuloksellisesti loppuun, eli välttyy sakkorangaistukselta.
Mallin tunnettuutta tulee lisätä kaikkien toimintamallissa mukana toimivien tahojen keskuudessa. Jotta mallilla voitaisiin saavuttaa merkittäviä tuloksia, edellyttäisi se poliisin resurssin lisäämistä huumausaineen käyttörikosten tunnistamiseen ja paljastamiseen.
Toimintamallin kohderyhmänä on kaikki alle 29-vuotiaat huumaisainerikoksesta ensimmäisiä kertoja kiinni jääneet henkilöt. Kohderyhmän yläikärajassa on ollut alueellista vaihtelua 25-vuoden ja 29-vuoden välillä. Riippuvuuspalveluiden ammattilaiset kokivat itse, että ikärajan yhtenäistäminen 29-vuoteen asti on perusteltua.
Hss-prosessin tarkoituksena on antaa huumeita kokeilleelle nuorelle varhaisessa vaiheessa neuvontaa ja ohjausta sekä vahvistaa hänen läheisverkostoaan tukemaan päihteistä irtaantumista.
Kehittäjäasiakkaiden esille tuomana malliin nostettiin erityisesti näkemys monialaisen yhteistyön merkityksestä sekä muun kuin ammattilaisen tuen vahvistamisesta varhaisessa vaiheessa prosessia. Nuori tarvitsee sellaisen tuen, johon olla yhteydessä silloin kun tarve ilmenee. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi etsivä nuorisotyö, kokemustoimija tai muu tukihenkilö. Mallissa painotetaan myös mallin päättymisen jälkeistä suunnitelmallista tukea.
Kehittämisen aikana on perehdytty Oulun, Pohteen Hss malliin.
Moniammatillinen toimintamalli
Saamelaisille kohdennetut materiaalit
Kehittämisessä edistettiin Lapissa jo käytössä olevaa toimintaa ja mallin rungoksi muodostui Rovaniemen riippuvuuksien palveluiden Hss prosessin malli, mikä sovitettiin koko Lappiin käytettäväksi toimintatavaksi.