Suomalaisten huumeiden käyttö ja kokeilu ovat jo pitkään yleistyneet. Suomi on Euroopan kärkimaa alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemissa. Tilastojen mukaan vuosina 2018-2021 Pohjois-Pohjanmaalla menehtyi huumemyrkytyksiin 72 ihmistä, vuosittain 15-21 henkilöä, koko maassa huumemyrkytyksiin kuoli 1040 henkilöä. Yleisimmin kokeiltu tai käytetty huume on kannabis ja usein kuolema on johtanut huumeiden sekakäytöstä ja tietämättömyydestä eri aineiden yhteisvaikutuksista. Huumeiden käyttö ja kokeilu voi alkaa jo hyvin nuorena ja huumeiden saatavuus on yleisesti parantunut.
Hoito syytteen sijaan toimintamalli on alkujaan Lapin poliisin, sekä terveys- ja nuorisopalvelujen yhteistyömalli, jonka tavoitteena oli ehkäistä lasten ja nuorten huumausaineiden käyttöä. HSS malli on monialainen ja alunperin alle 25-vuotiaille suunnattu huumausaineiden käytön ehkäisyyn pyrkivä avohoitomalli. Toimintamalli on ollut Lapissa käytössä jo vuodesta 2014 ja siellä kokemukset ovat olleet positiivisia. Oulussa Hoito syytteen sijaan toimintamallin pilotointi aloitettiin 10/2022, projektin aikana on kehitetty hoitointerventiota toimintamallin käyttöönoton ja hoitojakson sisällön tueksi.
Hoitoa syytteen sijaan toimintamallissa on tavoitteena madaltaa hoitoon ohjautumisen kynnystä ja saada huumausaineita käyttävät varhaisessa vaiheessa hoidon piiriin, tällä tavoitellaan huumausaineiden käytön ja niistä aiheutuvien haitojen vähentymistä. Varhainen reagoiminen tilanteeseen on tärkeää, sillä mielenterveys- ja päihdeongelmat alkavat usein nuoruudessa tai nuorena aikuisena, mutta päihdehoitoon hakeudutaan omatoimisesti vasta useita vuosia ensimmäisten kokeilujen jälkeen. Toimintamallia luodaan yhteisövaikuttavuuden mallin pohjalta ja yhteistyön parantuminen eri toimijoiden välillä on tärkeää. Toimintamalli tarjoaa myös poliisille uudenlaisen työkalun asiakkaiden hoitoon ohjaamiseen.
Pitkän ajan tavoitteena on edistää syrjäytymisuhan alla olevien henkilöiden paluuta tiiviimmin osaksi yhteiskuntaa, vähentää päihteistä aiheutuvia haittoja ja vaikuttaa päihdeasenteisiin. Riskitekijöitä syrjäytymiselle ovat mm. mielenterveys- ja päihdeongelmat, työttömyys ja toimeentulo-ongelmat tai puuttuva ammattikoulutus.
Monialainen yhteistyö mahdollistaa julkisen palvelujärjestelmän kehittämisen entistä toimivammaksi.
Tavoitteena on puuttua alkavaan huumeiden käyttöön ja vähentää syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää yhteistyössä tarvittavien sidosryhmien kanssa. Asiakkaan elämänhallinta ja laatu pysyy hyvänä tai paranee huomattavasti varhaisen puuttumisen ja annettavan tuen myötä.
Varhainen reagoiminen tilanteeseen on tärkeää, sillä päihdeongelmat alkavat usein nuoruudessa tai nuorena aikuisena, mutta päihdehoitoon hakeudutaan usein vasta tilanteen ollessa todella huono.
Onnistunut ennaltaehkäisevä toiminta huumeidenkäytön vähentämiseksi vaikuttaa mm poliisin, terveys- ja sosiaalipalveluiden käytettävissä oleviin resursseihin ja sillä on myös merkittävä taloudellinen vaikutus yhteiskunnallisesti.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat kaikki henkilöt, jotka jäävät ensimmäistä kertaa kiinni huumausaineen käyttörikoksesta. Pääsääntöisesti hoitojaksolle voidaan ohjata yhden kerran, alaikäisen kohdalla hoitoon ohjaus voi toistua useammin.
Hoitojakson tarkoituksena on antaa huumeita kokeilleelle varhaisessa vaiheessa neuvontaa ja ohjausta ja tätä kautta vähentää päihteiden käyttöä ja siitä seuraavia erilaisia haittoja. Tällä halutaan vahvistaa positiivisia selviytymistaitoja, joilla voidaan torjua sosiaalisia paineita käyttää päihteitä ja selviytyä erilaisista elämäntilanteista terveellä tavalla.
Tavoitteena on myös muuttaa päihteiden käyttöön liittyviä uskomuksia, jotka koskevat päihteiden käytön tyypillistä esiintyvyyttä ja sosiaalista hyväksyttävyyttä esimerkiksi kaveripiirissä. Hoitojakson asiakastapaamisillaa keskustellaan mm. ikään sopivalla tavalla päihteiden käyttöön liittyvistä sosiaalisista normeista ja asenteista, sekä positiivisista ja kielteisistä odotuksista ja päihteiden käytön seurauksista.
Kun asiakas osallistuu hoitojaksolle, hän saa päihde- ja rikostietoutta, hänen elämäntilannettaan arvioidaan ja päihteiden käytön lisäksi keskusteluissa tarkastellaan asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tilannetta.
Palveluiden saatavuuden ja palveluketjujen yhtenäisyyden tulisi olla samankaltaisia paikkakunnasta riippumatta.
Pilottijakson aikana saatu asiakaspalaute hoitojaksolle osallistuneilta henkilöiltä on ollut positiivista.
