Huomaa vanhempi -toimintamalli erityislasten vanhempien tunnistamiseen ja tuen pariin ohjaamiseen
Toimintamalli ammattilaisille erityislasten ja -nuorten vanhempien syrjäytymisvaaran tunnistamiseen ja voimavaroja tukevien palveluiden pariin ohjaamiseen.
Malli sisältää verkkokoulutuksen ammattilaisille, sekä itsearviointikyselyn vanhemmille.
Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt yhteiskunnassamme. Tämän myötä myös työikäisten, lastensa omaishoitajina toimivien vanhempien määrä on noussut. Lapsen sairaus tai vamma koskettaa koko perhettä, ja lasten lisäksi myös vanhempien varhainen tukeminen on tärkeää.
Kun voimavarat ovat vähissä haastavan arjen keskellä, on vieläkin tärkeämpää auttaa vanhempia tunnistamaan omia tarpeitaan, jotta voimavarat eivät vähene entisestään. Kaikista suurin tarve yksinäisyyden vähentämiseen ja osallisuuden lisäämiseen on niillä vanhemmilla, jotka jäävät kotiin hoitamaan lapsia pitkäksi aikaa, eivätkä jaksa edes ajatella työllistymistä, harrastuksia tai omia tarpeita. Kotiin jäävät vanhemmat voivat olla yksinäisiä ja kokevat jääneensä yhteiskunnan ulkopuolelle ja kuvaavat toimintakykynsä olevan heikko. Kotiin jääneitä vanhempia on myös vaikea saada rohkaistua esimerkiksi yhdistysten toimintaan mukaan, kun luottamus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen on heikko.
Kun vanhempien hyvinvointi ja toimintakyky kasvaa, he jaksavat todennäköisemmin myös raskaitakin omaishoitotilanteita paremmin, ja lapsen haasteet eivät uuvuta vanhempaa yhtä kovasti. Tämä vähentää riskiä lastensuojelun toimille ja omaishoidettavan siirtymistä raskaiden palveluiden, kuten laitoshoidon pariin, ja se tuottaa siten selviä säästöjä. Vanhemmuuden ja työn yhteensovittamisen haasteet ja vanhemman jääminen pois ansiotyöstä aiheuttavat sekä perheelle että yhteiskunnalle taloudellisia menetyksiä. Kun vanhemmat saavat oikeanlaista tukea, on mahdollista vaikuttaa näihin ansionmenetyksiin ja yhteiskunnalle muodostuviin kustannuksiin, joka vaikuttaa mm. lapsiperheköyhyyden vähentymiseen.
Useat syrjäytymisvaarassa olevat vanhemmat tapaavat sekä lastensa palveluiden kautta että muutoin ammattilaisia, jotka voisivat tunnistaa heidän tuen tarpeensa, ja ohjata vanhempia huolehtimaan myös omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan.
Erityislasten parissa työskenteleville ammattilaisille suunnatun erityislapsen vanhemman yksinäisyyden ja syrjäytymisvaaran tunnistamismallin avulla kyseisen ryhmän tunnistaminen ja löytäminen heidän omia voimavaroja ja tarpeita tukevien palveluiden pariin helpottuu ja lisääntyy.
Varsinainen kohderyhmä ovat yksinäisyyttä, osallisuuden puutetta ja syrjäytymistä tuntevat erityislasten vanhemmat. Erityislapsen vanhemmalla tarkoitetaan tässä 0-18 -vuotiaan erityistä tukea tai hoivaa tarvitsevan lapsen tai nuoren vanhempaa.
Erityislasten vanhemmat elävät haastavissa tilanteissa, joissa omat voimavarat heikkenevät, on haasteita työelämän ja omaishoidon yhdistämisessä, ja riski kotiin jäämiseksi pitkäksi aikaa kasvaa. Vanhempien jääminen työelämän ulkopuolelle aiheuttaa lapsiperheköyhyyttä ja lisää eriarvoisuutta. Suurin osa lastensa omaishoitajista on äitejä, joten asia liittyy myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Lapsen omaishoitajuus on koko elämän mittainen matka, joka voi johtaa vanhemman elämän kaventumiseen ja oman toimintakyvyn heikkenemiseen elämän pyöriessä lapsen tarpeiden ehdoilla. Kun vanhempi jää pois työelämästä, usein myös muu osallisuus ja sosiaalinen elämä kodin ulkopuolella vähenee, yksinäisyys lisääntyy ja syrjäytymisriski kasvaa.
Välillisenä kohderyhmänä ovat ammattilaiset, jotka työssään kohtaavat erityislasten vanhempia esimerkiksi lasten palveluiden kautta. Toimintamallia on pilotoitu erityisesti päiväkodin ja koulun ammattilaisten kanssa, ja saatu heiltä palautetta mallin kehittämiseksi. Pilotoinnissa on ollut mukana n. 130 ammattilaista.