Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti / Pohjois-Karjalan HVA

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle luotava toimintamalli + digitaalinen palvelutarjotin, joiden avulla kuntien ja kolmannen sektorin hyteä edistävät palvelut ovat sekä asukkaiden, että  ammattilaisten helposti löydettävissä. 

Toimintaympäristö **

Strategisesti Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella tullaan painottamaan yksilön oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä osallisuuden merkitystä. Strategian painopisteiksi on nostettu muun muassa terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen, ennaltaehkäisy sekä digitalisaation hyödyntäminen.

Näiden painopisteiden toteutumista voidaan edistää digitaalisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimella, josta löytyy helposti hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut. Palvelutarjotin tukee Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen asukkaita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia jokapäiväisessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Väestörakenne ja sen kehitys vaikuttavat olennaisesti kehittämistyöhön. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen väestö ikääntyy, ja juuri julkaistun Kansallisen terveysindeksin (THL) mukaan Pohjois-Karjalassa asuu Suomen sairainta väestöä. Jo nyt nähtävät terveyshaasteet sekä ikääntymisen mukanaan tuoma sairastavuus ja toimintakyvyn muutokset ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä huomioitavia tekijöitä, jotka on hyvä huomioida alustan käytettävyyttä, asukasosallisuutta, sisältöjä ja viestintää suunniteltaessa.

Alueelliseen hyte-palvelukonseptin kehittämiseen vaikuttaa voimakkaasti myös kansallinen ohjaus ja kehittämistyö. Kesäkuussa 2023 julkaistava THL:n palvelukonsepti tulee ohjaamaan alueellista kehittämistyötä niin sisällöllisesti kuin myös teknisten vaatimusten osalta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen asukkaat tarvitsevat digitaalisen kanavan, josta he löytävät helposti alueen monialaiset hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä toiminnot. Tällä hetkellä oikeiden palvelujen ja toimintojen löytäminen on melko vaikeaa, koska ne on kuvattu useisiin eri paikkoihin mm. kuntien internetsivuille, lähellä.fi- palveluun ja palvelutietovarantoon. Tiedot eivät ole myöskään aina ajantasaisia, ja asukkaan on tiedettävä mitä palvelua hän etsii ja mistä kanavasta. Palvelujen kokoaminen yhteen paikkaan tuo tiedon asukkaiden helposti hyödynnettäväksi, jolloin se voi motivoida ja madaltaa kynnystä oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen näkökulmasta tarpeet ovat samansuuntaisia asukkaiden kanssa, eli tarve on hajanaisen tiedon kokoamiselle yhteen paikkaan sekä tiedon helppo hyödynnettävyys. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on integroitunut osaksi palvelualueiden jokapäiväistä työtä, ja erikseen nimettyjä hyte-palveluja on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa suhteellisen vähän.

Kuntien ja kolmannen sektorin näkökulmasta tarpeiksi nousevat paitsi palvelujen löytyminen yhdestä paikasta, myös oman palvelutuotannon näkyväksi tekeminen ja asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset osaavat jatkossa hyödyntää paremmin myös kuntien ja kolmannen sektorin palveluja ja toimintoja asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Palvelujen löytyminen yhdestä paikasta mahdollistaa sen, että ammattilaisten työaika kohdentuu palvelujen kartoittamisen sijasta itse asiakastyöhön.

Tavoitteena on lisäksi, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen asukkaat löytäisivät itsenäisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimen, ja ohjautuisivat sitä kautta nykyistä paremmin omaehtoisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin ja toimintoihin.

Muutoksen mittaaminen

Mittarit:

  • Hyte-palvelutarjottimen käyntimäärät.
  • Kyselyt ammattilaisille, asukkaille, kunnille ja järjestöille.
  • Hyte-palvelutarjottimen käyttöön koulutettujen sosiaali- ja terveysalan-ammattilaisten määrä.
  • Kuvattujen palveluiden ja toimintojen määrä alustalla
  • Asiakaskokemus
Toteutussuunnitelma
  • Kuntien, järjestöjen ja sote-ammattilaisten osallistaminen hyte-palvelutarjottimen kehittämiseen läpi koko kehittämisprosessin.
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, kuntien ja järjestöjen laajamittainen koulutus toimintamalliin sekä digitaalisen palvelutarjottimen käyttöön. Tarjottimen käyttöönoton tuki koulutuksen jälkeen.
  • Laaja-alainen viestintä (hyvinvointialue, kunnat, järjestöt) hyvinvointialueen asukkaille palvelutarjottimesta ja sen mahdollisuuksista omaehtoiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
  • Vastuuhenkilöiden/-tahon nimeäminen palvelutarjottimen ylläpitämiseen ja kehittämiseen hankekauden jälkeen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kohderyhmä ovat kaikki hyvinvointialueen asukkaat. Lisäksi ydinkohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Muodostettaessa Digitaalisen palvelutarjottimen sisältöjä otetaan alkuvaiheessa erityisesti huomioon Hyvinvointia ja kestäviä palveluja Pohjois-Karjalassa -hankkeen seuraavat kohderyhmät:

  • Nuorten mielen hyvinvoinnin tukeminen ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja hoito
  • Aikuisten ja ikääntyvien pitkäaikaissairauksien varhainen tunnistaminen, palvelut ja hoito
  • Ikääntyvien kotiin annettavat palvelut ja hoito

Hyvinvointialueen asukkaiden osallistaminen:

  • työpajatyöskentely
  • haastattelut

Järjestöjen ja kuntien osallistaminen:

  • sidosryhmäyhteistyö aloitettu
Ratkaisun perusidea **

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisessa palvelukonseptissa on kyse

  • Hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen kokoamisesta yhteen paikkaan asukkaiden ja sote-ammattilaisten helposti löydettäväksi sekä hyödynnettäväksi
  • Itsenäisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisesta ja siihen motivoimisesta
  • Asiakasohjauksesta ennaltaehkäiseviin, kuntien ja kolmannen sektorin tarjoamiin palveluihin
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen osaksi hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta vaativat mm. seuraavia toimenpiteitä:

  • Jatkuva kehittäminen saadun ja kerätyn palautteen perusteella, ml. kunnat, järjestöt, hyvinvointialueen asukkaat, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten laajamittainen koulutus toimintamalliin sekä digitaalisen palvelutarjottimen käyttöön.
  • Laaja-alainen viestintä (hva, kunnat, järjestöt) hyvinvointialueen asukkaille palvelutarjottimesta ja sen mahdollisuuksista omaehtoiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
  • Vastuuhenkilöiden nimeäminen palvelutarjottimen ylläpitämiseen ja kehittämiseen hankekauden jälkeen
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin soveltaminen käytännössä vaatii erityisesti sote-ammattilaisten laadukkaan koulutuksen. Koulutus on tärkeä osa toimintamallin juurruttamista ja sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti tulee tiiviiksi osaksi hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjausta. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tulee tarjota tukea myös tarjottimen käyttöönoton jälkeisellekin ajalle.

Hyte-palvelukonsepti on sovellettavissa kohderyhmästä ja toimintaympäristöstä riippumatta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin sisältämä toimintamalli ja digitaalinen palvelutarjotin otetaan käyttöön vuoden 2024 aikana. Palvelukonseptin tuomat hyödyt ja muutokset tulevat esille vuosien saatossa konseptin käyttöönoton jälkeen.