Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti / Pohjois-Karjalan HVA
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle luotava toimintamalli + digitaalinen palvelutarjotin, joiden avulla kuntien ja kolmannen sektorin hyteä edistävät palvelut ovat sekä asukkaiden, että ammattilaisten helposti löydettävissä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle luotava toimintamalli + digitaalinen palvelutarjotin, joiden avulla kuntien ja kolmannen sektorin hyteä edistävät palvelut ovat sekä asukkaiden, että ammattilaisten helposti löydettävissä.
Toimintamalli lyhyesti
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisessa palvelukonseptissa on kyse
- Hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen kokoamisesta yhteen paikkaan asukkaiden ja sote-ammattilaisten helposti löydettäväksi sekä hyödynnettäväksi
- Itsenäisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisesta ja siihen motivoimisesta
- Asiakasohjauksesta ennaltaehkäiseviin, kuntien ja kolmannen sektorin tarjoamiin palveluihin
Strategisesti Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella tullaan painottamaan yksilön oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä osallisuuden merkitystä. Strategian painopisteiksi on nostettu muun muassa terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen, ennaltaehkäisy sekä digitalisaation hyödyntäminen.
Näiden painopisteiden toteutumista voidaan edistää digitaalisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimella, josta löytyy helposti hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut. Palvelutarjotin tukee Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen asukkaita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia jokapäiväisessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Väestörakenne ja sen kehitys vaikuttavat olennaisesti kehittämistyöhön. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen väestö ikääntyy, ja juuri julkaistun Kansallisen terveysindeksin (THL) mukaan Pohjois-Karjalassa asuu Suomen sairainta väestöä. Jo nyt nähtävät terveyshaasteet sekä ikääntymisen mukanaan tuoma sairastavuus ja toimintakyvyn muutokset ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä huomioitavia tekijöitä, jotka on hyvä huomioida alustan käytettävyyttä, asukasosallisuutta, sisältöjä ja viestintää suunniteltaessa.
Alueelliseen hyte-palvelukonseptin kehittämiseen vaikuttaa voimakkaasti myös kansallinen ohjaus ja kehittämistyö. Kesäkuussa 2023 julkaistava THL:n palvelukonsepti tulee ohjaamaan alueellista kehittämistyötä niin sisällöllisesti kuin myös teknisten vaatimusten osalta.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kohderyhmä ovat kaikki hyvinvointialueen asukkaat. Lisäksi ydinkohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Muodostettaessa Digitaalisen palvelutarjottimen sisältöjä otetaan alkuvaiheessa erityisesti huomioon Hyvinvointia ja kestäviä palveluja Pohjois-Karjalassa -hankkeen seuraavat kohderyhmät:
- Nuorten mielen hyvinvoinnin tukeminen ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja hoito
- Aikuisten ja ikääntyvien pitkäaikaissairauksien varhainen tunnistaminen, palvelut ja hoito
- Ikääntyvien kotiin annettavat palvelut ja hoito
Hyvinvointialueen asukkaiden osallistaminen:
- työpajatyöskentely
- haastattelut
Järjestöjen ja kuntien osallistaminen:
- sidosryhmäyhteistyö aloitettu
Toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen osaksi hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta vaativat mm. seuraavia toimenpiteitä:
- Jatkuva kehittäminen saadun ja kerätyn palautteen perusteella, ml. kunnat, järjestöt, hyvinvointialueen asukkaat, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset
- Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten laajamittainen koulutus toimintamalliin sekä digitaalisen palvelutarjottimen käyttöön.
- Laaja-alainen viestintä (hva, kunnat, järjestöt) hyvinvointialueen asukkaille palvelutarjottimesta ja sen mahdollisuuksista omaehtoiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
- Vastuuhenkilöiden nimeäminen palvelutarjottimen ylläpitämiseen ja kehittämiseen hankekauden jälkeen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin sisältämä toimintamalli ja digitaalinen palvelutarjotin otetaan käyttöön vuoden 2024 aikana. Palvelukonseptin tuomat hyödyt ja muutokset tulevat esille vuosien saatossa konseptin käyttöönoton jälkeen.