Ikäihmiset ja digituki
Ikääntyneiden OmaSoite -osahankkeessa keskityttiin yhteiskehittämiseen sähköisten palveluiden käyttäjien kanssa sekä nostettiin esille tarve käyttäjien digiosaamisen vahvistamiselle ja digituen tarjoamiselle.
Oivalla ja ymmärrä
Ikääntyneiden henkilöiden osuus suomalaisesta väestöstä kasvaa ja ennusteen mukaan vuonna 2030 on 65 vuotta täyttäneitä jo 26 prosenttia väestöstä. Myös iäkkäämpien eli 75 ja 85 vuotta täyttäneiden henkilöiden osuus kasvaa koko ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että väestöllinen huoltosuhde heikkenee 2030 vuoteen mennessä. Muutos näkyy muun muassa ikääntyneiden henkilöiden palveluiden tarpeessa. (Tilastokeskus 2021; STM 2020, 14–15, 20.) Digipalvelut ovat keino vastata uusiin terveydenhuollon haasteisiin, joita esimerkiksi väestön ikääntyminen aiheuttaa.
Lain digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) tarkoituksena on edistää digitaalisten palveluiden saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja siten parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluita (Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta 306/2019). Terveydenhuollon digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja palveluiden toteuttamiseen. Digitalisaation avulla voidaan edistää ikääntyneiden henkilöiden hyvinvointia ja terveyttä sekä tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa. Ikääntyneiden henkilöiden kohdalla esiin nousevat myös digitalisaation käytettävyys-, osaamis- ja tietoturvakysymykset; ikääntynyt asiakas on usein digikehityksestä kaukana eikä välttämättä pärjää sähköisen asioinnin kokonaisuudesta itsenäisesti, minkä vuoksi jatkuva digituen saaminen on varmistettava ikääntyvälle asiakkaalle. (STM 2020, 30-32.)
Sähköiset palvelut Soitessa:
- Omakanta-palvelu (Kanta.fi)
- Omahoito-palvelu (kaksisuuntainen viestipalvelu)
- OmaOlo-palvelu (oirearviot)
- Sähköinen ajanvaraus
- Sähköiset esitietolomakkeet ja hakemukset
- VideoVisit / Lifecare Video – kuvallinen etävastaanottopalvelu
- Sähköiset digipolut (Terveyskylä)
- Sähköiset viestit ja valtuudet (Suomi.fi)
- Sähköiset palvelukuvaukset ja asiointiohjeet, sähköiset lomakkeet ja yhteydenottopyynnöt, Chat (Soite.fi)
- Evondos –lääkeautomaatti
Ikääntyneiden OmaSoite on osa Soite 2.0 Tulevaisuuden sote-keskus hankekokonaisuutta ja vastaanottotoimintojen uudistamista. Osahanke käynnistettiin lokakuussa 2020.
Tulevaisuuden sote-keskuksen tavoite on Uudenlainen, laaja-alainen sote-keskus, joka rakentuu ihmisten tarpeiden mukaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakas saa avun yhdellä yhteydenotolla ja että käytössä ovat näyttöön perustuvat menetelmät ja johtamismallit. Keskiössä ovat myös toimintakulttuurin muutos ja asiakasosallisuus. Edellä mainittujen lisäksi digitaalisuus tullaan huomioimaan peruspalveluiden kaikilla osa-alueilla.
Ikääntyneiden OmaSoite -osahankkeen tavoitteena puolestaan on, että ikääntyneiden asiakkaiden oikea-aikaisten palveluiden saatavuus paranee ja ikääntyneiden asiakkaiden palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja toiminnallisesti integroituja.
Osahankkeen tuotoksena luodaan asiakaslähtöinen ja monialaista asiantuntijuutta hyödyntävä toimintamalli, joka on sähköisen asioinnin malli eli Digiopas Soiten alueen asukkaille, jolloin se toimii osana vastaanottopalveluita ja tukee toimintaa sekä asiakkaan että ammattilaisen näkökulmasta. Lisäksi tarkoituksena on määritellä Ikääntyneen OmaSoite- mallin asiakassegmentit ja lisätä sähköisten palveluiden käyttöönottoa. Sähköisiä palveluja tarjoamalla ja niitä kehittämällä Ikääntyneiden asiakkaiden oikea-aikaisten palveluiden saatavuus paranee ja lupaus oikeanlaisista palveluista oikeaan aikaan toteutuu joustavasti.
Digitaalisuuden hyödyntäminen kuitenkin edellyttää, että asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön mahdollistetaan digitukea. Juuri tätä tarvetta on Ikääntyneiden OmaSoite -osahankkeessa pyritty perustelemaan.
Digioppaan kehitystyötä varten perustettiin kaksi erillistä kehitystiimiä, joista ensimmäinen muodostui palvelun eli digioppaan tulevista käyttäjistä eli ikäihmisistä ja toinen kehittäjäorganisaation eli Soiten eri alojen asiantuntijoista.
Kehitystiimi 1.
Yhteistyö palvelun kohderyhmän eli ikäihmisten kanssa käynnistettiin helmikuussa 2022. Alueen ikäihmisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kontaktointi tapahtui Kosti ry:n avulla. Kosti ry on alueellinen verkostojärjestö Keski-Pohjanmaalla, joka kehittää alueen yhdistystoimintaa, vapaaehtoistoimintaa ja vertaistoimintaa. Kolmannen sektorin toimijoita oli eri yhdistyksistä, kuten eSeniorit, Kokkolanseudun Omaishoitajat ry, Kokkolan Eläkeliitto ja Kokkolan Näkövammaiset. Kolmannen sektorin toimijoiden lisäksi mukana kehittämässä olivat alueen muut asiasta kiinnostuneet ikäihmiset. Osallistuminen oli vapaaehtoista, anonyymia eikä siihen tarvinnut sitoutua koko ajaksi. Haasteena oli, miten saadaan huomioitua Soiten asukkaat myös maakuntien alueilta.
Menetelmänä käytettiin brainstorming-menetelmää työpajoissa, joita pidettiin yhteensä kuusi kertaa maalis-huhtikuun 2022 aikana. Työpajat järjestettiin Yhteisöklubi Sillan tiloissa Kokkolassa. Työpajoissa oli vaihtuvat aiheet aina palvelupolun kuvauksesta ja asiakasymmärryksen lisäämisestä digioppaan ideointiin.
Lisäksi kehitystyötä toteutettiin jalkautumalla ikäihmisten keskuuteen Kyläluuta-tapahtumaan Perhoon ja Eläkeliiton kahvitilaisuuteen Toholammille. Menetelminä käytettiin tuolloin haastattelua ja havainnointia. Näin pyrittiin lisäämään asiakasymmärrystä ja huomioimaan asiakasnäkökulmaa sekä osallistamaan kohderyhmään kuuluvia henkilöitä digioppaan ideointiin.
Osallistumistapoja pyrittiin mahdollistamaan useita, jotta mahdollisimman moni ikäihminen pääsi halutessaan osallistumaan kehitystyöhön. Edellä mainittujen menetelmien lisäksi hyödynnettiin puhelinkeskusteluja ja sähköpostia ajatusten vaihtoon.
Kehitystiimi 2.
Yhteistyö Soiten eri alojen asiantuntijoiden kanssa aloitettiin huhtikuussa 2022, siihen saakka kehitystyötä tehtiin yksinomaan palvelun tulevien käyttäjien eli ikäihmisten kanssa. Monialaisessa kehitystiimissä oli edustajia digipalvelutiimistä, terveyskeskuksen vastaanotoilta, senioreiden terveyspisteiltä, geriatrisesta osaamiskeskuksesta sekä viestinnästä ja kuntoutuspalveluista kuntoutusohjauksen puolelta.
Kehitystiimin sisäisessä viestinnässä hyödynnettiin kehitystyötä varten luotua, suljettua Teams-tiimiä. Työskentelyssä Soiten asiantuntijoiden kanssa käytettiin brainstorming-menetelmää virtuaalityöpajoissa, joita oli huhtikuun-toukokuun 2022 aikana yhteensä kahdeksan. Virtuaalityöpajoissa oli vaihtuvat aiheet: palvelupolun kuvaus, asiakasprofiilit, arvonmuodostus ja käyttäjiltä nousseiden ideoiden priorisointi).
Virtuaalityöpajat toteutettiin Teams-sovelluksen välityksellä ja työskentelyssä hyödynnettiin Microsoft Office -työkaluista wordia, power pointia ja exceliä. Edellä mainittujen lisäksi työskentelyssä hyödynnettiin Padlet-virtuaalista ilmoitustaulua ja töiden visualisointiin Canva-suunnittelutyökalua.
Kuva
Kehitystyön kohteena oli uuden palvelun eli digioppaan luominen Soiten ikääntyneille, 65 vuotta täyttäneille asukkaille.
Digioppaan avulla oli tarkoitus tarjota digitukea Soiten sähköisten palveluiden käyttäjille, jotta digipalvelut olisivat tasapuolisesti kaikkien saatavilla ja saavutettavissa.
Kun Soiten alueen asukkaiden digiosaaminen kehittyy ja kynnys digipalveluiden käyttöön madaltuu, sillä toivotaan olevan suotuisia vaikutuksia myös sähköisten palveluiden kysyntään ja käyttömääriin. Kts. lisää liitteestä.
Kuva
- palautteen kerääminen sekä asiakkailta että Soiten työntekijöitä
- kyselyt sekä asiakkaille että Soiten työntekijöille
- tilastotiedon hyödyntäminen, eli kerätään tietoa esim. sähköisten palveluiden käyttäjämääristä, "digituki" hakusanan käytöstä digisoite.fi-sivustolla jne.
Esimerkki: Mikäli sähköisten palveluiden käyttäjämäärät lisääntyvät ja palaute niiden käytöstä on myönteistä, voidaan todeta, että tarjotulla digituella on ollut merkitystä sähköisten palveluiden saavutettavuuteen ja sitä kautta sote-palveluiden saatavuuteen.
Kehitystyö toteutettiin palvelumuotoilulla.
Palvelumuotoilun prosessimallina hyödynnettiin Service Design Toolkit -menetelmää, joka eteni seuraavien vaiheiden kautta: rajaaminen, oppiminen, ratkaiseminen ja testaus. Ensimmäisessä vaiheessa paitsi rajattiin ja perusteltiin kehityshaastetta, myös kartoitettiin ja pyrittiin ymmärtämään toimintaympäristöä, missä toimitaan. Oppiminen, joka on prosessin toinen vaihe, tarkoitti asiakasymmärryksen lisäämistä ja asiakasnäkökulman huomioimista, jolloin pyrittiin muun muassa ymmärtämään asiakkaiden tilanteita, tarpeita, käyttäytymistä ja arvoja. Kolmannessa vaiheessa päästiin ratkaisujen ideointiin, mikä tapahtui osallistamalla monenlaisia sidosryhmiä pohtimaan paitsi nykyhetkeä, myös ideoimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja. Viimeisessä prosessin vaiheessa testattiin ja kokeiltiin syntynyttä ideaa käytännössä.
Palvelulla eli digioppaalla tavoiteltavat asiakkaat ovat ensisijaisesti Soiten ikääntyneet, 65 vuotta täyttäneet asukkaat, mutta käytännössä digioppaasta hyötyvät kaikki sähköisiä terveyspalveluita käyttävät asiakkaat sosiodemografisista taustamuuttujista riippumatta sekä Soiten työntekijät esimerkiksi perehdyttämisvaiheessa tai hyödyntämällä sitä asiakasohjauksen tukimateriaalina.
Asiakasymmärrystä kerrytettiin seuraavasti:
- haastattelututkimuksella syksyllä 2021, jossa kartoitettiin Ikääntyneiden asiakkaiden käsityksiä ja kokemuksia Soiten sähköisistä palvelusta,
- kyselyllä, joka toteutettiin kausi-influenssarokotuspaikoilla Kokkolassa syksyllä 2021,
- ikäihmisille eli palvelun tuleville käyttäjille suunnatuissa työpajoissa,
- jalkautumalla kohderyhmä keskuuteen, eli osallistumalla Eläkeliiton kahvitilaisuuteen ja Kyläluuta-tapahtumaan.
Palvelun tulevia käyttäjiä osallistettiin kehitystyön jokaisessa vaiheessa. Kts. lisää kohdasta "Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen".
Kuvittele ja kokeile
Vastaavanlaista palvelua tai toimintamallia, eli keskitettyä digitukea, ei ole Soitessa aiemmin kehitetty.
Keskeisimpiä havaintoja, joita asiakasymmärryksen lisäämisen jälkeen tehtiin:
- Toisen puolesta asioinnin on onnistuttava helposti (mm. omaishoitaja, valtakirjan haltija)
- Aisti- ja kuulovammaisten huomiointi (näkö- ja kuulovammainen käyttäjä)
- Käyttäjän kognitiiviset kyvyt (mm. puutteet osaamisessa, muistitoimintojen heikkeneminen, oppimisvaikeudet)
- Sähköisten palveluiden helppokäyttöisyys (mm. selkeät ja ymmärrettävät palvelupolut)
- Tietoturvallinen käyttö (mm. tietosuoja-asiat, medialukutaidot)
- Oikean laitteen hankkiminen, valitseminen ja käyttö (tuen ja ohjauksen tarve)
- Jatkuvan digituen saanti (palvelun käytön jokaisessa vaiheessa)
- Toive vuorovaikutteisuudesta käyttäjän ja ammattilaisen välillä
- Toive palvelukontaktin jatkuvuudesta (varmistus, selkeä ja suunnitelmallinen jatkohoito, palaute, seuranta ja arviointi, riittävä tiedon saanti ja ohjaus)
Vaatimuksia, joita palvelun tulevat käyttäjät esittivät digioppaalle:
- Huomioitava ihmisten erilaiset tavat oppia ja ymmärtää.
- Ihmiset ovat ajattelun loogisuudeltaan eri tasolla, nämä tasot otettava huomioon.
- Eri aistien huomiointi (kuulo ja näkö), esim. näkövammaiset hyötyvät puhe- ja ääniohjauksesta, mahdollisuudesta vaihtaa vastavärejä/kontrasteja, fonttikokoa, painikkeita ja zoomata jne.
- Sovelluttava käytettäväksi näön apuvälineiden kanssa.
- Alkavan muistisairauden tuomat haasteet huomioitava.
- Tarpeeksi simppeli: selkokieli, looginen eteneminen ja selkeä layout. Ei liikaa hienouksia.
- Mahdollisimman vähän toimintoja, Yhden napin -periaate (pika-/komentonäppäimet).
- Ei saa olla linkkiä linkin perään. Ei liikaa näppäyksiä!
- "Toimintaympäristön" rauhallisuus, ei saa olla liikaa hälyä, värejä ja liikettä taustalla.
- Mainokset ja evästeet pois!
- Ns. lähtöpolun "oppaaseen" oltava selkeä, eli sen on löydyttävä helposti Soiten sivuilta.
- Hitaan etenemisen mahdollisuus, riittävästi aikaa täytyy olla esim. tehtävien suorittamiseen/ videoiden katseluun yms.
- Ohjaus ja opastus kohdennettava etenkin niihin palveluihin, joita käytetään eniten, kuten sähköinen ajanvaraus ja Omakanta. Tilastot on hyvä tarkistaa.
- "Oppaan" sovelluttava eri laitteille, kaikki toiminnot löydyttävä laitteesta riippumatta, huomioitava valmistajien erot.
- Rajaus on tarpeen, eli on määriteltävä, mitä asioita oppaan avulla voidaan oppia. Jos on liian laaja näkökulma, ohjaus jää pintapuoliseksi ja vastaavasti informaatiota tulee liikaa kerralla.
- Mikäli käyttäjällä ilmenee tuen tarvetta tietoteknisissä perustaidoissa eli ns. tarvitsee ohjausta A-Ö:hön, tälle kohderyhmälle luotaisiin helppo ja selkeä polku esim. yhdistysten/järjestöiden, kuten kansalaisopiston järjestämän digiohjauksen piiriin.
- Mietittävä tarkasti, kuka potentiaalinen käyttäjä on vrt. asiakasprofiilit. Kts. liite.
- Arvioitava määrällisesti, kuinka paljon kullakin opasmallilla on käyttäjiä.
- Kääntäminen kieleltä toiselle: huomioitava erityisesti, että asian merkitys säilyy samanlaisena (vrt. kulttuuri)
- Jos opas vaatii tunnistautumista, tunnistautua ei tarvitsisi kuin kerran.
- Nopeat ja helpot siirtymiset sivulta toiselle esim. sivun alhaalle "nuolet eteen ja taakse".
- Mahdollisuus palata alkuperäiselle sivulle automaattisesti linkkiä painamalla, ettei tarvitse esim. välilehtiä sulkea eli nopea paluureitti on toiveena (huomioitava laitekohtaiset erot!)
- Opastuksen jatkuvuus ja pysyvyys turvattava vrt. palveluiden päivittyminen.
Liitteenä on kuva, jossa on kuvattu ikäihmisten ideat siitä, millainen digiopas voi fyysiseltä muodoltaan olla.
1. idea: Harjoitusympäristö
- Harjoitusympäristöön voi linkittää interaktiivisen, manuaalisen ja video-oppaan
- Näyttää aidolta ohjelmalta/sivustolta
- On visuaalinen --> huomioidaan esim. aistitoimintojen häiriöt sekä kognitiivisen kyvyn alentuminen
- On humoristinen ja rento --> kynnys käyttäjällä madaltuu
- Vuorovaikutteinen --> antaa palautetta --> esim. kannustaa, kun tekee oikeita ratkaisuja ja ohjaa oikeaan suuntaan, mikäli tekee jotain väärin
- Kielikoodi pitää valita aluksi (syötetään useita eri kieliä)
- Käytetään paljon kansanvälisiä symboleja
- Mahdollistaa/helpottaa esim. ryhmäohjauksen joko livenä tai verkossa
- Palautteenantomahdollisuus lopussa --> jatkokehittäminen helpottuu, mahdollistaa myös vaikuttavuusarviot
- Mahdollista seurata myös käyttäjämääriä ja nähdä tilastoja, kuinka moni on suorittanut ns. digikurssin loppuun saakka. Voidaan tehdä arviota, onko digikurssi lisännyt sähköisten palveluiden kysyntää
- Palvelu on taustasta riippumatonta vrt. ikä, sukupuoli, kulttuuri, kieli jne.
2. idea: Manuaalinen eli paperinen opas
- Joka menee yleiseen jakeluun Soiten asukkaille (jaetaan kertaluonteisesti asukkaille kotiin) --> mahdollista samalla mainostaa uutta "digiharjoitusympäristöä"
- Sekä pikaopas että pidempi opas
- Joko A4 molemmin puolin tai taitettuna (A5) yht. 4 sivua
- www-sivustoille on tulostettava versio esim. PDF-muodossa
- Mahdollistaa muistiinpanojen tekemisen esim. video-opastuksen aikana.
3. idea: Interaktiivinen eli ohjelmaan sisäänkirjoitettu opas
- Verkkopohjainen
- Opastava ohjelma, joka on "sisällä" ohjelmassa itsessään
- Ohjautuva malli
- Esim. painikenappien alla on ohjeita
- Ohjeet ns. omissa tiedostoissaan
4. idea: Video-opas
- Välimuoto manuaalisen ja interaktiivisen oppaan välillä
- "Keskustelee" manuaalisen ja interaktiivisen oppaan kanssa
- Lyhyillä videoilla käydään läpi digipalveluiden käyttöä seikkaperäisesti
- Samalla on mahdollista tehdä muistiinpanoja manuaaliseen oppaaseen (kotiin postitettu tai sivustolta tulostettu)
5. idea: Videopeli
- Pelin kautta voi oppia hyödyllisiä digitaitoja
- Hauska, innostava ja mukaansa tempaava tapa oppia
- Lupa epäonnistua, ei sisälly riskejä
- Mieleenpainuva!
- Sis. eri "leveleitä" eli vaikeusasteita --> tasolta toiselle pääsee, kun saavuttaa tietyt osaamisvaatimukset --> lopussa saa todistuksen/diplomin/kunniakirjan
- Peli on mahdollista pelata läpi niin monta kertaa, kuin haluaa
6. idea: Ajatuksia lukeva mikrosiruimplantti
Tämä idea suuntautuu vahvasti tulevaisuuteen!
7. idea: Siri-puheentunnistusjärjestelmä
- Siri-järjestelmä voisi korvata digioppaan täysin!
- Kielen tunnistus: ääniohjautuu kielen mukaan
- Suuri apu vammaispuolen asukkaille
8. idea: Lauta-/korttipeli
- Esim. korttipeli, jonka avulla voi kehittää omia digitaitoja
- Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen korostuvat
- Soveltuu käytettäväksi kaikkiin foorumeihin, missä ikäihmiset kokoontuvat, esim. seniorikahvit
- Hauska tapa oppia
- Huomioi erilaiset oppijat
Kuva
Ideat käytiin läpi molempien kehitystiimin edustajien kanssa.
Kehitystiimi 1 (palvelun tulevat käyttäjät eli ikäihmiset) koki, että ideoiden priorisointi eli ideoiden laittaminen tärkeysjärjestykseen on vaikeaa, koska riippuu niin paljon käyttäjästä, millaisesta digioppaasta kukakin hyötyy eniten.
Kaikki ideat koettiin tärkeiksi, mutta puheissa korostuivat useimmin paperinen opas, harjoitusympäristö ja videopeli.
Kehitystiimi 2 kanssa keskustelua syntyi siitä, ettei pelkkä yksittäinen opasmalli ole riittävä ratkaisu, vaan on tarpeen huomioida ikäihmisten erilaiset tarpeet, joten erilaisia opasmalleja on hyvä toteuttaa ja yhdistellä.
Todettiin, että oppaan tulee olla helposti päivittyvä eli painetussa versiossa tieto vanhenee nopeasti. Ikäihmisiltä on kuitenkin tullut toive myös paperisesta oppaasta, joten päädytty siihen, että esitetyyppinen ratkaisu olisi toteuttamiskelpoisin.
Video-, peli- ja interaktiivisesta oppaasta keskusteltiin ja lauta- ja korttipelin todettiin toteutuvan myös sähköisesti. Mietittiin erilaisia toteuttamistapoja/-keinoja näille.
Siri-puheentunnistusjärjestelmä on monimutkainen toteuttaa ja mikrosiruidea hylättiin, koska se ei ole toteuttamiskelpoinen idea vielä tässä vaiheessa.
Digioppaan luomisessa haasteena olivat seuraavat asiat:
-
ikäihmisillä digiosaaminen vaihtelee suuresti,
-
ja näin ollen on tarvetta erilaiselle digituelle,
-
ikäihmisillä on myös erityistarpeita, jotka tulee ohjauksessa huomioida, kuten näköön ja kuuloon sekä muistiin, ymmärtämiseen ja oppimiseen liittyvät asiat.
Prototyyppi digioppaasta oli Digituki-sivusto, jonne olisi löytynyt linkki digisoite.fi-sivustolta. Digiopas eli digituki-verkkosivusto sisältäisi ohjeita etä- ja lähitukeen sekä itseopiskelumateriaalia niin sähköisiin terveyspalveluihin, kuin yleiseen digitietoon liittyen. Verkkosivustolle oli mahdollista koostaa monipuolista jo olemassa olevaa tuki- ja ohjausmateriaalia, jotta se palvelisi mahdollisimman monta käyttäjää, näin erilaiset asiakasprofiilit tulisivat huomioitua. Verkkosivuston loppuun oli tarkoitus liittää Webropol-kysely, jonka kautta pystyisi antamaan palautetta sivustosta sekä saavutettavuusseloste.
Verkkosivuston saavutettavuuteen kiinnitettäisiin erityistä huomiota, sillä sitä täytyisi pystyä käyttämään myös näkö- ja kuulovammaiset sekä ikääntyneet henkilöt, joilla on esimerkiksi muistiin, ymmärtämiseen ja oppimiseen liittyviä haasteita. Sähköisen oppaan päivittäminen onnistuisi helposti ja myös palautteen kerääminen palvelun vaikuttavuuden arvioimiseksi ja laadun varmistamiseksi helpottuisi, kun palautekysely olisi sähköisessä muodossa.
Prototyyppi Digituki -verkkosivustosta on nähtävissä liitteenä.
Haasteiksi muodostuivat kuitenkin verkkosivuston käytännön toteuttaminen ja sivuston ylläpitäminen, jotka sitoisivat liian paljon resursseja. Tästä johtuen prototyypistä päädyttiin luopumaan.
Koska palvelusta eli digioppaasta luovuttiin jo prototyyppivaiheessa, ideaa ei ehditty testata asiakkailla.