Kittilän perhekeskus
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä Kittilässä valtakunnallisen perhekeskustoimintamallin mukaisesti, Lapin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tukemana.
Perhekeskuksen idea on olla perheiden turvaverkko, josta löytyy kaikki mitä perhe arjessa tarvitsee. Oli se sitten palveluja, tukea, toimintaa, neuvoja tai vertaistukea toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. Perhekeskus ei tarkoita uutta palvelua tai fyysistä rakennusta, vaan tarkoituksena on koota kaikki jo olemassa olevat lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä toimijat yhteen verkostoon ja niistä syntyy perheitä palveleva ja toimiva kokonaisuus, Perhekeskus.
Perhekeskus tarkoittaa uudenlaista toimintakulttuuria, jossa lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien tahojen osaaminen hyödynnetään, kohdennetaan resurssit oikein ja muodostetaan toimialat ylittäviä yhteistyörakenteita. Se edellyttää, että kunta (mm. sivistystoimi ja hyvinvointi), hyvinvointialue (sotepalvelut) ja 3.sektori (seurakunta, järjestöt ja yksityiset toimijat) toimivat tiiviisti yhteistyössä, koska asiakkaat eli kittiläläiset perheet, ovat heille kaikille yhteisiä.
Perhekeskuksen tarkoitus on verkostoida nämä lapsille, nuorille ja perheille suunnatut palvelut, kehittää niitä ja selkeyttää palvelurakenne, jotta jokainen lapsi, nuori ja perhe voi saada tarvitsemansa tuen ja avun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kittilässä perheiden palveluita on kehitetty ansiokkaasti neuvolatiimissä sekä erilaisissa työryhmissä ja projekteissa. Kittilän kunta on aloittanut systemaattisen kehittämistyön kohti lapsiystävällistä kuntaa vuonna 2011.
Vuonna 2016 Kittilän kunnalle on myönnetty Mannerheimin lastensuojeluliiton Lapin piirin tunnustus esimerkillisestä työstä lapsiperheiden hyvinvoinnin kehittämiseksi.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) aikana Kittilän kunnanhallitus asetti eri hallintokuntien yhteisen LAPEryhmän. Tuon monialaisen ryhmän "päälle" on koottu Kittilän perhekeskuksen verkosto ja jatkettu sen työtä. Perheille tehtiin vuonna 2018 hyvinvointi- ja osallisuuskysely, jolla haluttiin antaa huoltajille mahdollisuus vaikuttaa lapsille ja perheille suunnattujen palveluiden kehittämiseen. Hankkeen myötä palveluohjauksellisen toimintamallin ympärille rakennettiin poikkihallinnollinen palveluohjaustiimi. Hankkeen jälkeen todettiin palveluohjaukseen tulleiden puheluiden olleen kuitenkin niin vähäinen, että palveluohjaus keskitettiin varhaiskasvatuksen koulusihteerille, jolle puheluita enimmäkseen tuli hankkeen aikanakin. Varhaiskasvatuksen koulusihteerin työnkuvaa muokattiin vuonna 2020 palveluohjaajaksi.
Kittilässä on ollut myös Unisef ohjelman Lapsiystävällinen kunta -projektissa (LYK) vuosina 2019-2022. Kittilässä tehtiin projektin aikana useita alkukartoituskyselyjä ja järjestettiin erilaisia työpajoja, joissa lapset, nuoret ja vanhemmat saivat itse ideoida, muotoilla ja suunnitella heille suunnattuja palveluita. Kunta päätti olla jatkamatta keväällä 2022 Unicefin Lapsiystävällinen kunta -projektia. Kunta kuitenkin kehittää lapsiystävällisyyttä osana kuntastrategian toteuttamista: lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen ja lapsibudjetointi on osa hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sekä toimialojen talousarvioita. Myös perhekeskustoiminnan kehittäminen toteuttaa osaltaan lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsi ystävällinen kunta projektin materiaalia on hyödynnetty perhekeskuksen kehittämisessä.
Kittilässä perhekeskuksen verkostoon kuuluu tällä hetkellä 89 jäsentä.
Koko perhekeskusverkostolla on yhteinen drive/teams tiimi, jossa kaikki materiaali on kaikille saatavilla. Perhekeskusverkostolle myös lähetetään kuukausittaisia infokirjeitä, joissa kerrotaan Kittilän perhekeskuksen ajankohtaisista asioista sekä tietoa lapin ja valtakunnan tasolta.
Perhekeskusverkosto kokoontuu muutaman kerran vuodessa kehittämään perhekeskuksen palveluita työpajoihin. Jokainen verkoston jäsen voi antaa toiveita työpajojen aiheiksi ja työpajojen aiheet ovat aina nousseetkin verkostolta.
Perhekeskusverkostolle tehdään myös kyselyjä perhekeskuksen kehittämisestä.
Kehittämistarpeet sekä toimintasuunnitelma tuleville vuosille:
- Uudet joustavat poikkihallinnolliset toimintatavat ja toimintakulttuuri
- Tuen ja palveluiden oikea-aikaisuus varhaisessa vaiheessa ja sujuvasti, perheen yksilöllisyys ja kokonaistilanne huomioiden ja jatkuvuus turvaten
- Monipuoliset palvelut tuodaan helposti saataville yhteen paikkaan ja sen rinnalla kehitetään ja hyödynnetään sähköisiä palveluita
- Palveluiden muotoilu käyttäjien kanssa heidän tarpeitaan vastaaviksi
- Nuorten syrjäytyminen, ahdistuneisuus ja kiusaaminen
- Alueellinen ja seutukunnallinen yhteistyö
Perhekeskustoiminnan mittarit työn alla
Perhekeskusverkoston kokoaminen ja koordinointi. Perhekeskusverkostolla on oma drive/teams kanava jossa on yhteisiä materiaaleja. Perhekeskusverkostosta on tehty myös erilaisia verkostokarttoja hahmottamaan keitä verkostoon kuuluu.
Toimijoiden ja heidän työnsä tunnetuksi tekeminen toisilleen mahdollistaa yhteistyötä. Meillä käytössä on ollut viikoittaiset vartin etäaamukahvit, joissa jokainen vuorollaan esitellyt omaa toimintaansa. Vuodessa saatiin esittelyt tehtyä ja oltiin tultu tutummaksi ja tietoiseksi toisten työn sisällöstä. Sen jälkeen etäaamukahvit muutettiin kerran kuussa oleviksi tunnin mittaisiksi etäverkostokahveiksi, joihin valitaan aina jokin teema. Esim. väkivalta, päihteet, lapset puheeksi jne. Verkostokahveilla on lyhyt alustus aiheeseen ja sen jälkeen vapaata keskustelua.
Kehittämisentyöpajoissa kehitetään yhdessä palveluita ja sovitaan konkreettisia arkeen vietäviä keinoja. Yhteiset työpajat ja tapaamiset ovat olleet myös tärkeitä verkostolle ja yhteistyön vahvistumiselle.
Tiedottamista tehdään perhekeskusverkoston ammattilaisille koordinoidusti kuukausittaisten infokirjeiden kautta. Infokirjeissä kerrotaan niin Kittilän perhekeskuksen asioista, kuin lapin ja valtakunnan tason perhekeskuskuulumisia.
Perheille tiedottamista tehdään somekanavien sekä kuntatiedotteen kautta. Perheille on tehty myös perhekeskus esite ja palveluopas. Lapset, nuoret ja perheet ovat myös mukana kehittämässä perhekeskusta.
Sähköinen perhekeskus kunnan sivuilla on tärkeä niin perheille, mutta myös ammattilaisille, jotka käyttävät sitä palveluohjauksen välineenä. Nuorille oma oma sähköinen perhekeskus.
Kittilän perhekeskuskäsikirjaan on kirjattu: Mikä perhekeskus on, Kittilän perhekeskustoiminnan kehittämisen historia ja nykytila, Yhteistyörakenteet, Perhekeskuksen tehtävien ja kehittämisen toteutuminen sekä tavoitteet tulevaisuudelle. Käsikirjaa tullaan päivittämään joka toinen vuosi.
Perhekeskusta ohjaa toimialajohtajista muodostuva ohjausryhmä, sisältäen sote ja sivistystoimen esihenkilöitä sekä lautakunnan edustajan.
Perhekeskuksen sähköisenä palveluna toimii Pyydä apua palvelu.
Nuoren ja perheen palveluverkoston kartoitusta varten on tehty oma lomake. Lisäksi on kirjattu perheille palvelupolut.
Perhekeskuskehittämisen kohteena ovat lapset, nuoret sekä perheet ja he kaikki ovat mukana perhekeskuksen ja palveluiden kehittämisessä:
- Vanhempia osallistetaan kehittämiseen kehittäjävanhempiryhmän avulla. Kehittäjävanhemmille lähetetään sähköisiä kyselyitä, tavataan ryhmänä eri teemoihin liittyen sekä ryhmästä on edustus ammattilaisten perhekeskustyöpajoissa.
- Lapset pääsevät osallistumaan toiminnan suunnitteluun esim. varhaiskasvatuksessa sekä arvioimaan kohtaamispaikkatoimintaa.
- Nuorille on pidetty omia työpajoja nuorten palveluiden kehittämisestä ja he ovat mukana suunnittelemassa nuorten omaa sähköistä perhekeskus sivua. Kittilän nuorisovaltuusto käsittelee myös toisinaan palveluihin tai toimintaan liittyviä asioita ja nuorisovaltuustosta on nimetty edustajat perhekeskus verkostoon. Nuoret saavat vaikuttaa nuorisopalveluiden toimintana, esim lomatoiminnan kyselyissä.
- Työntekijöitä osallistetaan monialaisissa perhekeskustyöpajoissa mm. ryhmätöiden avulla ja erilaisten perhekeskuksen kyselyiden avulla.
Tiedostus perheille on tärkeässä roolissa. Kittilän perhekeskuksen nettisivut sekä somekanavat Facebookiin ja Instagramiin on perustettu. Siellä tiedotetaan perhekeskuksen asioista ja jaetaan neuvoja ja ohjeita sekä tietoa palveluista. Somekanavien kautta kuka tahansa voi antaa myös palautetta ja kehittämisehdotuksia. Perheet voivat lähettää niitä myös suoraan perhekeskuskoordinaattorille.
Kuva
Perhekeskus on eri toimijoiden eli SISOTE ja 3. sektorin muodostama palveluiden verkosto, ei mikään uusi palvelu, eikä pelkkä yksittäinen rakennus. Perhekeskuksessa painotetaan monialaista yhteistyötä.
Kuva
Perhekeskuskehittämistyötä ohjaa THL:n kansalliset linjaukset, joiden mukaan perhekeskus tarkoittaa palveluiden kokonaisuutta. Perhekeskus siis sisältää lapsille, nuorille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut.
Perhekeskuskehittäminen tapahtuu paikallisella tasolla perhekeskuskoordinaattorin ja paikallisen verkoston toimesta. Lapin Tulevaisuuden sote-keskus -hanke tukee perhekeskuskoordinaattoreiden työtä mahdollistamalla työskentelyjaksoja paikallisesti, sekä tukemalla perhekeskuskehittämistä Lapin perheiden palveluiden verkoston ja perhekeskuskoordinaattoreiden verkoston kautta. Lisäksi kehittämistyötä tuetaan järjestämällä perhekeskustyöpajoja kunnissa.
Perhekeskustoiminta on monialaista työtä, jota arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti.
Toimijoiden työn kuvaus, avaaminen ja toiminnasta tiedottaminen on edellytys kehittämistyölle. Erityisen tärkeää monialaisen yhteistyön näkökulmasta on, että toimijat tuntevat toisensa ja toistensa työn. Silloin yhteistyön tekeminen, työparin/konsultaation pyytäminen madaltuu ja vältytään päällekkäiseltä työltä. Verkostoyhteistyö on edellytys perhekeskuksen kehittymiselle ja se vaatii luottamuksen syntymistä.
Kittilän perhekeskuskäsikirjaa päivitetään joka toinen vuosi ja sinne kirjataan kehittämisen toteutumisesta, tavoitteista tulevaisuudelle ja arviointia. Seuraava käsikirja työn alla vuosille 2023-2024