Kokemusosaajien ja ammattilaisten yhteisessä työnohjauksessa käsitellään kokemusosaajien työtä, työnkuvaa, erilaisia työskentelykulttuureja ja yhteistyötä.

Toimintamallin nimi
Kokemusosaajien ja ammattilaisten työnohjaus
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kokemusosaajien ja ammattilaisten yhteisessä työnohjauksessa käsitellään kokemusosaajien työtä, työnkuvaa, erilaisia työskentelykulttuureja ja yhteistyötä.

Toteutuspaikka
Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat (ESR 2016–2019). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Espoo
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

16.03.2020

Viimeksi muokattu

22.03.2024
Ratkaisun perusidea

Työnohjaus tukee kokemusosaajan kuntoutumista ja jaksamista, ammattilaisen ja kokemusosaajan yhteistä oppimista, yhteistä ymmärrystä toiminnan tarkoituksesta ja erilaisista työskentelykulttuureista sekä vaikeiden työtehtävien reflektointia.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö

Yhteistä työnohjausta voidaan käyttää työyhteisössä, jossa toimii sekä kokemusosaajia että sosiaali- ja/tai terveysalan ammattilaisia. Työnohjaus sopii monenlaisiin ympäristöihin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toiminta on suunnattu kokemusosaajina toimiville henkilöille sekä ammattilaisille. Toiminta kiinnittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kyseessä olevassa hankkeessa työnohjaukseen osallistuneet kokemusosaajat olivat koulutettuja kokemusasiantuntijoita ja vapaamuotoisempiin työnohjauksellisiin tilaisuuksiin osallistui myös kokemusosaajia, joilla ei ole kokemusasiantuntijakoulutusta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

KOKEMUSOSAAJIEN JA AMMATTILAISTEN TYÖNOHJAUS

Kokemusosaajat ja ammattilaiset kootaan yhteiseen työnohjaukseen, jossa käsitellään kokemusosaamista yleensä, kokemusosaajan rooleja, työnkuvaa ja sen rajoja, työssä jaksamista, erilaisia työskentelykulttuureja sekä kokemusosaajan ja ammattilaisen yhteistyötä. Vaikka kokemusosaajien tehtävät saattavat käsittää paljonkin itsenäistä työtä, heillä ei ole ammattilaisten koulutusta, joka antaisi työlle raamit ja pohjan yhteneväiselle työotteelle sekä suojaisi työntekijää. Työnohjaajalla tulee olla aikaisempaa kokemusta vertaistoiminnasta tai kokemusosaajien ohjaamisesta, jotta hän tuntee riittävällä tavalla sekä kokemusosaajien että ammattilaisten kulttuuria.

VAPAAMUOTOISET TYÖNOHJAUKSELLISET TILAISUUDET

Työnohjauksen lisäksi kokemusasiantuntijoille ja ammattilaisille järjestetään vapaamuotoisempia työnohjauksellisia tilaisuuksia, joissa kokemusasiantuntijoille tarjotaan mahdollisuus vapaamuotoisempaan kokoontumiseen sekä tunteiden ja ajatusten "tuulettamiseen". Tilaisuuksissa on paikalla myös kokemusasiantuntijuuteen perehtynyt alustaja. . Moni kokemusosaaja saattaa toimia alueellaan yksin, jolloin he voivat tilaisuuksissa tavata ja keskustella kokemuksistaan säännöllisemmin. Tilaisuuksia on hyvä suunnitella kokemusosaajien kanssa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: TYÖNOHJAUS VAHVISTAA OSALLISUUTTA

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Työnohjaus lisää ihmisen osallisuutta omassa elämässä, sillä se selkiyttää työtehtäviä ja tarjoaa tarvittavaa tukea ja auttaa pääsemään osaksi työyhteisöä. Se selkiyttää kokemusosaajien roolia myös ammattilaisille ja avaa heille uusia näkökulmia. (1) Työnohjaus tukee osallisuutta vaikuttamisen prosesseissa, kun yhteiskehittämisen kautta syntyy paremmin saavutettavissa olevia palveluita. (2) Dialogi edistää erilaisten ihmisryhmien kohtaamista ja luo tilaa yhteisen ymmärryksen ja kielen syntymiselle. Työnohjaus tuo osaltaan esille työn arvostusta. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

KOHDERYHMÄ JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Toiminta on suunnattu kokemusosaajina toimiville henkilöille sekä ammattilaisille. Toiminta kiinnittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kyseessä olevassa hankkeessa työnohjaukseen osallistuneet kokemusosaajat olivat koulutettuja kokemusasiantuntijoita ja vapaamuotoisempiin työnohjauksellisiin tilaisuuksiin osallistui myös kokemusosaajia, joilla ei ole kokemusasiantuntijakoulutusta.

Huomiota on syytä kiinnittää siihen, osallistuuko samaan työnohjaukseen sekä uusia että kokeneita kokemusosaajia. Mielenterveysseuran vapaaehtoistoiminnan työnohjausta käsittelevän oppaan (2012) mukaan uusien ja kokeneempien tukihenkilöiden osallistuminen samaan vapaaehtoisten työnohjausryhmään voi olla sekä haaste että voimavara, mutta hyvällä ohjauksella voidaan hyödyntää kokemus ja uudet ideat.

TYÖNOHJAUS ON KOKEMUSOSAAJILLE ERITYISEN TÄRKEÄÄ

Kokemusosaamista on kehitetty 2000-luvulta alkaen ja on esimerkiksi laadittu suositukset kokemusasiantuntijoiden koulutuksesta ja palkkioista. Kokemusosaamista on alettu hyödyntää aikaisempaa enemmän ja kunnat ovat palkanneet kokemusasiantuntijoita palveluihinsa. Kun kokemusosaamista aletaan kytkeä palvelurakenteisiin, voi kokemusosaajien ja ammattilaisten erilaisista taustoista kummuta ristiriidan aiheita, jotka pitäisi saada onnistuneesti ratkottua.

Työnohjaus on kokemusosaajille kuten ammattilaisillekin tärkeää oman työn arvioimiseksi ja kehittämiseksi sekä työhön liittyvien kokemusten jäsentämiseksi. Kokemusosaajille työnohjaus on korostuneen tärkeää, sillä kokemusosaajan oma kuntoutuminen, josta myös ammennetaan työssä, voi olla kesken ja haastava työ voi vaikuttaa kuntoutumiseen kielteisesti ilman työnohjausta ja muita räätälöityjä työn tukemisen muotoja.

Työnohjauksella huolehditaan kokemusosaajien jaksamisesta, osaamisesta ja työn laadusta. Se myös auttaa tunnistamaan omia tunteita ja asenteita. Työnohjauksessa etsitään myös omia rajoja oman elämän ja kokemusosaamistoiminnan sekä toisaalta ammattilaisuuden ja kokemusosaamisen välillä. Selkeämpi ymmärrys työn rajoista antaa mahdollisuuden keskittymiseen. Työnohjaus myös tukee oman työtavan löytämistä.

Kokemusosaaja joutuu vielä puolustamaan paikkaansa palvelujärjestelmässä. Kokemusosaajien työnkuva ei välttämättä ole kirkas. Saatetaan kokea, että kokemusosaaja ottaa ammattilaisten paikkaa. Kokemusosaaja saattaa olla yksin ryhmänsä edustajana työpaikalla, jolloin ei saa vertaistukea työssä eteen tuleviin vaikeisiinkin tilanteisiin. Palkkioperustaisesti työskentelevät kokemusosaajat eivät aina pääse osaksi työyhteisöä, jolloin työ voidaan kokea yksinäiseksi, mikä ei tue työhyvinvointia.

Kokemusosaajien ja sosiaali- tai terveysalan ammattilaisten työskentelykulttuurit ja kieli eroavat toisistaan, eikä yhteistyö aina suju ongelmitta. Kokemusosaajat työskentelevät oman kokemuksensa kautta, kun taas ammatillisuuteen kuuluu oman kokemuksen pitäminen erillään asiakkaiden kanssa työskentelystä. Toisaalta kokemusosaaja laittaa itsensä alttiiksi omasta kokemuksesta kertoessaan, mikä voi olla raskasta. Kokemusosaajilla on ammattilaisia enemmän aikaa kohdata asiakkaitaan, mikä saattaa aiheuttaa kitkaa. Työnohjaus onkin osin yhteistyönohjausta.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat -hankkeessa (ESR 2016–2019) tehtyyn kehittämistyöhön.
Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat -hankkeen verkkosivut

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS:

Samankaltaista toimintaa kehitetään myös Korttelikaverit-hankkeessa (STEA 2018–2020).

Korttelikaverit tekevät etsivää vertaistyötä asumissosiaalityössä Suoja-Pirtti ry:n projektissa, jossa tätä työtä kehitetään. Korttelikaverit kohtaavat ihmisiä asumisyksiköissä ja kaupungilla mukana kulkien, tukien ja toimien yhteyshenkilöinä palvelujärjestelmään. Työtä ohjaa ajatus vertaisuudesta eli ammatillista suhdetta ei muodosteta, vaikka korttelikaverit ovat palkattuja työntekijöitä. Korttelikaverin ei tarvitse olla koulutettu kokemusasiantuntija eikä välttämättä kokemusosaaja päihde- tai asunnottomuusalalla. Korttelikaverit myös tulkitsevat kokemustietoa palvelujärjestelmän suuntaan. Korttelikaverit järjestävät yhteistä toimintaa, jossa voi viettää aikaa vaikka pelaamalla ja kokeilla erilaisia aktiviteetteja. Korttelikaverin kanssa voi myös pitää juttutuokion.

Korttelikavereille järjestetään työnohjausta ryhmässä keskustellen. Työnohjaaja johdattaa keskustelussa eteenpäin kysymyksillä eikä niinkään ota kantaa. Työnohjauksessa keskustellaan työstä ja työssä jaksamisesta. Työntekijöiden kokemusten ja tuntemusten käsittely on tärkeää eivätkä vain työn sisällöt. Ulkopuolinen työnohjaaja hallitsee tilannetta.
Korttelikaverit-hankkeen verkkosivut

Suomen Mielenterveysseura (2012) on kirjoittanut oppaan vapaaehtoistyön työnohjauksesta, joka soveltuu monin osin kokemusosaamiseen.
Vapaaehtoistyön työnohjauksesta järjestäminen. Opas yhdistyksille (2012)