Lapin hyvinvointialueen perhekeskustoiminnan kehittäminen Tulevaisuuden SOTE-keskushankkeen tukemana

Perhekeskuskehittämistyötä tehdään Lapissa 14 kunnan alueella, 9. perhekeskuksen kehittämistyöstä vastaa perhekeskuskoordinaattori jotka toimivat paikallisesti. Tämän lisäksi kehitämme digipalveluita ja edistämme eri menetelmien käyttöönottoa.

Toimintaympäristö **

Perhekeskuskehittämisessä ovat mukana kunnan/ kaupungin alueella lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa työskentelevät julkisen sektorin kuin myös kolmannen sektorin sekä seurakuntien työntekijät ja toimijat. Kehittämistyön lähtökohtana on luoda toimijaverkosto, joka pystyy reagoimaan varhaisessa vaiheessa ja oikea-aikaisesti eri tuen tarpeisiin toimijakentän asiakkaiden parissa.

Lappi on harvaanasuttu maakunta jossa etäisyydet ovat pitkiä. Lapsiperhepalveluiden ammattilaisista on pulaa usealla eri toimialueella.

Lapin hyvinvointialueelle sijoittuu Saamelaisten kotiseutualue (Enontekiö, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue.) Saamelaisilla kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto jota säädellään lailla. Tämä huomioidaan kehittämistyössä.

Lapin erityispiirteenä voidaan mainita luontosuhde joka on hyvä huomioida palveluita kehitettäessä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Perhekeskustoimintamallia on Lapissa kehitetty aiemmin Perhekeskuskustoimintamalli Lappiin - Integroidut monitoimijaiset palvelut perheille -hankkeessa vuosina 2017-2018. Kuntien välillä on lähtötilanteessa eroavaisuuksia lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tuottamisessa sekä monialaisen yhteistyön tekemisessä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lapissa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden haasteeksi on tunnistettu niiden pirstaleisuus, koordinoimattomuus ja palveluiden kokonaishallinan puute. Pienissä kunnissa usein tarvittavia palveluita ja erityisosaamista puuttuu. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on Lapissa keskimääräistä tai sitä suurempaa, mielenterveyspalveluiden kattavuudessa on Lapin kunnissa paljon eroja Lapin hyvinvointialueella, nuorten päihdepalvelut puuttuvat lähes kokonaan.

Saamenkielen ja kulttuurinmukaisten palveluiden osalta voidaan nostaa esille haavoittuvuus ja pistemäisyys kielitaitoisten SOTE-alan työntekijöiden vähäisyyden vuoksi.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Lappiin on koottu perheiden palveluiden verkosto, joka on koollekutsuttu ja koostettu kaikkien Lapin kuntien edustajista niin SOTE kuin sivi-palveluiden osalta. Tämän lisäksi verkostoon kuuluu myös järjestöjen, seurakuntien, saamelaiskäräjien, sairaanhoitopiirien ja OT-keskuksen edustus. Näiden lisäksi verkostoon kuuluu myös eri hankkeiden edustajia laaja-alaisesti.

Työskentely pohjautuu vahvasti dialogisuuden edistämiseen ja kuulluksi tulemisen tunteen vahvistamiseen osana kehittämistyötä. Panostamme erityisesti tasavertaiseen kohtaamiseen ja asiantuntijuuden jakamiseen.

Saamen kielen ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittäminen perustuu yhteistyöhön saamelaisyhteisön eri toimijoiden ja kehittäjäverkoston kesken.

Tavoiteltu muutos

Lapin hyvinvointialueella on toimiva lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuus. Perheiden pe-ruspalveluita on vahvistettu yhteistyössä sosiaali-ja terveydenhuollon, kuntien koulutoimen, varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen, kolmannen sektorin sekä erityispalveluiden kesken (erikoissairaanhoito ja lastensuojelu). Perheiden palveluita kehitetään verkostomaiseksi ja monikanavaiseksi. Hyvinvointialueen toimijat saavat valtakunnallisista erva-tason OT-keskuksista tarvittavan tuen työlleen (konsultaatio) monikanavaisesti.

Lasten-ja nuorten perustason palveluissa kehitetään mielenterveyttä tukevaa ennalta ehkäisevää työtä ja työmenetelmiä sekä otetaan käyttöön psykososiaalisia menetelmiä yhteistyössä erityistason kanssa. Tavoitteena on selvittää, suunnitella ja ottaa käyttöön varhaisen tuen menetelmiä vanhemmuuden tukemiseksi sekä tukea mielenterveyttä tukevaa ennaltaehkäisevää työtä ja työmenetelmien käyttöönottoa kunnissa.  

Kehitetään matalan kynnyksen palveluiden saatavuutta ja toiminnallisuutta, jotta ne olisivat asiakaslähtöisiä ja monikanavaisia.

Palveluissa ymmärretään alkuperäiskansalähtöisyys sekä tunnistetaan saamelaisten kieleen, kulttuuriin ja elämäntapaan liittyvät erityistarpeet. Saamenkielisiin palveluihin ohjautuminen paranee.

Muutoksen mittaaminen

Kouluterveyskyselyn tulokset

Toteutussuunnitelma

Hyödyntäen THL:n kansallisia kehittämislinjauksia ja ohjeistuksia.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Lapset, nuoret, perheet. Erilaisin kyselyin ja hyödyntämällä myös tarkentavia kyselyitä. Kohdennetut kyselyt eri ikäryhmille. Työntekijöiden osallistaminen työpajoissa sekä kyselyillä jolla pyritään tavoittamaan kaikki kehittämisverkostoon kuuluvat.

Saamenkielen ja kulttuurin mukaisten palveluiden osalta on suunnitteilla kehittäjäasiakaskiertue.

Viestintä tärkeässä roolissa.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

- Pyydä Apua palvelu

Ratkaisun perusidea **

Perhekeskustoimintamalli on eri toimijoiden muodostama verkosto.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

THL:n kansalliset linjaukset ohjaavat perhekeskuskehittämistyötä. Niiden mukaan perhekeskus tarkoittaa palveluiden kokonaisuutta. Se sisältää lapsille, nuorille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut. Digitaalisten perheiden palveluiden kehittäminen on yksi osa tätä kokonaisuutta.

Perhekeskuskehittämisen merkittävä osa tapahtuu paikallisella tasolla perhekeskuskoordinaattoreiden ja kuntien sekä alueellisten verkostojen toimesta. Tulevaisuuden SOTE-keskushanke tukee perhekeskuskoordinaattoreiden työtä mahdollistamalla työskentelyjaksoja paikallisesti, sekä tukemalla perhekeskuskehittämistä Lapin perheiden palveluiden verkoston ja perhekeskuskoordinaattoreiden verkoston kautta. Lisäksi kehittämistyötä tuetaan järjestämällä perhekeskustyöpajoja kunnissa.

Kyseessä on työ joka vie vuosia ja tätä tulee arvioida säännöllisesti.

Tarkempi kuvaus prosessista löytyy oheisesta linkistä

Liitteet
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kärsivälllisyys. Perhekeskuskehittäminen vie vuosia. Tiedottaminen on tärkeä asia, jota tulee toistaa säännöllisesti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Perhekeskustoiminta on yhteensovitettua työtä ja sitä tulee jatkuvasti arvioida ja kehittää. Toiminnan kuvaus ja avaaminen on edellytys kehittämistyölle.