Lapin hyvinvointialueen perhekeskustoiminnan kehittäminen Tulevaisuuden SOTE-keskushankkeen tukemana

Perhekeskuskehittämistyötä tehdään Lapissa 14 kunnan alueella, 9. perhekeskuksen kehittämistyöstä vastaa perhekeskuskoordinaattori jotka toimivat paikallisesti. Tämän lisäksi kehitämme digipalveluita ja edistämme eri menetelmien käyttöönottoa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Lapin hyvinvointialueen perhekeskustoiminnan kehittäminen Tulevaisuuden SOTE-keskushankkeen tukemana
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Perhekeskuskehittämistyötä tehdään Lapissa 14 kunnan alueella, 9. perhekeskuksen kehittämistyöstä vastaa perhekeskuskoordinaattori jotka toimivat paikallisesti. Tämän lisäksi kehitämme digipalveluita ja edistämme eri menetelmien käyttöönottoa.

Toteutuspaikka
Lapin hyvinvointialueen kaupungit ja kunnat
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Lappi
Toimintamallin rahoittaja
Kunta
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Mikko Närhi

Luotu

21.03.2022

Viimeksi muokattu

22.12.2023
Ratkaisun perusidea **

Perhekeskustoimintamalli on eri toimijoiden muodostama verkosto.

Toimintaympäristö **

Perhekeskuskehittämisessä ovat mukana kunnan/ kaupungin alueella lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa työskentelevät julkisen sektorin kuin myös kolmannen sektorin sekä seurakuntien työntekijät ja toimijat. Kehittämistyön lähtökohtana on luoda toimijaverkosto, joka pystyy reagoimaan varhaisessa vaiheessa ja oikea-aikaisesti eri tuen tarpeisiin toimijakentän asiakkaiden parissa.

Lappi on harvaanasuttu maakunta jossa etäisyydet ovat pitkiä. Lapsiperhepalveluiden ammattilaisista on pulaa usealla eri toimialueella.

Lapin hyvinvointialueelle sijoittuu Saamelaisten kotiseutualue (Enontekiö, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue.) Saamelaisilla kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto jota säädellään lailla. Tämä huomioidaan kehittämistyössä.

Lapin erityispiirteenä voidaan mainita luontosuhde joka on hyvä huomioida palveluita kehitettäessä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Lapset, nuoret, perheet. Erilaisin kyselyin ja hyödyntämällä myös tarkentavia kyselyitä. Kohdennetut kyselyt eri ikäryhmille. Työntekijöiden osallistaminen työpajoissa sekä kyselyillä jolla pyritään tavoittamaan kaikki kehittämisverkostoon kuuluvat.

Saamenkielen ja kulttuurin mukaisten palveluiden osalta on suunnitteilla kehittäjäasiakaskiertue.

Viestintä tärkeässä roolissa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

THL:n kansalliset linjaukset ohjaavat perhekeskuskehittämistyötä. Niiden mukaan perhekeskus tarkoittaa palveluiden kokonaisuutta. Se sisältää lapsille, nuorille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut. Digitaalisten perheiden palveluiden kehittäminen on yksi osa tätä kokonaisuutta.

Perhekeskuskehittämisen merkittävä osa tapahtuu paikallisella tasolla perhekeskuskoordinaattoreiden ja kuntien sekä alueellisten verkostojen toimesta. Tulevaisuuden SOTE-keskushanke tukee perhekeskuskoordinaattoreiden työtä mahdollistamalla työskentelyjaksoja paikallisesti, sekä tukemalla perhekeskuskehittämistä Lapin perheiden palveluiden verkoston ja perhekeskuskoordinaattoreiden verkoston kautta. Lisäksi kehittämistyötä tuetaan järjestämällä perhekeskustyöpajoja kunnissa.

Kyseessä on työ joka vie vuosia ja tätä tulee arvioida säännöllisesti.

Tarkempi kuvaus prosessista löytyy oheisesta linkistä

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Perhekeskustoiminta on yhteensovitettua työtä ja sitä tulee jatkuvasti arvioida ja kehittää. Toiminnan kuvaus ja avaaminen on edellytys kehittämistyölle.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kärsivälllisyys. Perhekeskuskehittäminen vie vuosia. Tiedottaminen on tärkeä asia, jota tulee toistaa säännöllisesti.