Leikki-ikäisen intensiivihoitojakso lastenpsykiatrialla, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, PIL4, INV1)
Lastenpsykiatrialla kehitetty avohoidon toimintamalli leikki-ikäisille 1.5-6-vuotiaille lapsille.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella pikkulapsipsykiatrian vauvatiimi tarjoaa raskaana oleville ja vauvaperheille toimivat erikoissairaanhoidonpalvelut, samoin avo- ja osastohoito kouluikäisille lapsille.
Tämä mahdollisuus haluttiin tuoda myös leikki-ikäisille ja heidän perheilleen, koska kouluikää lähestyvät lapset tulivat hoidonpiiriin oireilla, joita olisi voitu lievittää jo paljon varhaisemmassa vaiheessa.
Leikki-ikäiselle kohdennettua toimintamallia ei ole aiemmin ollut lastenpsykiatrialla, vaan hoito on koostunut erillisistä avohoidon hoitokeinoista. Nyt haluttiin räätälöidä juuri leikki-ikäisille laadukkaaseen hoitoon tähtäävä intensiivihoitomalli. Hoidossa on mukana perhekeskeinen vuorovaikutushoito.
Ohjausryhmässä vastuualuejohtaja Jaakko Kosonen, lastenpsykiatrian ylilääkäri Maria Zenger, erityislastentarhanopettaja, Theraplay-työntekijä Tuula Tilus, psykologi Kirsi Karvonen, sairaanhoitaja, perhepsykoterapeutti Tuuli Ketolainen, sairaanhoitajat Elina Keski-Vinkka ja Päivi Övermark sekä hanketyöntekijä, sairaanhoitaja Elina Sauria.
Ohjausryhmän kokoontuminen 1krt/kk.
Muutoksella haluttiin leikki-ikäiselle oikea-aikaisesti kohdennettu toimintamalli. Leikki-ikäisen toimintamallia ei ollut aikaisemmin ollut lastenpsykiatrialla, vaan hoito oli koostunut erillisistä avohoidon hoitokeinoista.
Hankkeen aluksi oli ajatus, että mittaristona toimii hoitojakson aikana mentalisaation vahvistumista mittaava kysely eli ymmärryksen lisääntyminen lapsen mielestä, vanhemmuudesta ja ongelmakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Tämän toteutus huomattiin hankalaksi jo hankkeen alkuvaiheessa ja mittaristoksi vaihdettiin pilottiperheiden määrä.
Pilottiperheiden kanssa työskenteleville on tullut näkemys, että intensiivihoitomalli on kerännyt nopeasti ja kattavasti tietoa lapsen tilanteesta ja hoidon tarpeesta. Käynneillä on tullut esille, että vanhempien ymmärrys lapsen käyttäytymisestä on lisääntynyt. Tämä puolestaan on vaikuttanut positiivisesti vuorovaikutukseen lapsen kanssa ja vähentänyt lapsen kuormittumista.
Ohjausryhmän ajatus vaikuttavuuteen vaikuttavista asioista:
1.Lapsi ja perhe asettavat omat tavoitteet, jolloin työskentely lähtee liikkeelle perheen tarpeiden pohjalta.
2.Riittävän tiheät käyntikerrat ja intensiivinen työote. Kerätään kattavasti tietoa lyhyessä ajassa, luottamussuhde rakentuu perheen kanssa.
3.Strukturoitu malli, eli selkeä ja järjestelmällinen lähestymistapa, joka auttaa saavuttamaan asetetut tavoitteet.
Vaikuttavuudet voidaan olettaa näkyvän:
1. lapsen hyvinvointina
2. perheen voimavarojen lisääntymisenä
3. lapsen oman päiväkotiryhmän arjen helpottumisena
4. ylisukupolvisuudessa
Toteutuneet toimenpiteet, jotta toimintamalli on saatu juurrutettua käytäntöön.
Ohjausryhmän kokoaminen.
Tutustuminen aiheeseen sekä työryhmän toiveisiin/suunnitelmiin kehittämistyön suhteen.
Yhteys hyvinvointialueiden (Oulu, Seinäjoki, Kuopio) lastenpsykiatrian työntekijöihin. Haastattelu heidän toimintatavoistaan kehittämistyön tueksi.
Työparityöskentelyn aloitus pilottiperheiden kanssa. Tämä oli päästy aloittamaan kahden perheen kanssa jo ennen hankkeen alkua, joka auttoi luomaan pohjan toimintamallille.
Alkuarvio kokeilu leikki-ikäisille eli lähetteen saapumisen jälkeen verkostopalaveri lapsen omassa toimintaympäristössä, moniammatillisen tiimin kokoontuminen ja hoitosuositus lapselle.
Perheosasto suunnitelman tekeminen ja esittely työryhmälle. Tämän käyttöönotto mahdollisuuksien mukaan tulevaisuudessa.
Pilottiperheiden kanssa työskentely kehittyy. Mukaan kaksi uutta työntekijää, jotka saavat MIM-menetelmä koulutukset. Vahvistaa toimintamallin juurruttamista poliklinikalle.
Tutustumiskäynti ohjausryhmän kanssa Tampereen yliopistollisen sairaalaan lastenpsykiatrian poliklinikalle. Käynti tarjosi arvokkaita näkemyksiä ja vertailukohtia hoitomallille.
Toimintamallin esittely yhteistyötahoille mm. koulutustilaisuudessa, tunnettavuus mallille.
Toimintamalli osaksi lastenpsykiatrian avohoidon tarjontaa leikki-ikäisille.
Kohderyhmänä on 1.5-6-vuotiaat lapset ja heidän perheensä. Intensiivihoitojaksolle valikoituvat lähetteiden perusteella ne lapset, joiden oletetaan hyötyvän perhekeskeisestä vuorovaikutushoidosta.
Hoitojakson aluksi lapsi ja vanhemmat asettavat tavoitteet käynneille. Intensiivihoitomalli on sekä hoidollinen että tutkiva/arvioiva jakso ja työskentelyssä yhteisenä olennaisena fokuksena on ymmärryksen lisääntyminen lapsen mielestä, vanhemmuudesta sekä ongelmakäyttäytymisestä.
Osa hoitomallista toteutetaan päiväkodissa. Tämä antaa työntekijöille lisää ymmärrystä ja keinoja tukea lapsen arkea.
Toimintamallin pohja oli rakentunut ennen hanketyön aloitusta lastenpsykiatrian työntekijöiden mielessä.
Pilottikokeilut kahden perheen kanssa alkoivat jo ennen hankkeen alkua. Hanketyöntekijä siirtyi lastenpsykiatrian poliklinikalle työpariksi tekemään pilottikokeiluja, jolloin myös toimintamallin idea siirtyi aktiivisesti hanketyöntekijän kehittämistyöhön.
Hanketyöntekijä keräsi tietoa muiden hyvinvointialueiden leikki-ikäisten hoitomalleista haastattelemalla lastenpsykiatrian työntekijöitä kehittämistyön tueksi. Ohjausryhmä teki tutustumiskäynnin Tampereen hyvinvointialueen lastenpsykiatrialle.
Toimintamalli visualisoituna liitteenä perustiedot-osiossa.
Asiakkailta saatu palaute on ollut myönteistä. Ymmärrys omasta lapsesta ja tämän reagointitavoista on lisääntynyt. Vanhemman kyky tukea lapsen käytöstä ongelmakäyttäytymisestä myönteiseen tilannekäyttäytymiseen on lisääntynyt.
Päiväkodilta saatu palaute on ollut myönteistä. Lapsen kuormituksen vähentyminen on näyttäytynyt positiivisesti käyttäytymisessä, esim. tunnesäätely on parempaa, leikintaidot ovat kehittyneet.
Pilottiperheiden kanssa toimintamallin testaus vuodet 2023-2024.
Testata toimintamallia käytäntöön, kehittää sitä tarpeen mukaan ja juurruttaa osaksi lastenpsykiatrian avohoidon toimintamallia leikki-ikäisille lapsille.
Riittävän pitkä hanke ja mahdollisuus tänä aikana työskennellä pilottiperheiden kanssa on vahvistanut toimintamallin juurruttamista ja toimivuutta leikki-ikäisillä lapsille.
Alkuarviokokeilu päätettiin leikki-ikäisillä n. 3kk.n kokeilun jälkeen. Alkuarvio nopeutti kontaktia perheeseen lähetteen saapumisen jälkeen, mutta moniammatillisen tiimin lyhyt aika ei riittänyt kattavasti pohtimaan hoidon tarvetta. Koetiin parempana, että leikki-ikäiset lapset tulevat aina lähetteen saapumisen jälkeen lääkärin ensikäynnille, missä tehdään hoidon suunnitelma.
Perheiden sitoutuminen hoitoon, kun vanhemmat otetaan tiiviisti mukaan, on koettu hyvänä.