Luontopyramidi
Luontopyramidi-malli innostaa ihmisiä hyödyntämään luonnon hyvinvointivaikutuksia ja kannustaa luontoliikunnan pariin tutkitun tiedon avulla. Pyramidi alkaa päivittäisellä luontoannoksella ja nousee ylös pyramidin huipulle ns. erämaa-luontoannokseen.
Luontopyramidi-toimintamalli on kehitetty innostamaan ihmisiä liikkumaan luonnossa ja näin edistämään omaa hyvinvointiaan. Toimintamallia voidaan hyödyntää joko osana jonkin yhteisön toimintaa tai sitä voi toteuttaa itsenäisesti omassa arjessaan. Mallia hyödynnettiin Mikkelin Setlementti ry:n toiminnassa Mikkelissä ja Mäntyharjulla osana Nuotiopiiri-hankkeen toimintaa.
Luonnon merkitys hyvinvoinnin kannalta on merkittävä. Liikkuminen epätasaisessa maastossa, jossa on korkeuseroja kehittää lihaskuntoa, tasapainoa ja hapenottokykyä. Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu kohentaa mielialaa ja helpottaa stressiä sekä arjen huolia. Lisäksi ryhmätoimintana toteutettaessa luontoharrastaminen tarjoaa yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia.
Luonnolla on ollut aina merkittävä asema suomalaisessa kulttuurissa. Pohjoismaiset jokamiehenoikeudet ovat ainutlaatuisia etuuksia maailmassa, joita on myös tärkeää osata hyödyntää oikein. Monipuolinen ja kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen sekä kotimaisen luonnon puhtauden arvostaminen ovat kulttuurin ja ympäristön kannalta tärkeitä asioita.
Liikkuminen ja harrastaminen tukee ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Kansanterveydellisestä näkökulmasta on tärkeää, että ihmiset kiinnittävät huomiota omaan hyvinvointiinsa ja terveytensä ylläpitoon kaikissa ikäluokissa.
Toimintamalli on kehitetty lisäämään ihmisten tietoa ja ymmärrystä luonnon tarjoamista hyvinvointivaikutuksista. On tutkittu, että jo 20 minuutin päivittäinen luonnossa oleskelu lisää ihmisen hyvinvointia. Luonnossa oleskelu auttaa laskemaan verenpainetta ja lievittää stressiä. Rentoutumisella on myös fyysisiä vaikutuksia, mikä näkyy esimerkiksi lihasjännityksen vähenemisenä ja sykkeen alenemisena.
Luontopyramidi-mallin avulla pyritään lisäämään ihmisten tietoisuutta luontoliikunnan ja luonnon hyvinvointivaikutusten monipuolisuudesta. Tavoitteena on mallia hyödyntäen siirtää luontoliikunta osaksi ihmisten päivittäistä arkea ja innostaa heitä kohti kehittämään tavoitteellisesti omaa kuntoaan ja terveyttään.
Mallin mukaisella luontotoiminnalla saadaan tutkimusten mukaisia hyvinvointivaikutuksia. Liikkuminen säännöllisesti luonnossa kehittää fyysistä kuntoa. Itsensä haastaminen ja onnistumisenkokemukset kasvattaa itsetuntoa ja opettaa tunnistamaan omia voimavaroja. Lisäksi mallin toteuttaminen ryhmässä lisää yhteisöllisyyttä, vähentää yksinäisyyttä ja kehitetään sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. Toteuttaessa mallia osana ryhmätoimintaa osallistuja saa työkalut itsenäiseen toteutukseen ohjatun toiminnan päätyttyä.
Luontopyramidiryhmän käynnistyessä osallistujille tehdään alkukartoituskysely, joka toistetaan muutaman kuukauden jälkeen sekä ryhmäntoiminnan lähestyessä loppuaan. Kyselyiden avulla selvitetään ovatko osallistujat kokeeneet muutoksia hyvinvointinsa osalta.
Muutoksen mittaamisen kannalta paras mittari on asiakaskysely sekä suullinen palaute. Näiden avulla pystytään seuraamaan osallistujan henkilökohtaista kehityskaarta ja miten hän kokee toimintamallin vaikutukset.
Säännöllinen seuranta on tärkeää, jotta tiedetään onko luontoliikunnan määrässä tapahtunut muutoksia, onko havaittavissa hyvinvointivaikutuksia. Tärkeää on myös selvittää mitä nämä muutokset ovat? Jos muutoksia ei ole tapahtunut, on tärkeää selvittää miksi niitä ei ole tapahtunut ja voisiko toimintaa muuttaa jotenkin.
Ihminen motivoituu tiedon kautta. Käyttämällä hyväksi tutkimustuloksia luonnon hyvinvointivaikutuksista voidaan lisätä ihmisten motivaatiota ja sitoutuneisuutta mallin toteutusta kohtaan. Lisäksi motivoivat ja innostavat ohjaajat tai vertaisohjaajat lisäävät innostusta luontoliikuntaan sitoutumista kohtaan.
Luontopyramidimallia toteutettaessa osana Mikkelin Setlementti yhdistyksen Nuotiopiiri-hankkeen toimintaa pääasiallisia kohderyhmiä oli kolme: maahanmuuttajataustaiset henkilöt, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä ikäihmiset. Osallistujat vaikuttivat ohjelmaan tuomalla esiin omia toiveitaan ja ajatuksiaan retkien yhteydessä tai osallistumalla kuukausittain yhteiseen suunnitteluhetkeen. Näin toiminnasta pyrittiin tekemään osallistujien näköistä ja samalla heidän tietojaan ja taitojaan päästiin hyödyntämään. Retkillä mukana kulki myös retkikirja, jonne asiakkaat saivat kirjoittaa palautetta.
Maahanmuuttajataustaisten ihmisten syrjäytymisriski selittyy paljon kielitaidottomuudella sekä puutteellisella tai tunnustamattomalla koulutustaustalla. Ilman koulutusta Suomessa työllistyminen on haasteellista ja heikko kielitaito vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden luomista kantaväestöön. Näistä syistä maahanmuuttajataustaisella henkilöllä on riski sulkeutua omaan yhteisöönsä. Kotoutuminen vieraaseen maahan on raskas prosessi ja kokemustausta voi vaikuttaa kykyyn integroitua yhteiskuntaan. Myös erilaiset ahdistuksen ja masennuksen oireet ovat hyvin yleisiä maahanmuuttajien keskuudessa. Luontotoiminnan kautta saadut kohtaamiset kantaväestön kanssa kehittävät kielitaitoa ja molemmin puolista kulttuuriymmärrystä sekä auttavat rakentamaan sosiaalisia suhteita kantaväestön kanssa.
Syrjäytymisvaarassa olevat tai jo syrjäytyneet nuoret tavoitetaan parhaiten heidän kanssaan jo työskentelevien tahojen, kuten etsivän nuorisotyön kautta. Nuorten syrjäytymiselle voi olla monia erilaisia syitä kuten taustatekijät, heikko tukiverkosto tai itsetunto. Syrjäytyminen on yhteiskunnallisesti merkittävä haaste, johon pitää pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Luontotoiminnan kautta nuoret pääsevät vahvistamaan sosiaalisia taitojaan ja harjoittelemaan vastuunottoa. Onnistumisen kokemuksilla nuoren itseluottamus ja itsetuntemus kehittyy. Lisäksi he voivat löytää itsestään piileviä voimavaroja ja vahvistaa niitä. Luonnossa tapahtuvalla toiminnalla voidaan myös avata lukkoja ja saada parempi keskusteluyhteys nuoren kanssa. Istuskelu yhteisen nuotiotulen äärellä on rentouttavaa ja ihmisiä lähentävää.
Ikäihmisten keskuudessa haasteena ovat yksinäisyys ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Toiminnan suunnittelussa on otettava huomioon, ettei se ole fyysisesti liian rasittavaa. Ikäihmisillä palautumien fyysisestä rasituksesta on hitaampaa. Yksinäisyys voi johtaa syrjäytymiseen ja sosiaalinen kanssakäyminen muiden kanssa onkin merkittävä syy toimintaan osallistumiselle. Välillä toiminta voi painottua pelkästään sosiaaliseen hyvinvointiin esimerkiksi yhteisellä nokipannuretkellä lähilaavulle. Tällaisilla retkillä aikaa ja voimia jää enemmän keskustelulle ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiselle. Ikäihmisillä voi olla myös hyvä tietotaito luonnosta, jolloin heitä voi rohkaista vapaaehtoisohjaajuuteen. Näin heille voidaan tarjota myös merkityksellisyyden kokemuksia sekä hyödyntää heidän taitojaan muiden kohderyhmien kanssa.
Työikäisillä ihmisillä säännöllinen luontoliikunta vähentää stressiä ja parantaa mielen hyvinvointia. Liikunnalla kehitetään ja ylläpidetään fyysistä jaksamista sekä se tukee yleistä jaksamista niin työssä kuin arjessakin.
Luontopyramidi toimintamalli perustuu palkitun tietokirjailija Florence Williamsin kirjaan Metsän parantava voima. Teoksessaan hän esittelemään Luontopyramidi-mallin, jota voidaan verrata ruokapyramidiin. Luontopyramidissa luonnossa liikkuminen on jaettu päivittäisiin, viikoittaisiin, kuukausittaisiin sekä vuosittaisiin kokonaisuuksiin, joiden pituus ja vaativuus kasvaa kohti huippua. Pyramidin pohjan muodostaa päivittäinen luontoliikunta, joka luo perustan luontoharrastukselle. Viikoittaiseen annokseen kuuluvat muutamien tuntien pituiset retket puistoihin, luontokohteisiin ja vesialueille (esim. kalastus, marjanpoiminta, sienestys, geokätköily, lumikenkäily ja luontopolut). Kerran kuukaudessa tehdään useamman tunnin retki syvälle luontoon esim. metsäretket, kansallispuisto vierailut tai laavu ja kotaretket. Pyramidin neljännellä tasolla eli huipulla ovat harvemmin toteutetut ja perusteellisemmat "erämaa-annokset", joita tarvitaan 1-2 kertaa vuodessa. Nämä retket ovat vähintään 2-3 vuorokautta kestäviä ja niihin sisältyy myös yöpymiset. Erämaakokemuksista on tutkimusten mukaan ollut kaikkein eniten hyötyä esim. vasta itseään etsiville tunnekuohujen keskellä oleville nuorille sekä surun ja trauman murtamille ihmisille.