Luontopyramidi-malli innostaa ihmisiä hyödyntämään luonnon hyvinvointivaikutuksia ja kannustaa luontoliikunnan pariin tutkitun tiedon avulla. Pyramidi alkaa päivittäisellä luontoannoksella ja nousee ylös pyramidin huipulle ns. erämaa-luontoannokseen.  

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Luontopyramidi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Luontopyramidi-malli innostaa ihmisiä hyödyntämään luonnon hyvinvointivaikutuksia ja kannustaa luontoliikunnan pariin tutkitun tiedon avulla. Pyramidi alkaa päivittäisellä luontoannoksella ja nousee ylös pyramidin huipulle ns. erämaa-luontoannokseen.  

Toteutuspaikka
Mikkelin Setlementti ry
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Savo
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Tiina Pirnes

Luotu

15.06.2020

Viimeksi muokattu

04.03.2022

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Tutkimusten mukaan jo 20 minuutin päivittäinen luonnossa oleskelu lisää ihmisen hyvinvointia. Parhaimmat hyvinvointivaikutukset saadaan esiin, kun luonto on osa jokapäiväistä elämää. 

Luontopyramidimallissa luonnossa liikkuminen on jaettu päivittäisiin, viikoittaisiin ja kuukausittaisiin annoksiin, joissa toteutustapa on hyvin vapaa. Pääasia on, että liikutaan luonnossa. Lisäksi pyramidin "huipulla" toteutetaan vuosittain useamman yön kestävä retki luonnossa, jolloin luonnon terveysvaikutuksista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. 

Päivittäisiin annoksiin, pyramidin alimmalla tasolla, kuuluu 20-30 minuuttia ulkoilua omalla lähiluontoalueella. Liikkuminen voi olla esimerkiksi kävelyä, juoksua tai pyöräilyä. Myös puutarhanhoito, haravointi ja kasvimaan hoitaminen ovat sopivaa päivittäistä ulkoilua. Verenpaine ja pulssi tasaantuvat sekä stressihormonin eritys laskee. Rutiiniksi muodostuessaan pienet luontoannokset voivat motivoida liikkumaan lisää. 

Toisen tason muodostaa viikoittaiset annokset, joihin kuuluu pidemmät retket puistoihin, luontokohteisiin tai paikkoihin missä kaupungin häly ja kiire väistyvät. Metsäretken jälkeen keskittymiskyvyn on havaittu paranevan. Vaikutus tehostuu, jos retki tehdään rauhassa ilman kiirettä. 

Kolmannella tasolla on kuukausittaiset annokset, jotka muodostuvat useamman tunnin mittaisista matkoista kauempana sijaitseviin luontokohteisiin. Tällaisia kohteita voivat olla  luonnonsuojelualueet, vesistöt, kansallispuistot, luontopolut yms. joissa pääsee nauttimaan puhtaasta luonnosta. Pidemmällä retkellä hyvinvointivaikutukset lisääntyvät ja lisäksi yhdessä tehtävillä retkillä on sosiaalinen ja yhteisöllinen vaikutus. 

Pyramidin huipulla toteutetaan useamman yön "erämaaretki", jonka tarkoituksena on täydellinen irtiotto normaaliin arkeen. Tämän voi aikatauluttaa itselleen sopivaan ajankohtaan ja sen voi tehdä yksin tai osana ryhmää. Tarkoituksena on vetäytyä ulkomaailmasta luonnon rauhaan ja nauttia luonnon hyvinvointivaikutuksista. Tutkimusten mukaan erämaaretkien on koettu tuovan lievitystä suruun ja traumoihin. Tällaiset retket voivat sopia myös suurten tunnekuohujen keskelle, esimerkiksi itseään etsivälle nuorelle. 

Toimintaympäristö **

Luontopyramidi-toimintamalli on kehitetty innostamaan ihmisiä liikkumaan luonnossa ja näin edistämään omaa hyvinvointiaan. Toimintamallia voidaan hyödyntää joko osana jonkin yhteisön toimintaa tai sitä voi toteuttaa itsenäisesti omassa arjessaan. Mallia hyödynnettiin Mikkelin Setlementti ry:n toiminnassa Mikkelissä ja Mäntyharjulla osana Nuotiopiiri-hankkeen toimintaa. 

Luonnon merkitys hyvinvoinnin kannalta on merkittävä. Liikkuminen epätasaisessa maastossa, jossa on korkeuseroja kehittää lihaskuntoa, tasapainoa ja hapenottokykyä. Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu kohentaa mielialaa ja helpottaa stressiä sekä arjen huolia. Lisäksi ryhmätoimintana toteutettaessa luontoharrastaminen tarjoaa yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia.

Luonnolla on ollut aina merkittävä asema suomalaisessa kulttuurissa. Pohjoismaiset jokamiehenoikeudet ovat ainutlaatuisia etuuksia maailmassa, joita on myös tärkeää osata hyödyntää oikein. Monipuolinen ja kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen sekä kotimaisen luonnon puhtauden arvostaminen ovat kulttuurin ja ympäristön kannalta tärkeitä asioita.

Liikkuminen ja harrastaminen tukee ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Kansanterveydellisestä näkökulmasta on tärkeää, että ihmiset kiinnittävät huomiota omaan hyvinvointiinsa ja terveytensä ylläpitoon kaikissa ikäluokissa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Luontopyramidimallia toteutettaessa osana Mikkelin Setlementti yhdistyksen Nuotiopiiri-hankkeen toimintaa pääasiallisia kohderyhmiä oli kolme: maahanmuuttajataustaiset henkilöt, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä ikäihmiset. Osallistujat vaikuttivat ohjelmaan tuomalla esiin omia toiveitaan ja ajatuksiaan retkien yhteydessä tai osallistumalla kuukausittain yhteiseen suunnitteluhetkeen. Näin toiminnasta pyrittiin tekemään osallistujien näköistä ja samalla heidän tietojaan ja taitojaan päästiin hyödyntämään. Retkillä mukana kulki myös retkikirja, jonne asiakkaat saivat kirjoittaa palautetta. 

Maahanmuuttajataustaisten ihmisten syrjäytymisriski selittyy paljon kielitaidottomuudella sekä puutteellisella tai tunnustamattomalla koulutustaustalla. Ilman koulutusta Suomessa työllistyminen on haasteellista ja heikko kielitaito vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden luomista kantaväestöön. Näistä syistä maahanmuuttajataustaisella henkilöllä on riski sulkeutua omaan yhteisöönsä. Kotoutuminen vieraaseen maahan on raskas prosessi ja kokemustausta voi vaikuttaa kykyyn integroitua yhteiskuntaan. Myös erilaiset ahdistuksen ja masennuksen oireet ovat hyvin yleisiä maahanmuuttajien keskuudessa. Luontotoiminnan kautta saadut kohtaamiset kantaväestön kanssa kehittävät kielitaitoa ja molemmin puolista kulttuuriymmärrystä sekä auttavat rakentamaan sosiaalisia suhteita kantaväestön kanssa.    

Syrjäytymisvaarassa olevat tai jo syrjäytyneet nuoret tavoitetaan parhaiten heidän kanssaan jo työskentelevien tahojen, kuten etsivän nuorisotyön kautta. Nuorten syrjäytymiselle voi olla monia erilaisia syitä kuten taustatekijät, heikko tukiverkosto tai itsetunto. Syrjäytyminen on yhteiskunnallisesti merkittävä haaste, johon pitää pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Luontotoiminnan kautta nuoret pääsevät vahvistamaan sosiaalisia taitojaan ja harjoittelemaan vastuunottoa. Onnistumisen kokemuksilla nuoren itseluottamus ja itsetuntemus kehittyy. Lisäksi he voivat löytää itsestään piileviä voimavaroja ja vahvistaa niitä. Luonnossa tapahtuvalla toiminnalla voidaan myös avata lukkoja ja saada parempi keskusteluyhteys nuoren kanssa. Istuskelu yhteisen nuotiotulen äärellä on rentouttavaa ja ihmisiä lähentävää. 

Ikäihmisten keskuudessa haasteena ovat yksinäisyys ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Toiminnan suunnittelussa on otettava huomioon, ettei se ole fyysisesti liian rasittavaa. Ikäihmisillä palautumien fyysisestä rasituksesta on hitaampaa. Yksinäisyys voi johtaa syrjäytymiseen ja sosiaalinen kanssakäyminen muiden kanssa onkin merkittävä syy toimintaan osallistumiselle. Välillä toiminta voi painottua pelkästään sosiaaliseen hyvinvointiin esimerkiksi yhteisellä nokipannuretkellä lähilaavulle. Tällaisilla retkillä aikaa ja voimia jää enemmän keskustelulle ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiselle. Ikäihmisillä voi olla myös hyvä tietotaito luonnosta, jolloin heitä voi rohkaista vapaaehtoisohjaajuuteen. Näin heille voidaan tarjota myös merkityksellisyyden kokemuksia sekä hyödyntää heidän taitojaan muiden kohderyhmien kanssa.  

Työikäisillä ihmisillä säännöllinen luontoliikunta vähentää stressiä ja parantaa mielen hyvinvointia. Liikunnalla kehitetään ja ylläpidetään fyysistä jaksamista sekä se tukee yleistä jaksamista niin työssä kuin arjessakin. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Mikkelissä ja Mäntyharjulla kerättiin omat luontopyramidimallin noudattamiseen sitoutuneet ryhmät. Osallistujat toteuttivat itsenäisesti pyramidin ensimmäisen tasoa, päivittäinen liikunta. Tasot kaksi, kolme ja neljä toteutettiin pääosin osana ohjattua ryhmätoimintaa. Muutaman kuukauden välein järjestettiin toiminnan suunnittelutuokio, jossa ryhmä suunnitteli yhdessä tulevaa ohjelmaa. Tapaamisissa ryhmän ohjaaja kirjasi toiveet ja laati yhteisen ohjelman niiden pohjalta. Ohjelma suunniteltiin noin kuukaudeksi kerrallaan ja yhteistä toimintaa ryhmällä oli noin 1-3 kertaa viikossa. Vähintään kerran viikossa mahdollistettiin osallistuminen ohjatulle muutaman tunnin kestävälle retkelle ja vähintään kerran kuussa pidemmälle päiväretkelle. Ryhmille tarjottiin myös mahdollisuus osallistua yhteiselle pyramidin huippu -retkelle, eli niin sanotulle erämaaretkelle. Tällä retkellä ajatuksena oli ottaa irtiotto normaalista arjesta ja kaupunkiympäristöstä, jotta luonnon tarjoamista hyvinvointivaikutuksista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty.

Luontopyramidimallia oteuttavan ryhmän ohjaajana voi toimia ammattilainen tai luonnossa liikkumista ja retkeilyä harrastava henkilö. Toimintaa tulee arvioida säännöllisesti kerätyn palautteen pohjalta sekä ohjaajan omien havaintojen perusteella. Tämä on tärkeää toiminnan tuloksellisuuden ja laadun seurannan kannalta. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toteutimme Luontopyramidi-mallia ryhmätoimintana Mikkelin Setlementti ry:n asiakkaille. Ryhmään osallistuneet henkilöt kokivat saaneensa malliin sitoutumisen myötä lisää iloa elämäänsä sekä jaksamista arkeensa. Ryhmätoiminnan avulla he saivat tietoa uusista luontoharrastuksista sekä oman kotiseutunsa tarjoamista luontokohteista. Osallistujat toivat myös itse keskusteluissa esiin, että ovat huomanneet luontoharrastuksen lisänneen heidän hyvinvointiaan.   

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Mikäli toimintamallia sovelletaan ryhmälle, tulisi osallistujien olla fyysiseltä kunnoltaan hyvin samantasoisia, jotta yhteinen toiminta olisi mahdollisimman sopivaa koko ryhmälle. Liian haastava toiminta vie mielekkyyttä osallistumisesta ja voi johtaa jopa ryhmästä jättäytymiseen. Toiminnan tulisi kuitenkin olla myös tarpeeksi haastavaa, jotta mielenkiinto toimintaa kohtaan säilyy ja se tuottaa kehitystä ja elämyksiä osallistujille. Luontopyramidimallin liikunnallisen osan tulisi olla fyysistä kuntoa kehittävää tai vähintäänkin kuntoa ylläpitävää. Liikunnallisten vaikutusten mittaamiseksi voidaan ottaa avuksi esimerkiksi erilaiset kuntotestit, liikuntasovellukset, askelmittarit tai aktiivisuusrannekkeet.

Tottumattomien luonnossa liikkujien kannattaa aloittaa mallin toteuttaminen pienillä ja kevyillä retkillä, jotta toiminta ei vaadi aluksi osallistujalta liikoja. Toteutuksen tueksi voi olla hyvä aloittaa päiväkirjan pitäminen, johon voi kirjata jokaiselta retkeltä ajatuksia ja tuntemuksia. 

Kansikuva
luontopyramidi

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Kohderyhmä