Matalan kynnyksen sosiaaliohjaus terveysasemalla, Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1)
Terveysaseman sosiaaliohjaajan matalan kynnyksen vastaanotto on tukena, kun asiakkaalla on esim. talouteen, etuuksiin, asumiseen tai sosiaalisiin suhteisiin liittyviä huolia.
Liikkuva sosiaaliohjaus keskittyy ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen.
Liikkuva matalan kynnyksen sosiaaliohjauksen ja neuvonnan toimintamalli on käynnistetty yhdessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveysasemapalveluiden ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvan VAKE – Hyvät Palvelut (RRP) -hankkeen kanssa.
VAKE - Hyvät Palvelut (RRP) -hanke ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia pyrkivät yhteisiin tavoitteisiin: asiakkaiden palveluihin pääsy nopeutuu, palveluita järjestetään ennaltaehkäisevästi ja yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tunnistaminen ja palveluihin pääsy paranevat. Heikoimmassa asemassa olevat ovat mm. henkilöitä, joilla on mielenterveys- ja päihdehäiriöitä tai kohonnut riski sairastua niihin.
Tutustu tarkemmin Vantaan ja Keravan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelmaan.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sosiaalihuollon palveluihin hakeutuvia ohjataan pääosin ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköisesti. Ilman ajanvarausta on mahdollista asioida arkipäivisin Tikkurilassa Versossa sekä Keravalla kerran viikossa Sampolan palvelukeskuksessa ja terveysasemalla. Matalan kynnyksen sosiaaliohjaus ja neuvonta ei ole kaikkien asukkaiden helposti saavutettavissa, eikä palvelua ole ollut tarjolla tasapuolisesti sijainnin tai palvelun aukiolojen suhteen siellä, missä asukkaat muutoinkin liikkuvat.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on terveysasemien vastaanotoilla sekä hoidon tarpeen arvion yhteydessä tunnistettu, että asiakkailla on terveydellisten haasteiden lisäksi usein myös sosiaalihuollon palveluiden tarvetta. Sosiaalihuollon palveluiden tuntemus, palvelutarpeen arviointi sekä palveluihin ohjaaminen vaativat kuitenkin ammattilaisilta erityisosaamista, aikaa sekä tietoa tarjolla olevista palveluista. Näitä ei terveydenhuollon ammattilaisilla välttämättä ole tai ei ole riittävästi. Asiakkaan sosiaalihuollon palveluiden tarve on kyllä voitu tunnistaa, mutta asiaan tarttuminen on haasteellista, kun ei tiedetä miten tai mihin asiakasta lähteä ohjaamaan. Tämä saattaa aiheuttaa asiakkaan palaamista terveysasemalle terveyssyistä, vaikka taustalla olisikin sosiaaliseen tilanteeseen liittyvä asia, esim. taloudelliset vaikeudet, asumisen haasteet tai äkillinen elämänkriisi. Kun asiakkaat näissä tilanteissa hakeutuvat terveysasemalle, he kuormittavat sekä ajanvarauksellisia vastaanottoja että kiirevastaanottoja. Tämän lisäksi asiakkaat eivät välttämättä saa oikea-aikaisesti ohjausta tarvittavien palveluiden piiriin, jolloin tilanne saattaa heiketä entisestään ja tarve vahvemmalle tuelle ja raskaammille palveluille lisääntyy.
Asiakkaiden varhainen ohjaus ja neuvonta sosiaalihuoltoon liittyvissä asioissa, tarvittavien palveluiden oikea-aikainen tunnistaminen ja suora ohjaus palveluihin ovat erittäin tärkeitä niin apua hakevan asiakkaan kannalta kuin ammattilaisen näkökulmasta.
Kehittämistoimenpiteessä työskentelee 2 kehittäjäasiantuntijaa, jotka toimivat 60 % työajastaan asiakastyössä terveysasemien matalan kynnyksen sosiaaliohjauksen ja neuvonnan sosiaaliohjaajina. Kehittäjäasiantuntijoiden työstä 40 % on kehittämistyötä.
Kehittämistoimenpiteessä työskentelee yksi hankkeesta nimetty erityisasiantuntija, jolla on päävastuu kokonaisuudesta. Erityisasiantuntijan tukena päätöksissä ja linjauksissa toimivat terveysasemapalveluiden ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmät ja lisäksi työn tukena ovat terveysasemien osastonhoitajat ja hankkeesta kehittämiskärjen projektipäällikkö.
Matalan kynnyksen sosiaaliohjaus ja neuvonta linkittyy myös muihin Hyvät palvelut -hankkeen kehittämistoimenpiteisiin, joiden osalta yhteistyötä tehdään useiden hanketyöntekijöiden kanssa.
- Ilman ajanvarausta tarjottavien matalan kynnyksen sosiaaliohjauspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus paranevat
- Toimipisteiden määrä kasvaa
- Etäisyys lähimpään palveluun lyhenee
- Yhteydenotto/asiointikanavat monipuolistuvat
- Kiire- ja ajanvarausvastaanottojen lääkäreille/hoitajille ohjautuu vähemmän asiakkaita
- Asiakkaat hakeutuvat/ohjautuvat suoraan sosiaaliohjaajan vastaanotolle ja ensiarvion/tilanteen selvittämisen jälkeen aiempaa suurempi osa ei tarvitse lääkärin/hoitajan aikaa
- Sosiaalihuollon palveluita tarvitsevat asiakkaat ohjataan suoraan tarvittaviin palveluihin
- Asiakkaan palveluun pääsy nopeutuu
- Ilman jatkohoitoa pärjäävien asiakkaiden määrä kasvaa
- Asiakasmäärästä ja heille riittäneestä palvelusta saadaan aiempaa tarkempaa tietoa.
- Terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen sosiaalihuoltoon liittyvissä asioissa vahvistuu
- Terveysasemilla työskentelevät ammattilaiset tunnistavat aiempaa paremmin asiakkaan sosiaalihuollon tarpeet ja osaavat ohjata asiakasta sosiaalihuoltoon liittyvissä asioissa aiempaa paremmin
Kehittämistoimenpiteellä tavoiteltuja muutoksia mitataan seuraavilla mittareilla, joita tarkastellaan asiakas- ja potilastietojärjestelmän ja pilotointivaiheessa kerättävän tiedonkeruupohjan kautta:
- Palveluiden saavutettavuus: Ilman ajanvarausta tarjoavien matalan kynnyksen sosiaaliohjauksen toimipisteiden määrä, etäisyys palveluihin, asiointi/yhteydenottoväylät
- Kiire- tai ajanvarausvastaanotoilta sosiaaliohjaajalle ohjattujen asiakkaiden määrä
- Asiakasmäärä; sosiaalihuollon piiriin ohjatut
-
Asiakasmäärä; ei jatko-ohjauksen/jatkohoidon tarvetta
Lisäksi pilotin aikana toiminnan käynnistymisen ja kehityksen seurantaan käytetään:
1. Käyntien määrä matalan kynnyksen vastaanotoilla (ilman ajanvarausta ja ajanvarauksella)
2. Palvelussa asioineiden asiakkaiden profiili (esim. ikä, onko mt/päihde taustalla)
3. Palvelussa asioinnin syy
4. Jatko-ohjaus/jatkohoito; onko tarvetta ja missä toteutuu
5. Asiakkaiden ja ammattilaisten kokemukset palvelusta
6. Ammattilaisille suunntatut kyselyt osaamiseen/osaamisen vahvistamiseen liittyen
Matalan kynnyksen sosiaaliohjaus pyrkii tarjoamaan palvelua, johon on helppo ottaa yhteyttä ja hakeutua hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa. Palvelu on suunnattu kaikille alueen täysi-ikäisille asukkaille, mutta toiminnalla tavoitellaan erityisesti asiakkaita, joilla on mielenterveys- ja/tai päihdehäiriöitä tai riski sairastua niihin.
Kehittämistyön eri vaiheissa huomioidaan asiakkaiden ja yhteistyötahojen tarpeet ja palautteet. Matalan kynnyksen sosiaaliohjaajat pystyvät hyödyntämään asiakkailta ja ammattilaisilta saatua ensikäden tietoa palvelun kehittämisessä:
- Palvelun käyttäjiltä kerätään jatkuvasti palautetta, kehittämisehdotuksia ja kokemuksia. Palautetta palvelusta kerätään lähtökohtaisesti suullisesti asiakkaiden kielellisten haasteiden vuoksi (paljon maahanmuuttajia, jotka käyttävät tulkkia).
- Terveysasemien ammattilaisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Ammattilaisilta nousseita tarpeita ja kokemuksia hyödynnetään jatkuvasti toiminnan sisällön kehittämisessä. Terveysasemien ammattilaisilta kerätään kirjallista palautetta.
- Alueella toimivia sidosryhmiä ja näiden asiakkaita tavoitetaan sähköisen viestinnän avulla sekä jalkautumalla esim. asukastiloihin, seurakuntiin ja kolmannen sektorin palveluihin.
MATALAN KYNNYKSEN VASTAANOTOT
Mitä matalan kynnyksen sosiaaliohjaus ja neuvonta on terveysasemalla?
Matalan kynnyksen sosiaaliohjaus ja neuvonta on palvelu, jossa terveysasemalla työskentelevä sosiaaliohjaaja auttaa ja ohjaa asiakkaita sosiaalihuoltoon liittyvissä asioissa. Vastaanotolle hakeudutaan ilman ajanvarausta. Sosiaaliohjaaja voi itse varata asiakkaalle myös ajan, mikäli näkee tarpeelliseksi. Palveluun pääsee useimmiten saman päivän aikana.
Vastaanotolla
- Arvioidaan asiakkaan tilanne (ensiarvio)
- Tehdään ensiarvion perusteella jatko-ohjaus tarvittaviin palveluihin, esim. aikuissosiaalityö, terveydenhuolto, kolmas sektori
- Kerrotaan sosiaalihuollon palveluista sekä muista alueen palveluista
- Tuetaan asiakasta hänen tilanteessaan
Kenelle palvelu on tarkoitettu?
Palvelu on tarkoitettu henkilöille, joilla on esim.
- asumisen haasteita (häätöuhka, vuokravelka, asunnottomuus)
- taloudellisia haasteita (rahattomuus, velkaantuminen)
- äkillinen elämän kriisi (häätö, ero)
- mielekkään päivätekemisen puute tai yksinäisyys
-
arjenhallinnan haasteita (asioiden hoito, vuorokausirytmi)
Palvelussa ei tehdä päätöksiä (esim. etuudet).
Miten palveluun tullaan?
Asiakas hakeutuu ajanvarauksettomalle vastaanotolle itse:
- Ajanvarausta tai lähetettä ei tarvita
- Ajanvaraukseton vastaanotto on avoinna ma, ke ja pe klo 10-11 ja 11.30–14 (torstaisin suljettu)
- Tiedon palvelusta saa esim. hyvinvointialueen verkkosivuilta, terveysasemalta tai alueelle jaetuista asiakasmainoksista
Asiakas ottaa yhteyttä terveysasemalle:
- Asiakkaan tapaava terveysaseman työntekijä (myös puhelinpalvelut) pyytää sosiaaliohjaajan mukaan vastaanotolle, konsultoi tätä tai välittää yhteydenottopyynnön, jotta asiakkaaseen otetaan yhteyttä.
LIIKKUVA TYÖ AMMATTILAISEN OSAAMISEN VAHVISTAMISEKSI
Kehittämiskokonaisuuteen kuuluva sosiaaliohjaajien liikkuva työ koostui sekä järjestöille että terveysasemien henkilöstölle esitetyistä sosiaalihuoltoon liittyvistä koulutuskokonaisuuksista.
Syksyllä 2024 pidettiin A-Killan ja Vantaan Hyvät Tuulet ry:n eri toimintayksikössä viisi (5) sosiaalihuoltoon liittyvää koulutusta. Koulutuksen sisältö koottiin järjestöjen työntekijöiltä nousseista tiedontarpeista. Koulutuspaketin aiheina oli mm. Matalan kynnyksen palvelut, Etuudet (toimeentulotuen eri muodot) ja Talouden hallinnan tuki.
Keväällä 2025 liikkuva työ keskittyi terveysasemilla sekä suun terveydenhuollolle pidettyihin koulutuksiin. Terveysasemien ja suun terveydenhuollon henkilöstölle tehtiin sosiaalihuollon tiedontarpeeseen liittyen kyselyt, joiden vastausten pohjalta koottiin koulutuspaketti, jossa keskityttiin seuraaviin aiheisiin: Sosiaalipalvelut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, Sosiaalihuollon tarve ja ilmoituksen tekeminen, Asiakkuus sosiaalityössä sekä Etuudet ja toimeentulotuen eri muodot.
Kuva
Kehitetty toimintamalli ei vakiintunut hankeaikana hyvinvointialueelle, mutta hankkeessa tuotettu materiaali jää alueelle hyödynnettäväksi. Kehittämistyö jatkuu VAKEn omana toimintana.
Jotta toimintamalli voitaisiin ottaa pysyvästi käyttöön koko hyvinvointialueella, tarvitaan säännöllistä sote-toimialojen välistä yhteistyötä sekä tarkkaa suunnittelua ja aikatauluttamista. On olennaista tunnistaa mitä, miten ja millä aikataululla ja resursseilla hankkeen pilotissa luotuja toimintatapoja saadaan juurrutettua käyttöön. Kaiken keskiössä juurruttamisessa on riittävä aika ja henkilöstöresurssi.
Juurruttamissuunnitelma tulee tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen toimintamallin käyttöönottamista. Juurruttamissuunnitelman tulee olla tarkka ja selkeä (vastuunjako, aikataulutus) ja yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa laadittu, jotta kaikki osapuolet siinä kirjattuihin toimenpiteisiin sitoutuvat.
Juurruttamisessa oma roolinsa on niin johtotehtävissä työskentelevillä kuin kenttätyöntekijöillä. Molempien kokemusta ja asiantuntijuutta tarvitaan, jotta juurruttaminen onnistuu ja käyttöön saadaan paras mahdollinen versio toimintamallista.
MATALAN KYNNYKSEN VASTAANOTTO
Matalan kynnyksen sosiaaliohjaukseen on asiakkaan ollut helppo hakeutua itse tai ohjautua ammattilaisen toimesta. Myös hankkeen kohderyhmää tavoitettiin toiminnalla melko hyvin (henkilöt, joilla on mielenterveys- ja/tai päihdehäiriöitä tai riski sairastua niihin). Pilottitoiminnassa tilastotiin kaikkiaan 430 käyntiä. Sadalla asiakkaalla oli taustalla mielenterveyden haasteet ja 12:lla päihde- ja/tai muu riippuvuushaaste.
Palvelun saatavuus vaikutti siihen, että terveysaseman vastaanotoilta asiakkaat ohjattiin tarvittaessa suoraan sosiaaliohjaajan vastaanotolle tilanteen selvittämistä varten. Tämä nopeutti jatko(hoito)suunnitelman tekemistä ja mahdollista jatkohoitoon ohjaamista. Toiminnalla vältettiin osittain myös ns. hukkakäyntejä lääkärin/hoitajan vastaanotoilla. 22 % kaikista pilotissa tilastoiduista käynneistä oli kertaluontoisia; asiakas ei tarvinnut jatkohoitoa tai muuta jatko-ohjausta. Lisäksi pystyttiin vähentämään terveysasemien kuormitusta, kun vain 8 % kaikista käynneistä johti jatko-ohjaukseen terveysaseman lääkärille tai hoitajalle.
Asiakas- ja työntekijäpalautteissa sosiaaliohjaajien vastaanottopalvelun hyötyinä nähdään sen helppo saavutettavuus, sujuva ja oikea-aikainen jatko-ohjaus/jatkohoito, asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen arviointi sekä moniammatillisen työtavan lisääntyminen terveysasemilla.
LIIKKUVA SOSIAALIOHJAUS
Sosiaaliohjaukseen kuuluva liikkuva osa toteutettiin sosiaalihuoltoon liittyvinä koultuskokonaisuuksina, jotka esitettiin tietyille, sovituille järjestöille ja hyvinvointialueen terveysasemien henkilöstölle. Koulutuksien tavoitteena oli parantaa järjestötoimijoiden ja terveysasemien työntekijöiden kykyä tunnistaa asiakkaan sosiaalihuollon tarve sekä lisätä tietoisuutta sosiaalihuollon palveluista ja yhteydenottokanavista.
Järjestöjen toimipaikoissa pidettiin viisi koulutusta ja koulutustilaisuuksissa oli yhteensä n. 50 osallistujaa (asiakkaita ja joitakin työntekijöitä). Osallistujilta saatiin sekä suullista että kirjallista palautetta. Palautteen perusteella koulutuksilla pystyttiin vastaamaan tavoitteeseen, vaikka osallistujamäärä ei ollut kovin suuri. Kuitenkin koulutukset koettiin hyödyllisiksi ja suurin osa kertoi saaneensa uutta tietoa.
Terveysasemilla järjestettiin yhdeksän koulutusta ja yksi yhteinen koulutus suun terveydenhuollon henkilöstölle. Yhteensä terveysasemien koulutuksiin osallistui n. 120 työntekijää ja suun terveydenhuollon koulutuksessa (Teams) osallistujia oli pitkälle yli 100. Kirjallisen ja suullisen palautteen mukaan koulutus koettiin hyödylliseksi ja omaa työtä tukevaksi. Palautteiden perusteella tietoisuus sosiaalihuollon palveluista ja yhteydenottoväylistä parantui. Osallistujat kertoivat myös, että koulutuksen jälkeen he osasivat aiempaa paremmin sekä ohjata asiakkaita sosiaalihuollon palveluihin että tehdä huoli-ilmoituksen.
Terveysasemilla pidetystä koulutuksesta tehtiin tallenne hyvinvointialueen intran työohjepankkiin. Ammattilaisten osaamisen vahistamiseksi koottiin lisäksi yleisimmin terveysasemien vastaanotoilla nousseet sosiaalihuoltoon liittyneet kysymykset selkeäksi paketiksi. Usein kysytyt kysymyksetkin (UKK) vietiin intran työohjepankkiin.
Hyvinvointialueen käyttön jää myös kehittämistyön aikana kerätty tilastotieto ja palautteet sekä palvelun toimintamalli ja prosessikuvaus.