Vantaan ja Keravan hyvinvointialue – Suomen kestävän kasvun ohjelma

Hankkeen keskiössä on edistää hoitotakuun toteutumista sekä purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus ja palveluvelkaa. Tätä tuetaan myös vahvistamalla sekä ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta, lisäksi ottamalla käyttöön hoitotakuuta edistäviä palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Hankkeen keskeiset kohderyhmät on valittu hyvinvointialueen väestöpohjan erityispiirteet, väestörakenne ja palvelutarve huomioiden sekä vuoden 2022 aikana alueella tehdyn selvityksen mukaisten heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kautta.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue – Suomen kestävän kasvun ohjelma
Lyhyt kuvaus

Hankkeen keskiössä on edistää hoitotakuun toteutumista sekä purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus ja palveluvelkaa. Tätä tuetaan myös vahvistamalla sekä ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta, lisäksi ottamalla käyttöön hoitotakuuta edistäviä palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Hankkeen keskeiset kohderyhmät on valittu hyvinvointialueen väestöpohjan erityispiirteet, väestörakenne ja palvelutarve huomioiden sekä vuoden 2022 aikana alueella tehdyn selvityksen mukaisten heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kautta.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Covid-19 – pandemia on vaikuttanut käytännössä jokaiseen Vantaan ja Keravan asukkaaseen, yritykseen ja organisaatioon. Pandemia ja sen aiheuttamat vaikutukset ilmailu- ja matkailuteollisuuteen ovat vaikuttaneet suorasti varsinkin Vantaan väestöön, sillä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Aviapoliksen henkilökuntaa on joutunut lomautusten ja muiden säästötoimenpiteiden pariin ja matkailuala oli pitkään täysin pysähdyksissä. Sosiaali- ja terveydenhuolto on puolestaan joutunut perustamaan erittäin nopeassa aikataulussa uusia toimintoja, joista merkittävimpinä mainittakoon koronatestaus-, tartunnanjäljitys- sekä rokotustoiminnot. Uusien toimintojen perustaminen sekä välttämättömien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen ylläpito on aiheuttanut alueille hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen VaKeHyva – Hyvät palvelut 2.0 -hankkeen keskiössä on tämän velan hoitaminen ja hoidon, kuntoutuksen sekä palveluiden puutteesta kärsineiden ihmisten tilanteen parantaminen.

Hankkeen päätavoitteet ovat:

Tavoite 1: Tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista sekä purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa

Tavoite 2: Tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista

Tavoite 3: Tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta

Tavoite 4: Tavoitteena on ottaa käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot

Toimiaika

Suomen kestävän kasvun ohjelman

1. valtionavustuskauden mukainen VaKeHyva - Hyvät palvelut hanke toteutettiin alueella vuonna 2022. 

2. valtionavustuskauden mukainen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen VaKeHyva - Hyvät palvelut hankkeen toimiaika on 1.1.2023-31.12.2025.

Toimijat

VaKeHyva – Hyvät palvelut hanke kattaa laaja-alaisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluiden sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävän kehittämisen investoinneinteihin 1-4 valituilla työpaketeilla, keskittyen vahvasti osallistavaan yhteiskehittämiseen. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ja hanke kattaa 100 % alueen väestöpohjasta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen VaKeHyva Hyvät palvelut -hanke osallistuu mm. Etelä-Suomen YTA -alueen laajuiseen ja kansalliseen kehittämiseen eri investoinneista käsin. Osalla investoinneista on myös yhteistyöhankkeita mm. muiden hyvinvointialueiden ja HUS: n kanssa. Lisäksi esimerkiksi hankkeen investoinnista 2 käsin tullaan tekemään alueellista kehittämistä ja verkostomaista yhteistyötä soveltuvin osin Uudenmaan laajuisesti. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Vantaan ja Keravan kaupungit investoinnissa 2.

Lisäksi hankkeesta osallistutaan kansalliseen kehittämiseen ja yhteistyöhön mm. STM: n ohjauksen ja THL: n koordinoinnin mukaisesti. 

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Hanna Hukkanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
hanna.hukkanen@vakehyva.fi

Tekijä

Matti Keponen

Luotu

06.06.2022

Viimeksi muokattu

20.05.2024
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Covid-19 – pandemia on vaikuttanut käytännössä jokaiseen Vantaan ja Keravan asukkaaseen, yritykseen ja organisaatioon. Pandemia ja sen aiheuttamat vaikutukset ilmailu- ja matkailuteollisuuteen ovat vaikuttaneet suorasti varsinkin Vantaan väestöön, sillä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Aviapoliksen henkilökuntaa on joutunut lomautusten ja muiden säästötoimenpiteiden pariin ja matkailuala oli pitkään täysin pysähdyksissä. Sosiaali- ja terveydenhuolto on puolestaan joutunut perustamaan erittäin nopeassa aikataulussa uusia toimintoja, joista merkittävimpinä mainittakoon koronatestaus-, tartunnanjäljitys- sekä rokotustoiminnot. Uusien toimintojen perustaminen sekä välttämättömien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen ylläpito on aiheuttanut alueille hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen VaKeHyva – Hyvät palvelut 2.0 -hankkeen keskiössä on tämän velan hoitaminen ja hoidon, kuntoutuksen sekä palveluiden puutteesta kärsineiden ihmisten tilanteen parantaminen.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten avun tarvetta ja pidempiaikaisen syrjäytymisen riskiä. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana tehdyssä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien selvityksessä nousi esiin muun muassa se, että lakisääteisen 3 kuukauden määräajan sisällä valmistuneiden PTA:n osuus on pudonnut koronapandemian aikana Vantaalla alle 70 prosenttiin viivästyttäen perheiden avun saamista. Lisäksi nuorisotyöttömyyden, sekä opintojen ulkopuolella olevien nuorten- sekä nuorten aikuisten määrä kasvoi hyvinvointialueella pandemian aikana 30 prosentilla ja pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan odotusajan mediaani on kaksinkertaistunut Vantaalla vuoden 2019 alun 27 päivästä vuoden 2022 59 päivään.

Palvelujärjestelmän ja digitaalisten ratkaisujen hajanaisuus ja yhtenäisten toimintamallien puute on heijastunut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kustannusvaikuttavuutta tukevan tietopohjan ja digitalisten innovaatioiden hyödyntämismahdollisuuksiin. Esimerkiksi hoitotakuun toteuttamista edistävien digitaalisten innovaatioiden hyödyt eivät ole olleet maksimaaliset.

Hankkeella on liityntäpintoja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelmaan ja Sote-uudistuksen ICT muutosrahoituksen toimenpiteisiin sekä muihin käynnissä oleviin kehityshankkeisiin. Aiemmissa hankkeissa kehitetyt toimintamallit ja alueen muu kehitystyö on tunnistettu ja yhteensovitettu hankesuunnitelmaan. Hankkeen avulla tehtävän kehittämisen työpaketit kytkeytyvät Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategiaan.

VaKeHyva – Hyvät palvelut -hankkeen keskeiset kohderyhmät on valittu hyvinvointialueen väestöpohjan erityispiirteet, väestörakenne ja palvelutarve huomioiden sekä hankeoppaassa nimettyjen heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kautta (jäljempänä haavoittuvat ryhmät). Vuoden 2022 aikana tehdyn haavoittuvien ryhmien nykytilanne -selvityksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden arvioiden perusteella valittiin keskeisiksi kohderyhmiksi: 1) nuoret ja nuoret aikuiset, joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia päihde- tai mielenterveyshäiriöitä, 2) pitkäaikaissairaat tai sen riskissä olevat henkilöt, 3) henkilöt, joilla on mielenterveys- tai päihdehäiriöitä tai niiden kohonnut riski, 4) ikääntyneet, joilla on todettua tai piilossa olevaa tuen tarvetta sekä 5) maahan muuttaneet, joilla on todettua tai piilossa olevaa tuen tarvetta.

Hankkeen investoinnin 1 kehittämistyössä huomioidaan läpileikkaavasti maahanmuuttajataustaiset asukkaat, sillä maahanmuuttajataustaisten osuus alueen asukasmäärästä on suuri. Lisäksi investoinnin 1 kehittämistyössä ja toimenpiteissä huomioidaan johtamis- ja vastuurakenteiden edistäminen kohderyhmien tarpeisiin toiminnallisella tasolla ja niiden yhteensopivuus hyvinvointialueella tehdyn sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja muiden kehittämishankkeiden valmistelun kanssa strategisen tason palveluketjujen ja -kokonaisuuksien edistämiseksi.

Haavoittuvia ryhmiä varten suunnattu hoitotakuun edistämisen ja hoito-, kuntoutus-, ja palveluvelan purkamisen kehittämistyö on organisoitu kolmeen kehittämiskärkeen, joita ovat HYVÄPerhekeskus, HYVÄTerveyskeskus ja  HYVÄIkä.

Päämäärä ja päätavoite

VaKeHyva – Hyvät palvelut – hankkeen tavoitteet on määritelty Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestön rakenne ja palvelutarpeet huomioiden tukemaan elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten tavoitteiden toteutumista. VaKeHyva – Hyvät palvelut hankkeen keskeisenä päämääränä on hoitoon pääsyn edistäminen, koronatilanteen johdosta syntyneen hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan hoitaminen sekä palveluiden puutteesta kärsineiden ihmisten tilanteen parantaminen.

Hankkeen päätavoitteet ovat:

Tavoite 1: Tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista sekä purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa

Tavoite 2: Tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista

Tavoite 3: Tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta

Tavoite 4: Tavoitteena on ottaa käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot

Hankkeessa edistetään hoitotakuun toteutumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ja puretaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Tavoitteeseen pureudutaan etenkin hankkeen investoinnin 1 kolmessa kehittämiskärjessä (HyväTerveyskeskus, HyväPerhekeskus, HYVÄIkä) tehtävien kehittämistoimenpiteiden kautta. Tällä kehittämistyöllä pyritään parantamaan alueella tunnistettujen heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien tilannetta. Tavoitteena on, että 7 vuorokauden hoitoonpääsyn määräaika kiireettömissä hoidon käynneissä toteutuu hyvinvointualueella  80%:sti vuoden 2025 loppuun mennessä. 

Hankkeessa edistetään hoitotakuun toteutumista myös vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Tämä tavoite näkyy erityisesti kolmannessa HYVÄHyte -kehittämiskärjessä, jossa panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn. Kehittämistyöllä mm. madalletaan kynnystä ennaltaehkäisevien palvelujen käytölle tekemällä niistä helpommin löydettäviä niin ammattilaiselle kuin asukkaalle. Tavoitteena on kehittää osana kansallista kehitystyötä ja ottaa käyttöön monialaisten palvelujen (mukaan lukien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä kulttuuri-, liikunta- ja luontoon liittyvät palvelut) integroidut toimintamallit ja digitaaliset palvelut hyvinvointialueella vuoden 2024 loppuun mennessä.

Tavoitteeseen terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevasta tietopohjasta ja vaikuttavuusperustaisesta ohjauksesta vastataan kehittämällä sekä kirjaamkiskäytänteitä sosiaali- ja terveydenhuollossa, että rakenteellista sosiaalihuollon raportointia. Tavoitteena on, että hoitotakuun kansallinen ajantasainen seuranta toteutuu kaikissa terveyskeskuksissa 100 %, vuoden 2025 loppuun mennessä.

Tavoiteltu hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden kehitystyö toteutetaan kansalaisten digitaalisiin palveluihin ja ammattilaisten järjestelmiin suuntautuvalla työllä. Kansalaisen digitaalisiten palvelujen osalta laajennetaan sekä täydennetään fyysisiä palveluja, jotka tukevat osaltaan hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkamiseen liittyvää haastetta nopeuttamalla ja helpottamalla hoitoon pääsyä. Ammattilaisten järjestelmien osalta tavoitteena on mm. lisätä ammattilaisten etäpalveluiden järjestelmien käyttöä ja tukea niissä prosesseissa, jotka sujuvoittavat arjen työtä sekä lisätä ja integroida laadukkaita digitaalisia työvälineitä, jotta palveluketjuja voidaan sujuvoittaa ja palveluja voidaan tarjota oikea-aikaisemmin asiakkaille. Tavoitteena on, että 35 % kontakteista hoidetaan etänä sähköisin välinein (chat, etäpalvelut) kesäkuun loppuun 2025 mennessä.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Investointi 1

Tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista sekä purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa.

Tavoiteltuina lopputuotoksina heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien näkökulmasta ovat seuraavat:

Nuoret ja nuoret aikuiset 13-29v joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia päihde- tai mielenterveyshäiriöitä/ HYVÄPerhekeskus ja HYVÄTerveyskeskus -kehittämiskärjet:

Nuoret 13-17 v/ HYVÄPerhekeskus:

  • Nuorten kehittämä toimintamalli, jolla ehkäistään haavoittuvassa asemassa olevien nuorten väkivaltaa, tuetaan mielenterveyden tasapainoisuutta ja ennaltaehkäistään päihteiden käyttöä.
  • Toimintamalli lapsibudjetointiin, joka voidaan ottaa hyvinvointialueella vakiintuneena toimintana käyttöön jo vuonna 2024.
  • Hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on selkeä näyttöön perustuvien menetelmien implementaatiosuunnitelma seuraavalle viidelle vuodelle, jossa myös järjestöt ovat keskeisessä roolissa.

Nuoret aikuiset 18-29 v/HYVÄTerveyskeskus:

  • Jatkokehitetty toimintamalli nuorten aikuisten (18-29 v), joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia päihde- tai mielenterveyshäiriöitä, mielenterveyspalvelujen vahvistamiseksi hyvinvointialueella. Malli nivottu osaksi kohderyhmän palvelukokonaisuutta.

Henkilöt, joilla on mielenterveys- ja päihdehäiriöitä tai kohonnut riski sairastua niihin/ HYVÄTerveyskeskus ja HYVÄPerhekeskus kehittämiskärjet

HYVÄTerveyskeskus:

  • Terapiat etulinjaan yhteistyöhanke: Alueella on otettu käyttöön kustannustehokas porrastettu hoitomalli ja digituettu hoidon tarpeen arviointi, lisätty vaikuttavia lyhytterapeuttisia ja digituettuja hoitoja ja ylläpidetään niitä, seurataan vaikuttavuutta, kehitetty palvelujärjestelmää YTA- ja kansallisessa yhteistyössä ja integroitu kansallisia digiratkaisuja hyvinvointialueen palvelukanaviin.
  • THL: n läpimurtovalmennus: Hyvinvointialueella toteutetaan asiakasryhmän palvelukokonaisuutta/- suunnitelmaa sisältäen tavoitteet, mittarit, johtamisen ja toimintamallit. Modernit digivälineet ovat mahdollisuuksien mukaan käytössä kohderyhmien hoidon, kuntoutuksen tai palvelun osana, mutta on myös varmistettu, että vaihtoehtoiset mallit ovat toteutettavissa asiakaslähtöisesti. Valmennukseen osallistuvien organisaation osien kehittämisosaaminen paranee.
  • Toimintamalli sosiaalialan liikkuvat palveluohjaajat terveyskeskuksista kehitetty ja pilotoitu.
  • Yhteistyömalli yksityisten palveluntuottajien kanssa työpaketin asiakasryhmälle jatkokehitetty ja pilotoitu.
  • Suun terveydenhuolto kytketty osaksi työpaketin kehittämistoimenpiteitä asiakastarpeiden kokonaisuuden huomioimiseksi.

HYVÄPerhekeskus:

  • Jalkautuvien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden valikko on vakiintunut ja se on kuvattu toimintamalliksi ja tiedossa kaikilla osapuolilla ja sitä osataan hyödyntää.

Pitkäaikaissairaat tai pitkäaikaissairauden riskissä olevat henkilöt.

  • Hoidon jatkuvuusmalli osana ratkaisijatiimimallia -toimintamalli
  • Yhteistyömalli yksityisten palveluntuottajien kanssa työpaketin asiakasryhmälle jatkokehitetty ja pilotoitu.
  • Suun terveydenhuolto kytketty osaksi työpaketin kehittämistoimenpiteitä asiakastarpeiden kokonaisuuden huomioimiseksi.

Ikääntyneet, joilla todettua tai piilossa olevaa fyysiseen, psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvää tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta

  • Senioritoimintamalli sosiaali- ja terveydenhuoltoon (varhainen riskien tunnistaminen, löytävä työote, yhteistyö eri toimijoiden kanssa digitaalisuutta hyödyntäen)
  • Laajennetaan senioritoimintamallin ennakoiva työote ensin toimintamalliksi ikäihmisten osalta ensin kaikille ta:lle ja sen jälkeen mahdollisuus kattamaan myös terveydenhuollon muita asiakasryhmiä esim. pitkäaikaissairaat (skaalaus)
  • Liikkuva-Liisa ja -lääkäripalvelut voidaan skaalata muihin heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevaan asiakasryhmiin, joiden liikkuminen ta:lle on (tilapäisesti) hankalaa.

Maahan muuttaneet, joilla on todettua tai piilevää työ- ja toimintakykyyn liittyvää tai psykososiaalisen tuen tai hoidon tarvetta: muun muassa kielitaidottomuuden tai sosiaalisen

  • Monikielisten asiakkaiden viestinnän, neuvonnan ja ohjauksen toimintamalli ja konkreettista monikielistä aineistoa tukemaan asiakasohjausta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on toimintamalli siihen, miten monikielisten ammattilaisten rekrytointia voidaan tukea.

Investointi 1 b)

  • Erikseen määriteltyjen digitaalisten toimintamallinen käyttöönotto ja jalkauttaminen HYVÄPerhekeskus, HYVÄTerveyskeskus ja HYVÄIkä mukaisessa kehitystyössä. 

Investoinnilla 1 tavoiteltu vaikuttavuus: Haavoittuvien ryhmien sote-palvelutarve vähenee, koska heitä on voitu tukea arjessa aikaisemmin toimivien palveluketjujen ja kokonaisuuksien, matalan kynnyksen ja jalkautuvien palveluiden avulla oikea-aikaisesti. Hoitoonpääsy nopeutuu.

Investointi 2 

Tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista

Tavoiteltuna lopputuotoksena on kehittää ja ottaa käyttöön monialainen palveluohjauksen toimintamalli ja monialainen digitaalinen hyte-palvelutarjotin sekä palvelupolkukuvaukset.

Investoinnilla 2 tavoiteltu vaikuttavuus: Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien hyvinvointi ja terveys edistyy ja tarve sosiaali- ja terveyspalveluille vähenee. Terveyttä ja hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä vaikutetaan asukkaiden sairauksiin ja näin hillitään kustannuksia, jotka seuraavat sosiaali- ja terveyshuollon palveluista esim. erikoissairaanhoidosta.

Investointi 3

Tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta.

Tavoiteltuina lopputuotoksina ovat:

Kirjaamiskäytänteiden kehittäminen

  • Selvitys kirjaamisen koulutusrakenteesta hyvinvointialueen eri palvelualueilla.
  • Kirjaamisen koulutusrakenne luotu ja otettu käyttöön hyvinvointialueella.
  • Hoitotakuun vaatiman seurannan kirjaaminen toteutettu kansallisten ohjeistusten mukaisesti.

Rakenteellinen sosiaalihuollon raportointi

  • Rakenteellisen sosiaalityön toteuttamissuunnitelman mallipohja pilotoitu.
  • Toteuttamissuunnitelma raportoinnin mallin vakiinnuttamiseksi.

Investoinnilla 3 tavoiteltu vaikuttavuus: Laadukkaammalla tietopohjalla ja käyttäjälähtöisesti suunnitellulla tiedolla johtamisella pystytään palvelut järjestämään vaikuttavammin.

Investointi 4

Tavoitteena on ottaa käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot.

Tavoitellut lopputuotokset kansalaisten digitaalisten palvelujen osalta

  • Laadukkaat ja tehokkaat itseasioinnin, omahoidon ja sähköisen asioinnin palvelut kansalaisille
  • Käytettävät ja saavutettavat digitaaliset palvelut heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleville asiakasryhmille
  • Digituen organisoitunut toiminta sekä siihen liittyvät kehityssuunnitelmat
  • Yhteiskehitetyt sähköisten asioinnin järjestelmät investointien 1 ja 2 kanssa. 
  • Tarvittavat kuvaukset integraatio- tai digiratkaisuista osaksi toimialojen palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja. 

Tavoitellut lopputuotokset ammattilaisten järjestelmien osalta

  • Laadukkaat, tehokkaat ja ammattilaisen asiakastyötä tukevat digitaaliset työkalut
  • Ammattilaisten työtä tukevat konsultaatiokanavat
  • Mahdolliset  tekniset ratkaisut hyvinvointialueen ja erikoissairaanhoidon välillä tiedonkulun sujuvoittamiseksi
  •  Digitaaliset hoito- ja palvelupolut tarpeen mukaisissa prosesseissa
  •  Soveltuvin osin käyttööoteutut tekoäly ja IoT-laitteet,  
  • Yhteiskehitetty toimintamalli ammattilaisten digiosaamisen vahvistamiseksi
  • Johtamisen tuki vahvistamalla asiakastarpeiden ymmärtämistä

Investoinnilla 4 tavoiteltu vaikuttavuus: Itse- ja omahoidon ja sähköisen asioinnin käytön laajeneminen vähentää hyvinvointialueen ammattilaisten työn määrää sekä helpottaa ohjautumista oikeisiin palveluihin, mikä parantaa palveluiden kustannusvaikuttavuutta. Kun digitaalisia palveluita käyttävät asiakassegmentit pystyvät nykyistä laajemmin esimerkiksi itse etsimään oikeaa tietoa ja hyödyntämään asiointiportaaleja ammattilaisten työaikaa säästyy kasvotusten tapahtuvaan työskentelyyn sitä tarvitseville asiakkaille.