Vantaan ja Keravan hyvinvointialue – Suomen kestävän kasvun ohjelma

Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisen Vantaan ja Keravan VaKeHyva - Hyvät palvelut RRP -hankkeen keskiössä on korona-pandemian takia aiheutuneen hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan hoitaminen. Hoitotakuun toteutumista edistetään myös vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä ottamalla käyttöön palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Vuosien 2023–2025 aikana vahvistetaan hyvinvointialueen palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta kehittämällä mm. vaikuttavuusperusteista johtamista ja tiedolla johtamista.

VaKeHyva - Hyvät palvelut RRP -hankkeen avulla tehtävää kehittämistyötä toimeenpannaan kolmen kehittämiskärjen kautta, joita ovat:

  • HyväTerveyskeskus
  • HyväPerhekeskus
  • HyväHyte.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue – Suomen kestävän kasvun ohjelma
Lyhyt kuvaus

Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisen Vantaan ja Keravan VaKeHyva - Hyvät palvelut RRP -hankkeen keskiössä on korona-pandemian takia aiheutuneen hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan hoitaminen. Hoitotakuun toteutumista edistetään myös vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä ottamalla käyttöön palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Vuosien 2023–2025 aikana vahvistetaan hyvinvointialueen palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta kehittämällä mm. vaikuttavuusperusteista johtamista ja tiedolla johtamista.

VaKeHyva - Hyvät palvelut RRP -hankkeen avulla tehtävää kehittämistyötä toimeenpannaan kolmen kehittämiskärjen kautta, joita ovat:

  • HyväTerveyskeskus
  • HyväPerhekeskus
  • HyväHyte.
Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Covid-19 – pandemia on vaikuttanut käytännössä jokaiseen Vantaan ja Keravan asukkaaseen, yritykseen ja organisaatioon. Uusien toimintojen perustaminen Korona-pandemian takia, sekä välttämättömien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen ylläpito ovat aiheuttaneet alueille hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. VaKeHyva – Hyvät palvelut -hankeen keskiössä on tämän velan hoitaminen ja hoidon, kuntoutuksen sekä palveluiden puutteesta kärsineiden ihmisten tilanteen parantaminen. Hoitotakuun toteutumista edistetään myös vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Hankkeen tavoitteet on määritelty Vantaan ja Keravan väestön rakenne ja palvelutarpeet huomioiden tukemaan Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten tavoitteiden toteutumista.

Hankkeen keskeiset kohderyhmät on valittu alueen väestöpohjan erityispiirteet, väestörakenne ja palvelutarve huomioiden sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman hankeoppaassa nimettyjen haavoittuvien ryhmien kautta. Kohderyhmiä tullaan tarkentamaan hankkeen alussa tehtävän selvitystyön myötä.

VaKeHyva – Hyvät palvelut -hankkeen avulla tehtävää kehittämistyötä toimeenpannaan kolmella kärjellä, jotka ovat

  • HyväTerveyskeskus
  • HyväPerhekeskus
  • HyväHyte.

Lisäksi hankkeessa kehitetään digitaalisia palveluita, palveluiden saavutettavuutta ja ohjautuvuutta ottamalla käyttöön hoitotakuuta edistäviä palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Vuosien 2023–2025 aikana VaKeHyva – Hyvät palvelut hankkeella vahvistetaan hyvinvointialueen palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta kehittämällä mm. vaikuttavuusperusteista johtamista ja tiedolla johtamista.

Toimiaika

Huhtikuussa 2022 myönnettiin rahoitus VaKeHyva- Hyvät palvelut RRP -hankkeelle vuodelle 2022. Syksyllä 2022 hankkeelle haetaan rahoitusta vuosille 2023-2025. Kokonaisuuden toimiaika on 2022-2025.

Toimijat

VaKeHyva - Hyvät palvelut  RRP -hanke kattaa laaja-alaisesti Vantaan – Keravan sote-palveluiden kehittämisen valituilla osa-alueilla. Hanke on Vantaan ja Keravan yhteinen ja sitä toteutetaan yhteistyössä. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Vantaan sosiaali- ja terveystoimi. Hanke kattaa 100 % alueen väestöpohjasta ja osallistaa koko Vantaa-Keravan hyvinvointialueen keskittyen vahvasti yhteiskehittämiseen niin asiakkaiden, ammattilaisten kuin erilaisten verkostojen kanssa.

Vantaan – Keravan alue osallistuu myös koko Uudenmaan laajuisiin Helsingin kaupungin ja HUSin Uudenmaan maakunnan laajuisiin hankekokonaisuuksiin. Uudenmaan viiden alueen välistä sote-uudistuksen hankkeisiin liittyvää yhteistyötä tehdään erilaisissa kehittämisverkostoissa. Lisäksi hankkeesta osallistutaan kansalliseen kehittämiseen ja yhteistyöhön mm. STM: n ohjauksen ja THL: n koordinoinnin mukaisesti. 

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Johanna Hämäläinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Vantaan kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
johanna.hamalainen@vantaa.fi

Tekijä

Matti Keponen

Luotu

06.06.2022

Viimeksi muokattu

30.06.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Covid-19 – pandemia on vaikuttanut käytännössä jokaiseen Vantaan ja Keravan asukkaaseen, yritykseen ja organisaatioon. Uudenmaan alue on kärsinyt pandemiasta korostetusti muuhun Suomeen verrattuna. Pandemia ja sen aiheuttamat vaikutukset ilmailu- ja matkailuteollisuuteen ovat vaikuttaneet suorasti Uudenmaan asukkaisiin ja varsinkin Vantaan väestöön. Helsinki-Vantaan lentoasemalla rajoitettiin maahantuloa ja ajettiin nopeatempoisesti ylös lentokentällä toteutettavaa koronatestausta ja neuvontaa. Uusien toimintojen perustaminen Korona-pandemian johdosta, sekä välttämättömien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen ylläpito ovat aiheuttaneet alueille hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. VaKeHyva – Hyvät palvelut -hankeen keskiössä on tämän velan hoitaminen ja hoidon, kuntoutuksen sekä palveluiden puutteesta kärsineiden ihmisten tilanteen parantaminen.

Hankkeen suunnittelussa on otettu huomioon myös alueen väestön ja toimintaympäristön erityispiirteet. Alueen toimintaympäristöstä nousevia palveluiden kehittämistyössä huomioitavia asioita ovat mm. suuri väestönkasvu, lasten ja nuorten suuri osuus sekä ikääntyneiden kasvava määrä ja runsas vieraskielisten osuus. Tämän lisäksi Vantaan – Keravan alueella lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon avopalveluiden sekä lastensuojelun kustannukset ovat Uudenmaan alueen korkeimmat. 

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien 25 - 64 vuotiaiden osuus Vantaan – Keravan alueella vastaavan ikäisestä väestöstä on 4,3%.  Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus on koko Uudenmaan tarkastelussa suurin. Kuutoskaupunkien aikuissosiaalityön ikärakenteessa Vantaa erottuu korkealla nuorten aikuisten osuudella. Vantaalla aikuissosiaalityön asiakkaista on alle 25-vuotiaita 31,9%, kun taas muissa kuutoskaupungeissa alle vuotiaiden osuus vaihtelee 16,5-24,2% välillä. Perusterveydenhuollon väestöllinen peittävyys (70 %) on Uudellamaalla maan matalin. Uudenmaan alueen sisällä matalimmat tarvevakioidut sote-menot ovat Vantaan – Keravan alueella (ero maan keskiarvoon -17,1%). Sote-kustannusten kasvuennuste vuoteen 2030 mennessä on koko Uudellamaalla maan suurin.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman (jatkossa TULSote) hyötytavoitteiden toteutumisen kansallisen arvioinnin Vantaa-Keravan syksyn 2021 arviointiraportista ilmenee, että alueen perusterveydenhuollon avosairaanhoidon etäasiointikäyntien määrä on viime vuosina ollut selvästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 2020 etäasiointikäyntien osuus jäi edellisvuotta pienemmäksi, vaikka koko maan luvut osoittavat voimakasta nousua. Terveyskeskuksen lähetteellä erikoissairaanhoitoon tulleiden osuus kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista on Vantaa-Keravalla viime vuosina ollut yli 40 prosenttia, mutta osuus romahti vuonna 2020 muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden tapaan. Samalla ero koko maan keskiarvoon kasvoi huomattavasti. Tämän lisäksi pääsy sosiaalialan ammattilaisen kiireettömälle ajanvarauskäynnille on viivästynyt edelliseen vuoteen verratessa niin työikäisten, kuin ikääntyneidenkin palveluissa. Hanketta suunniteltaessa tilanne on ollut huolestuttava etenkin Vantaalla, jossa hoitotakuujonossa terveyskeskuksen vastaanotolle oli 600 ihmistä, mielenterveys- ja päihdepalveluihin 30 ihmistä (sekä määräysjonossa 300 ihmistä), ja suunterveydenhuoltoon n. 600 ihmistä. Tilanne on kehittynyt Vantaalla terveyskeskuksen vastaanotolle hakeutuvien hoitojonon osalta huolestuttavaan suuntaan hoitojonon kasvettua 210% ajanjaksolla 2/2021-2/2022.

Viime vuosien aikana Vantaa-Kerava-hyvinvointialueen toimintoja on suunniteltu, analysoitu ja kehitetty useamman rahoituskokonaisuuden, kuten TULSote: n ja Rakenneuudistushankkeen piirissä. Nämä aiemmissa hankkeissa kehitetyt toimintamallit ovat tunnistettu ja yhteensovitettu tähän hankesuunnitelmaan.

Päämäärä ja päätavoite

VaKeHyva – Hyvät palvelut – hankkeen tavoitteet on määritelty Vantaan ja Keravan väestön rakenne ja palvelutarpeet huomioiden tukemaan elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on ensisijaisesti se, että asiakas pääsee seitsemässä päivässä hoitoon perusterveydenhuollossa. Tämän lisäksi tavoitteena on covid-19 -epidemian aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvajeen vähentäminen.

Hankkeessa edistetään hoitotakuun toteutumista (mukaan lukien mielenterveyspalveluissa) Vantaa-Keravan hyvinvointialueella ja puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Konkreettisesti tällä tarkoitetaan 7 päivän hoitotakuun esteiden poistamista. Tavoitteen toteutumisen mahdollistavat etenkin hankkeen ensimmäisen ja toisen kärjen (HyväTerveyskeskus ja HyväPerhekeskus) toimenpiteet. VaKeHyva – Hyvät palvelut –hankkeessa edistetään hoitotakuun toteutumista myös vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Tämä tavoite näkyy erityisesti kolmannessa kärjessä, jossa panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn. Tätä toteutetaan erityisesti HyväHyte-kärjen kautta, jossa madalletaan kynnystä ennaltaehkäisevien palvelujen käytölle tekemällä niistä helpommin löydettäviä niin ammattilaiselle kuin asukkaalle. Lisäksi hoitoon pääsyä edistetään ottamalla käyttöön hoitotakuuta edistäviä palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Näiden ratkaisujen avulla asukkaan palveluihin pääsyn digitaalinen kynnys madaltuu ja niiden käyttäminen sujuvoittaa niin ammattilaisen kuin asukkaan hoitopolkuja ja -prosesseja.

VaKeHyva – Hyvät palvelut –hankkeessa tullaan vuosien 2023-2025 aikana vahvistamaan palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta kehittämällä kirjaamiskäytäntöjä, rakenteellista raportointia sekä vaikuttavuusperusteista johtamista ja tiedolla johtamista kehittämällä. 

Tavoitteiden toteutumista mitataan ja seurataan hankkeen edetessä. Hoitoon pääsyä seurataan tarkkailemalla sitä, kuinka nopeasti perusterveydenhuollon asiakkaat pääsevät kiireettömään hoitoon ja kuinka suurella osalla asiakkaista hoitoon pääsyn määräaika toteutuu. Tavoitteena on 7 vuorokauden sisällä kiireettömään hoitoon pääsevien asiakkaiden osuuden kasvattaminen hyvinvointialueella. Kaikkien kiireetöntä hoitoa hakevien alueen asukkaiden hoitoon pääsyn tulee nopeutua. Konkreettisena indikaattorina tämä tarkoittaa sen seuraamista, kuinka suuressa osassa hyvinvointialueen sote-keskuksia saavutetaan 7 vuorokauden hoitoon pääsy kiireettömien käyntien osalta. Tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä osuus on 80 % sosiaali- ja terveyskeskuksista.

VaKeHyva – Hyvät palvelut -hankkeessa tavoitellaan tehokasta hoitoonpääsyä myös siten, että asiakkaiden ongelmat pyritään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa ja ennaltaehkäiseviä palveluita pyritään vahvistamaan. Ongelmien varhaisessa  tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyn vahvistamisessa onnistumista mitataan tarkastelemalla integroitujen toimintamallien ja digitaalisten palveluiden käyttöönottoa hyvinvointialueella hankkeen aikana. Tavoitteena on, että monialaisten palveluiden integroitujen toimintamallien ja digitaalisten palveluiden käyttöönotto osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on toteutettu Vantaa-Keravan hyvinvointialueella vuoden 2024 loppuun mennessä.

Hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönoton osalta konkreettisena indikaattorina on osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kontakteista, jotka hoidetaan etänä sähköisin välinein (puhelin, chat, etäpalvelut). Tavoitteena on että 35 % kontakteista hoidetaan etänä sähköisin välinein vuoden 2025 loppuun mennessä.