Mielenterveys- ja päihdepalvelut, asumisen asiakasohjauksen yksikkö ASSI
Satakunnan hyvinvointialueella yksikköön on keskitetty kaikki satakuntalaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaiden asumispalveluiden tarpeenarviot ja päätökset. Yksikössä työskentelee kolme sosiaaliohjaajaa ja kaksi sosiaalityöntekijää.
Yksikön toiminnan kehittäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin, jossa tulee ottaa huomioon asiakkaan yksilöllinen palveluiden tarve, osallisuus, verkosto, yksilölliset haasteet ja vahvuudet sekä erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat. Päätösten perusteena on hyvinvointialuetta koskeva laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Palveluiden kehittäminen ja järjestäminen tulee olla asiakkaalle tarpeen mukaista sekä palveluista toiseen siirtyminen saumatonta.
Suunnittelutyö lähtenyt liikkeelle hyvinvointialueen palveluiden valmistelun myötä 2022. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalvelut, palvelutarpeen arviot ja päätökset haluttiin saman koordinaation alle. Kehittämisessä huomioitiin hyvinvointialueen valmistelun aikainen strategia, mikä piti sisällään tasavertaiset palvelut koko Satakunnan alueella. Tavoitteena oli saada saavutettavat ja tavoitettavat palvelut, joiden myöntämisperusteet ja palvelutarpeen arviointi tapahtuu yhteneväisillä kriteereillä.
Yksikön toiminta perustuu Toipumisorientaatio viitekehykseen, jossa asiakkaan kohtaaminen ja osallisuuden vahvistaminen on palveluiden tuottamisen lähtökohtana.
Valmistelutyöstä vastuussa ollut vastuualuejohtaja Matti Järvinen. Valmisteluun osallistunut moniammatillinen ja monialainen työryhmä sosiaali- ja terveydenhuollon kentältä.
Vuodesta 2023 yksikön toimintaa kehittävät ASSI-yksikön henkilökunta, esihenkilö Anna-Mari Salminen ja vastuuyksikön päällikkö Terhi Kauppila ja vastuualuejohtaja Matti Järvinen
Muutoksella tavoitellaan yhteneväistä ja joustavaa palveluihin ohjautumista, yhdenvertaisia ja asiakkaan osallisuutta sekä osallistumista tuottavia palveluita. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluissa on asiakkaita, joiden palvelutarvetta ei ole arvioitu säännöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Yksikön toiminnan lähtökohtana on hakea muutosta siihen, että asiakkaita tavataan säännöllisesti sekä heidän palvelutarvettaan arvioidaan yksilöllisen tarpeen mukaan, heitä unohtamatta palveluiden piiriin.
Muutoksella haetaan vahvaa ohjauksellista roolia suhteessa asumispalveluyksiköihin ja varmistetaan asiakkaan saaman palvelun laatu sekä asiakkaan nimeämien tavoitteiden toteutuminen.
Muutosta seurataan säännöllisesti asiakaskokemuksen mittaamisella, asiakasraadeilla sekä tiedolla johtamisen keinoin. Asiakasvirtauksen seuranta asiakaskokemuksen ohella antaa kuvaa kokonaisuudesta. Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä vaikutuksia ei voi yksissään mitata yhdellä mittarilla, vaan näkemyksen koostaminen vaatii kokonaisuuden hahmottamista.
Yksikkö on aloittanut jo toimintansa ja toiminnan kehittäminen jatkuu koko ajan. Uuden yksikön keskeiset aloittamisen ajan haasteista on päästy yli.
Yksikkö tekee palvelutarpeen arvioita sekä päätöksiä mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaille, joilla on sairautensa taikka mielenterveyden haasteidensa vuoksi laaja-alaisia haasteita itsenäisessä pärjäämisessä, jolloin varhaisemman tuen palvelut eivät ole riittävät taikka eivät sovellu käytettäväksi.
Yksikkö voi myöntää asiakkaalle tuettua asumista kotiin vietävinä palveluina taikka yksikköasumisena, yhteisöllistä ja ympärivuorokautista asumista.
Toipumisorientaatio on yksikön keskeinen viitekehys, jossa asiakkaan osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen on keskeinen tavoite. Asiakkaan saamat palvelut tulevat pyrkiä asiakkaan osallisuutta, integroitumista yhteiskuntaan ja itsenäistä toimijuutta ja toipumista sairauden aiheuttamista haasteista huolimatta.