| Innokylä

Toimintaympäristö

Mielenterveys- ja päihdehoidon tarpeessa ja palvelun piirissä olevat ihmiset asioivat kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Taloudellisesti ja inhimillisesti on kannattavaa arvioida ja tunnistaa asiakkaiden tarve kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja hoitaa asiakkaan tarve kokonaisvaltaisesti muiden asioiden ja sairauksien hoidon ohella.

Asiakkaan eteenpäin lähettämisen kulttuuri erityisiin palveluihin lievien oireiden kanssa vahvistaa päällekkäistä palvelurakennetta ja asiakkaan tarpeetonta kulkemista palveluiden välillä. Kehittämisen taustalla on talouden tasapainottamisohjelma ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen asiakkaan palveluiden sujuvoittamisen ohella.

Hoidon porrastuksella on pyritty kuvaamaan ammattilaisten roolia eri palveluissa, ei suinkaan luoda hankalasti edettäviä portaita asiakkaille. Asiakkaiden tulee virrata palveluissa ja painopisteen tulee olla varhaisessa vaiheessa. Mielenterveys- ja päihdehoidon tarpeet ovat lisääntyneet kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden käytöstä syntyvät seuraukset ovat yhteiskunnallisesti mittavia. (Työkyky, lastensuojelukustannukset, terveydenhuolto ja sosiaalihuolto).

Kuvassa alkoholin käytöstä seuranneet yhteiskunnalliset kustannukset

Mielenterveys- ja päihdeasioinnit tapahtuvat kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointialueen strategian mukaisesti pyritään kehittämään palveluprosesseja rohkeasti toisiimme luottaen, niin, että asiakas on aina oikeassa paikassa. Alueen palvelut ja toimintakäytännöt ovat yhtenäiset.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas:

Asiakas saa avun yhdellä yhteydenotolla. Hänen mielen ja päihteiden tuomat haasteet tunnistetaan ajoissa ja hän saa tarpeiden mukaisen avun ketterästi, myös muiden haasteiden taustalla.

Ammattilainen:

Tietää oman roolinsa suhteessa asiakkaan prosessiin. Tietää miten toimii omalla "portaallaan". Toimii vastuullisesti, ammatillisesti ja eettisesti suhteessa mielenterveys- ja päihdesyin asioivaan henkilöön.

Organisaatio:

Painopisteen muodostuminen alkupäähän luo selkeyttä ja synnyttää taloudellista hyötyä. Johtaminen on selkeää. Palvelu on Oma Hämeen strategian mukaista ja toimialojen linjan mukaista.

Yhteiskunta:

Näin toteutamme lakien ja säädösten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mukaisia päihde- ja mielenterveyspalveluita.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kick off tilaisuuteen kutsuttiin monitoimijainen joukko, josta kehittäminen käynnistyi. Nykytilakuvan analyysi ja nykytilaan liittyvien tulppien tutkiminen olivat monitoimijaisen joukon työn keskiössä. Ohjausryhmä, projektityöryhmä sekä tapaamisten välillä tapahtuva työskentely noudatti monikavanaista ja avointa periaatetta. Osallistuminen oli anonyymi, kasvottaista sekä etäyhteydellä tapahtuvaa, yksilöllistä sekä ryhmämuotoista.

Työskentelytapoina käytettiin työpajoja, virtauksen tunnistamisen menetelmiä sekä haastatteluja.

Kuvassa projektin eteneminen ja monitoimijuuden huomioiminen.

Kuvassa työpajojen tuotos, jossa selkeästi kuvantuu erityispalveluiden rooli ja osuus hoitoprosessissa. Jos halutaan, että mielenterveys- ja päihdeasiakkaan prosessi virtaa, tulee tunnistamista ja hoitoa laajentaa kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Tämä on terapiatakuulain mukaista.

Tavoiteltu muutos

Muutoksella tavoitellaan mielenterveys- ja päihdetarpeiden tunnistamista kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Lieväoireisten auttamista kaikkien ammattilaisten toimesta ja erityispalveluiden roolin kirkastamista asiantuntijaroolissa.

Muutoksen mittaaminen

Hoidon porrastuksen muutoksen osalta ei edetty toteutukseen ja arvioinnin suunnitteluun. Arviointia tulee mitata asiakastyytyväisyydellä, päällekkäisyyttä poistavilla arviointimenetelmillä sekä hoitoon pääsyajoilla ja hoidon kestolla. Työntekijöiden tyytyväisyyden arviointi olisi ollut myös tarpeen.

Toteutussuunnitelma

Projektissa luotiin yhteinen ymmärrys nykytilasta.
Projektissa tunnistettiin tulpat ja pohdittiin tulppia poistavia keinoja.
Projektissa luotiin kokeiluhdotukset kahden resurssikriittisen prosessin osalta.
Kanta-Hämeessä ei päästy kokeiluihin johtamiseen liittyvien ratkaistavien kysymysten vuoksi. Kokeilujen johtaminen on tärkeä osa projektin etenemistä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kokemusasiantuntijat osallistuivat projektiryhmään ja kehittämiseen koko kehittämisen prosessin ajan.

Kuvittele ja kokeile

Ideointi

Tulppien tunnistamisen jälkeen loimme ymmärrystä kahden hoidon portaan mallista, jossa mielenterveys- ja päihdeosaaminen sulautuu osaksi Kanta-Hämeen palveluverkkoa. Ratkaistavaksi hyvinvointialueille jäi roolien tunnistaminen palvelukeskuksissa ja -pisteissä.

Kuvassa on kaksi hoidon porrasta, jossa on kuvattu perustason ja erityistason sisältöjen erot.

Idean valinta

Kahden portaan mallin hyväksyminen jäi toteutumatta. Projektin ohjausryhmä ei voinut päättää kahden portaan mallin käyttöönotosta johtamisen kysymyksiin liittyen.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Kaksiportainen mielenterveys- ja päihdehoidon malli vahvistaa ensimmäisen portaan (perustason) roolia. Erityistason tuen ja konsultaatiokäytäntöjen myötä perustaso vahvistuu ja erityistason palveluiden rooli vahvistuu asiantuntijaroolissa. Perustason roolien selkeyttäminen luo selkeän työn jaon, tätä pyrimme osaamisen vahvistamisen ja osaamisen tarkoituksenmukaisen käytön projektissa.

Idean testaus asiakkaalla

Kokemusasiantuntijat kommentoivat sisältöä prosessin eri vaiheissa varsinaiseen asiakaskokeiluun prosessi ei edennyt.

Ratkaisun testaaminen

Kokeiluun ei lähdetty Kanta-Hämeessä ja projekti keskeytyi.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena luoda mielenterveys- ja päihdehoidon hoidon porrastus. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sijoittaminen eri hoidon portaille hoidon vaativuuden mukaan ja määritellä eri portaiden osaamisvelvoitteet, menetelmät jokaiselle portaalle sekä hoidon vaikuttavuuden arviointiin liittyvät työkalut.

Kokeilussa opittua

Poikkihallinnollisen mielenterveys- ja päihdetyön puute Kanta-Hämeessä loi esteen hoidon portaiden luomisen kehittämiselle. Mielenterveys- ja päihdetyöhön liitetyn leiman osalta tulee tehdä vielä asennemuutostyötä. Kehittäminen hyötyy vahvasta muutosjohtamisesta.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Selkeä hoidon porrastus auttaa ammattilaisia toimimaan asiantuntevasti osana hoidon prosessia. Selkeä työn jako ja yhteistyön kehittäminen luo parempaa ja taloudellisempaa palvelua. Ratkaisu noudattaa tuoretta mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöä ja on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mukaista sekä Oma Hämeen oman strategian mukaista toimintaa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kahden portaan malli ja mielenterveys- ja päihdeosaamisen sulauttaminen osaksi palveluverkkoa, edellyttää vahvaa yhteistä tahtotilaa ja yhteistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Varmistakaa tahtotila- luokaa selkeä yhteinen tavoite, johon johtaminen sitoutuu.
Projektoikaa porrasteisuuden luominen ja viekää riittävän säännöllisesti projektin edistymisen askeleet johdon hyväksyttäväksi.
Huolehtikaa, että toiminta eri toimialoilta osallistuu projektin kaikkiin vaiheisiin.
Rohkaistukaa kokeilemaan riittävän pienin askelin hoidon porrastuksen käyttöä, jotta tunnistatte kehittämisen tarpeita matkan varrella.
Kytkekää mielenterveys- ja päihdetyöhön liitetyn leiman hälventämistä työskentelyyn.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toiminnan muutosta ei saatu tämän projektin tuella käytäntöön. Kokeilu oli RRP2 -hankkeen tuella valmisteltu ja taustatyö tehty.
Projektin valmistelutyötä ei viety käytännön kokeiluun tai jatkojalostettavaksi. Yhteistyö projektin ja toiminnan välillä päättyi valmistelutyön jälkeen.
Tuotokset ovat hyvinvointialueen toiminnan käytettävissä halutessaan.
Hyvinvointialueet valmistautuvat terapiatakuulakiin. Materiaali on käytettävissä tässä valmistelutyössä.
Projektissa tehty valmistelutyö sai näkyväksi korjaamista edellyttävät seikat, jos mielenterveys- ja päihdehoidon valtavirtaistamista halutaan edistää.
Projektin keskeytyminen johtamiskysymysten vuoksi käynnisti hyvinvointialueella toimialat ylittävän ohjausryhmätyöskentelyn, jonka käynnistymistä RRP2 -hanke on ollut vahvasti tukemassa.

Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuushoidon palveluiden hoidon porrastus, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, (RRP 2. P 4. I 1)

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva