Mielialakartoitus sähköisesti: uhka vai mahdollisuus?

Henkilö saa hoidon tarpeen arvion, hoitosuunnitelman ja ajan varauksen mielialaoireissa jokaisena arkipäivänä. Välineinä Päijät-Sote sovellus ja terapianavigaattori. Saatavilla moniammatillinen tiimi: sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja ja lääkäri. 

 

Toimintaympäristö

Valtakunnallisesti on ollut tärkeää kehittää perustason mielenterveys- ja päihdeongelman hoitoa sekä hoidon saatavuutta. Tämä on osa kansallista mielenterveysstrategiaa ja soteuudistusta. Mielenterveyden kriisin korjaamiseen ja hoitovelan purkuun on tarpeen panostaa välittömästi. Ongelma ei ole haasteiden tai ratkaisujen tunnistamisessa vaan siinä, että laajojen muutosten tekeminen nykyisessä järjestelmässä on vaikeaa. Järjestelmä on monimutkainen ja monikanavainen, ja siinä on useita palveluntuottajia. Kasvavaa hoitovelkaa ei voi purkaa vain lisäämällä nykymuotoista toimintaa. Tarvitaan sekä pitkän tähtäimen strategista tukea että nopeasti käyttöön saatavia toimenpiteitä.

  1. Mielenterveyden palvelut on porrastettava nykyistä systemaattisemmin. Painopiste on siirrettävä nopeasti alkavien, vaikuttavien ja digituettujen hoitomuotojen laajalle levittämiselle.
  2. Vaikuttavien ja nopeasti alkavien hoitojen on oltava kaikkien suomalaisten saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Kansalaisille on tarjottava välineitä, jotka tukevat heidän osallisuuttaan ja ymmärrystään hoidoista.
  3. Kaikkien sote-ammattilaisten on saatava tukea ja ohjausta tekemäänsä mielenterveystyöhön.
  4. Alueen hoitopolkuja sekä hoitoprosesseja on seurattava systemaattisesti. Kertyvä aluekohtainen tieto sekä alueiden välisten tietojen vertailtavuus rakentavat perustan palvelujärjestelmän kehittämiselle.
  5. Tarvitaan kansallisia tukipalveluita ja yhteiskehittämistä, koska ongelmat ovat monimutkaisia ja yhteisiä kaikille hyvinvointialueille. Yhteiskehittäminen myös säästää resursseja.

Päijät-Hämeeseen perustettiin vuoden 2021 alusta yhteisyritys Harjun terveys Oy. Harjun terveys oy on Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän yhteisyritys, joka on vastannut 1.1.2021 alkaen Lahden, Kärkölän ja Iitin sote-keskuspalveluista. Vuoden 2023 alusta yhteisyrityksen vastuulla on myös Hartolan sote-keskuspalvelut. Yhteisyritys tuottaa alueen asukkaille perustason avosairaanhoidon, suun terveydenhuollon, fysioterapian suoravastaanoton ja terveyssosiaalityön palveluita.  

Harjun terveys uudistaa alueen sosiaali- ja terveyspalvelut aiempaa asiakaslähtöisemmiksi, ja sen päämääränä on tuottaa asukkaille maan parhaat sosiaali- ja terveyskeskuspalvelut, joissa on helppo asioida silloin, kun tarve vaatii. Yrityksessä on käytössä uusi tiimityömalli, joka parantaa asiakkaan hoidon saatavuutta ja laatua. Jatkossa asiakkaita palvelevat eri asiantuntijoista koostuvat moniammatilliset tiimit, ja jokaisen asiakkaan yksilöllinen tilanne ratkaisee, kuka asiantuntija lähtee asiaa hoitamaan. Palvelutarpeen ratkaisu aloitetaan välittömästi ensimmäisestä asiakaskontaktista.  Harjun terveyden aloittaessa alkoi myös digitaalisten palveluiden kehittäminen ja digiklinikkatyö.

Samaan aikaan aloitti myös Terapiat etulinjaan hanke, jonka kanssa olemme kehittäneet tiiviissä yhteistyössä kehittäneet hoitopolkua. Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa konkreettisia ratkaisuja mielenterveyskriisin selättämiseen ja systemaattisen tavan kehittää psykososiaalisten hoitojen prosessia. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella etulinjan sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän hakee apua.

 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Aloitimme kehittämistyön loppuvuodesta 2020. Tuolloin avosairaanhoidossa seurattiin potilaan hoitoon pääsyä T3-vaste luvulla. Meillä se oli paikkakunnasta riippuen tuolloin 2-61 vuorokautta. Potilaat ohjautuivat tuolloin sotekeskuksen tiimin hoitajan tekemän mielialakartoituksen jälkeen lääkärin vastaanotolle, josta ohjattiin psykiatriselle sairaanhoitajalle. Aikaa tähän meni noin kahdesta neljään kuukautta. Yleisesti hoitosuunnitelma oli tuolloin psykiatrisen sairaanhoitajan keskustelukäynnit tai lääkehoidon seuranta.  Tuolloin psykiatrinen sairaanhoitaja teki vielä oman kartoituksen ja hoitosuunnitelman. 

Hoitopolun kehittämisessä on erityisesti kiinnitetty huomiota tasalaatuiseen hoidon tarpeen arvioon, hoitosuunnitelmien tekemiseen ja oikeaan hoitoon ohjaukseen. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Julkisissa terveydenhuollon palveluissa oikeanlainen ja tehokas hoidon tarpeen arviointi on olennainen osa mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoa. Liian usein tämä alkuvaihe voi tuottaa ongelmia palveluissa: Hoidon ja tuen tarpeen arviointiin saatetaan panostaa tarpeettoman paljon tai liian vähän ja palvelujen arvioinnin yhteiset käytännöt voivat olla ammattilaisille epäselvät, tehdään esimerkiksi päällekkäistä työtä. Arvioinnin määrästä tai osuvuudesta riippumatta kaikille kuitenkin saatetaan tarjota samaa palvelua tai palvelua, jota ei ole saatavilla.

Apua hakevalle aikuiselle, nuorelle tai perheelle nämä hoidon tarpeen arvion ongelmat voivat näyttäytyä pitkinä odotusaikoina ja useampina arviokäynteinä. Ensin asiakas odottaa ensimmäistä arvioaikaa, jonka jälkeen hänellä saattaa olla arviokäyntejä useamman viikon välein. Sen jälkeen asiakas odottaa hoidon aloittamista. Koko aikana asiakas ei ole saanut toimenpiteistä konkreettista hyötyä. Tämä voi johtaa apua hakevien yksilökohtaiseen ja alueelliseen eriarvoisuuteen, passivoitumiseen sekä tilanteiden ja oireiden vaikeutumiseen.

Psykososiaalisten palvelujen porrastuksen perusajatuksena on, että palvelut järjestetään jatkumoksi – mitä korkeammalla portaalla ollaan, sitä monimutkaisempiin tilanteisiin hoito on tarkoitettu ja sitä intensiivisempää tarjottu hoito on. Apua tarvitsevalle tarjotaan ensisijaisesti sellaista näyttöön perustuvaa hoitoa, joka kuormittaa häntä itseään ja palvelujärjestelmää mahdollisimman vähän. Porrasteisen palvelujärjestelmän edut on osoitettu kansainvälisissä tutkimuksissa. Suurelle osalle apua tarvitsevista riittää nopeasti alkava lyhyt interventio. Tällöin resursseja riittää myös intensiivisempiä ja pidempiä hoitoja tarvitseville.

Palvelujärjestelmän kantokyvyn näkökulmasta on tärkeää tunnistaa asiakkaat, jotka todennäköisesti hyötyvät nopeasti alkavista matalan kynnyksen hoidoista, niistä asiakkaista, jotka todennäköisesti tarvitsevat intensiivisempiä palveluita.  Asiakas voidaan tarvittaessa ohjata suoraan myös intensiivisempään hoitoon. Jos hoito ei ole ollut riittävää, asiakkaan hoitoa jatketaan korkeammilla hoidon portailla.

Digitaaliset ratkaisut lisäävät palveluiden saatavuutta asiakkaille asuinpaikasta riippumatta. Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että digitaalisesti tuetuilla hoidolla on valtava vaikutus lievien, keskivaikeiden ja vakava-asteisten mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Lisäksi digiratkaisuilla usein helpotetaan ammattilaisten työtä vapauttamalla aikaa toistuvista työtehtävistä.

Psykososiaalisten hoitojen saatavuuden parantamisessa ei ole kyse vain uusista menetelmistä tai digitaalisista työkaluista. Nämä ovat tärkeitä ratkaisun osia. Lopulta kyse on ensisijaisesti toiminnan muuttamisesta: siitä, että ammattilaiset itse muotoilevat työtään omasta mielestään helpommaksi, tehokkaammaksi ja mielekkäämmäksi uusia ratkaisuja hyödyntäen. Yhteiskehittäminen työtä toteuttavien ammattilaisten, esihenkilöiden, johdon ja toimintaa kehittävien osapuolien välillä on kaiken ydin. Jokaisella sidosryhmällä tulee olla keinot ottaa ratkaisut omakseen, osallistua niiden jatkokehittämiseen ja viestiä niistä.

Toimintamallin tavoitteena on, että lievistä ja keskivaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsivät ihmiset pääsevät nopeasti vaikuttaviin hoitoihin. Toimintamalli mahdollistaa terapiatakuun toteuttamisen hyvinvointialueilla.

Lyhyesti toimintamalli mahdollistaa:

  • Asiakkaalle osallistavan ja nopean hoitoonpääsyn ja hoitosuunnitelman tasalaatuisesti. Mahdollisuus moniammatilliseen tiimityöhön
  • Työntekijällä selkeä ja tutkittu toimintamalli työskennellä
  • Organisaation ja yhteiskunnan kannalta saadaan asiakkaat nopeasti avun piriin ja säästetään kalliimmissa hoidoissa, samalla säästetään vastaanottoaikoja niitä oikeasti tarvitseville.

Terapianavigaattorin ensijäsennyksessä terveydenhuollon ammattilainen ja asiakas käyvät yhdessä läpi Terapianavigaattorin koosteraportin tuloksia, ammattilainen syventää ja tarkentaa asiakkaan vointia, tilannetta ja toiveita sekä osallistaa asiakasta soveltuvimman hoitomuodon valintaan ja hoidon tavoitteiden hahmottamiseen. Terapianavigaattorin tulosten hyödyntämisen myötä terveydenhuollon ammattilaiselle jää enemmän aikaa tärkeimpään, eli asiakkaan kohtaamiseen. Hänen ei tarvitse enää käyttää aikaa mekaaniseen tiedonkeruuseen. Terapianavigaattorin ja ensijäsennyksen hyödyntäminen tukee laajemminkin resurssien kestävää käyttöä, kun ensivaiheen arvioista vapautuu aikaa hoitojen toteutukseen.

Terapianavigaattorin kehittämistyössä keskeiset periaatteet ovat olleet

  • apua hakevien välinen yhdenvertaisuus
  • apua hakevien aktivoiminen oman hoitonsa suunnittelussa ja toteuttamisessa
  • oikeatasoisen hoidon arvion yksilölähtöisyys 
  • hoitoonohjauksen ja ammattilaisten arvioiden tasalaatuisuuden vahvistaminen 
  • terveydenhuollon ammattilaisten välinen yhteisymmärrys hoitoonohjauksen ja arvioiden yleisistä periaatteista 
  • terveydenhuollon ammattilaisten työn helpottaminen ja sujuvoittaminen
  • resurssien kestävä käyttö.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallia on jo kehitetty yhdessä Harjun moniammatillisen työyhteisön, Mehiläisen digitaalisten palveluiden kehittäjäryhmän ja Suomi-Sote alustan, terapiat etulinjaan hankkeen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa.

Terapianavigaattorin kehittämistyössä on ollut mukana psykologeja, psykoterapeutteja, psykiatreja sekä hyvinvointialueiden kliinistä työtä tekeviä ammattilaisia. Terapianavigaattori kokoaa hoitoonohjauksen kannalta olennaisimman tiedon apua hakevan tilanteesta, useimmiten jo ennen ensitapaamista terveydenhuollossa. Näin oikeatasoinen hoito voidaan parhaimmillaan aloittaa nopeasti heti ensijäsennyksen jälkeen.

Terapianavigaattorin käyttö on laajentunut. Ihmisiä on saatu innostettua mukaan, koska potilas voi täyttää navigaattorin itse ja siitä saa laajan näkemyksen potilaan tilanteesta. Myös oirearviot ovat liitettynä siihen.

Liitteet
Kuva
terapianavigaattorin käyttö 2021-2023
Terapianavigaattorin käyttäjämäärät ovat kasvaneet ensimmäisen kolmen vuoden aikana vuosittain.
Tavoiteltu muutos

Potilaat pääsevät nyt hoidon tarpeen arvioon ja saavat hoitosuunnitelman tämän päivän aikana. Vuositasolla säästöä vastaanottojen määrässä on syntynyt.

Muutoksen mittaaminen

Tuloksia on nyt mitattu potilastietojärjestelmästä esiin nousevista asioista, potilaspalautteista ja oiremittareista. Tämä jouduttu osittain tekemään erilaisin sisältömerkinnöin ja kalenterimerkinnöin. 

Jatkokehittämisen kohteena tänä vuonna ovat tiedonkeruu Formsin ja power bi:n avulla. Asiakasraadilta saaduilla palautteilla sekä kokemusasiantuntija kyselyllä. Arvioinnin kohteena hoitoonpääsy, terapianavigaattorien määrä, hoitosuunnitelma ja erikoissairaanhoidon lähetemäärät.

Jatkossa tavoitteena on saada suoraan potilastietojärjestelmästä tietoaltaan kautta tieto power bi:n ilman erillistä työtä ammattilaiselta. Tätä kehitystyötä varten on perustettu valtakunnallinen kehittäjäverkosto, jossa olemme mukana.

Liitteet
Kuva
Päijät-Sotesovelluksen miepätulokset 2023
Päijät-Hämeen Päijät-Sote sovelluksessa tehdyt terapianavigaattorin ensijäsennykset ja hoitosuunnitelmat vuodelta 2023.
Toteutussuunnitelma

Terapianavigaattori on digitaalinen työväline, jonka avulla hoitoon pääsy nopeutuu ja hoitojen vaikuttavuus vahvistuu. Siihen on sisällytetty kansallisesti käytettyjä ja suositeltuja oiremittareita mielenterveyden ongelmien kartoittamiseen. Täytön jälkeen Terapianavigaattori tuottaa koosteen vastauksista, jotka on mahdollista jakaa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Nyt olemme kehittäneet hoitopolun, jonka avulla hoitoon on mahdollista päästä tämän päivän aikana ja asiakkaan valitsemassa paikassa: 

1. Päijät-sovelluksessa tai puhelimessa mielialaoireista kärsivä henkilö ohjataan tekemään terapianavigaattori (www.terapianavigaattori.fi) ja ohjelmoidaan laboratoriotutkimukset. 

2. Nämä tehtyään henkilö tulee sovelluksen huoli pärjäämisestä kanavalle, jossa ma-pe 8-16 psykiatrinen ja päihdesairaanhoitaja sekä sosiaaliohjaaja paikalla. Sinne hän toimittaa koodin, josta työntekijä pääsee katsomaan henkilön tilanteen. Henkilö itse näkee myös omahoitokeinoja ja voi arvioida hoitosuunnitelmaa.

3. Hoitaja tekee Päijät-Sote sovelluksen terapianavigaattorin ensijäsennyksen ja esittää tarkentavia kysymyksiä. Samalla katsotaan laboratoriovastaukset ja ohjelmoidaan tarvittavat jatkot.

4. Yhdessä tehdään hoitosuunnitelma, varataan jatkoajat ja tarvittaessa ohjataan heti toiselle ammattilaiselle: terveydenhuollon sosiaaliohjaus, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, suuhygienisti tai lääkäri. Konsultoitavissa on psykiatri tai päihdelääkäri.

Ylläoleva toimii meillä jo. Nyt tavoitteena juurruttaa käytäntö koko Harjun terveyteen ja siihen liittyy perehdytysohjelman luominen kaikille ammattilaisille.

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Perustasolla annetaan ohjausta, neuvontaa, tehdään hoidon tarpeen arviota, hoitosuunnitelmia ja hoidon toteutusta lievistä ja keskivaikeista mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsiville henkilöille. Yhteydenottoja Päijät-Sote sovellukseen on tullut hoitopolkukyselyistä itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppailevien oireiden kanssa. Yhteydenotot ja hoitotoiveet ovat hyvin laaja-alaisia erilaisista mieltä painavista asioista. 

Asiakkaat pääsevät terapianavigaattorin täyttämällä kertomaan itse omasta tilanteestaan, mahdollisista aiemmista hoidoista ja näkevät jo sitä täyttäessään hoitovaihtoehdot. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Päijät-Sote sovellus jo käytössä ja sinne olemme kehittäneet valmiit fraasit eri mielialahäiriöihin ja tutkimuksiin liittyen, jotta asiakkaamme saavat aina tasalaatuista palvelua ja yhdenmukaiset hoito-ohjeet ja hoitosuunnitelman.

Ideointi

Olemme pitäneet mallin luomiseen liittyen useita työpajoja, pohtineet eri arviointimalleja ja tehneet ammattilaisille kalenteripohjia. Paras tulos on saatu terapianavigaattori + digiklinikka yhdistelmällä.

Idean valinta

Tiedolla johtamista ja perehdytyspohjaa luomme vielä tähän malliin.

Ratkaisun perusidea

Nopea mielialakartoitus -> terapianavigaattori -> Päijät-Sote sovellus, huoli pärjäämisestä -> terapianavigaattorin ensijäsennys -> hoitosuunnitelma -> hoidon aloitus: ohjattu omahoito, lyhytterapia, neuropsykiatrinen arvio, lääkehoidon aloitus, liikuntaneuvonta. Aikaa kuluu 0-7vrk.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Käytäntöön vieminen on vaatinut työntekijän panoksen Päijät-Sote sovelluksessa. Tämän olemme säästäneet moninkertaisesti, kun vastaanottoaikoja on tarvttu vähemmän. Samanaikaisesti yksi psykiatrinen sairaanhoitaja pystyy tekemään ensijäsennyksen noin kolmelle asiakkaalle.

KÄytännöstä on jo tullut toimintamalli meillä ja se on vaatinut koulutusta, perehdytystä niin toimintamallista kuin välineiden käytöstä. Jatkossa perehdytys kuuluu automaattisesti jokaiselle uudelle työntekijälle.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Potilaat ovat saaneet enstistä paremmin äänensä kuuluviin, päässeet halutessaan saman päivänä aikana hoidon piiriin ja heille on tehty hoitosuunnitelma näyttöön perustuviin hoitoihin.