Nepsytori - Kohtauttavaa työtä moniammatillisena yhteistyönä
Nepsytori-toiminnan tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstön sekä vanhempien tietoa, ymmärrystä ja keinoisuutta kohdata ja ohjata nepsypiirteisiä lapsia ja nuoria eri toimintaympäristöissä.
Toimintaympäristö:
- Päiväkodit
- Ala- ja yläkoulut
- Toisen asteen oppilaitokset
Nepsytorin järjestäminen lähellä tavoiteltua kohderyhmää on tehnyt toiminnasta helpommin lähestyttävän sekä mahdollistanut useamman henkilön osallistumisen.
Nepsytori on lähtenyt lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten ja vanhempien tarpeista saada tietoa, ideoita ja keinoja arkeen helposti, esimerkiksi ilman yhteydenottoa eri tahoihin. Syntyi matalan kynnyksen kohtaamisen toimintamallin idea, jossa keskeistä oli se, että toiminta toteutetaan osallistujien omassa toimintaympäristössä.
Tarkoituksena on ollut lisätä tietoutta ja vahvistaa ymmärrystä nepsyyden tuomista haasteista sekä siihen kytkeytyvistä vahvuuksista sekä tarjota ideoita ja keinoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Toiminnan taustalla on ajatus siitä, että tarkastelemalla ja muuttamalla ympäristöä ja aikuisen toimintaa lapset ja nuoret saavat tarvittavan tuen mm. kouluun kiinnittymiseen.
Toiminnan inspiraationa on toiminut Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen perheohjaajien toteuttama Perhekioskitoiminta, mistä idea oli Kontiolahden varhaiskasvatuksen perheohjauksen puolella jalostunut nepsyteemaiseksi. Toiminnan lähtölaukaus syntyi kolmen hankkeen voimin: Joensuun kaupungissa toiminut Itla:n alueellinen oppimisverkosto -pilotti ja Sitouttava kouluyhteisötyö (SKY) -hanke sekä Honkalampi-säätiön Perpe-keskus (Stea-avusteinen) tarttui nepsykärjellä tulleeseen ideaan. Toiminta alkoi kutsumalla koolle alueen nepsyosaajia, tarpeiden kartoituksella ja yhteissuunnittelulla vuonna 2022. Ensimmäinen Nepsytori järjestettiin keväällä 2023.
Nepsytori aloitti toimintansa Nepsykioski-nimellä. Koska toiminta osoittautui ainutlaatuiseksi monialaisien osaajien toteuttamaksi toiminnaksi, sekä sen haluttiin erottuvan muusta valtakunnallisesta toiminnasta, Nepsykioski nimettiin kesällä 2024 Nepsytoriksi!
Yhteiskehittämiseen on osallistunut keskimäärin 15-20 henkilöä.
Nepsytori-toimintamallin luomisessa ja kehittämisessä, kuten kaikessa yhteiskehittämisessä, ideana oli uuden tuominen ja osaamisen vahvistaminen. Toiminnan inspiraatio ja idea varhaiskasvatuksen puolelta tuli esille Joensuun kaupungissa käynnissä olleen Itla:n alueellinen oppimisverkoston tapaamisessa, minkä seurauksena koolle kutsuttiin ja syntyi erillinen ammattilaisten verkosto nepsyilmiön ympärille.
Idea ja toimintamuoto yhdisti monen eri toimijatahon agendan ja tahtotilan yhteiseksi tavoitteelliseksi yhteistyöksi. Toteuttajatahojen vahva sitoutuminen ja innostus organisoitiin yhdessä konkreettiseksi tekemiseksi, jossa erilainen osaaminen ja näkökulmat saatettiin yhteen. Yhteiskehittämistä on tukenut säännöllinen viestintä sekä puolivuosittaiset seuranta- ja kehittämispalaverit.
Yhteiskehittämisen ytimessä ovat olleet myös Nepsytorin osallistujien/kävijöiden (lapset, vanhemmat ja ammattihenkilöstö) antama palaute, kokemukset ja kehittämisideat sekä toteutuspaikoista kerätyt havainnot ja toteuttajatahojen kokemukset. Jatkuva arviointi on mahdollistanut Nepsytori-toimintamallin vastaavan yhä paremmin eri toimintaympäristöissä nouseviin tarpeisiin.
Yhteiskehittämisessä on hyödynnetty seuraavia yhteisövaikuttavuuden periaatteita:
- Yhteinen päämäärä
- Toisiaan vahvistavat toimet
- Jatkuva vuoropuhelu
- Arviointi- ja seurantajärjestelmä
- Taustatuki
Nepsytori-toiminnan yhteinen tavoite eli tavoiteltava muutos on lisätä ja vahvistaa varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstön sekä vanhempien tietoa, ymmärrystä ja keinoisuutta kohdata ja ohjata nepsypiirteisiä lapsia ja nuoria eri toimintaympäristöissä.
Verrattaen, että tällaista toimintaa ei olisi lainkaan, voitaisiin kuvitella esimerkiksi, että jokainen taho toimisi edelleen “yksin” eri toimintaympäristöissä, mahdollisesti yhden lapsen tai perheen asian puitteissa, oman työnsä tavoitteen mukaisesti. Lisäksi jokainen päiväkoti tai koulu hankkisi tietoa ja keinoja yhteisöönsä eri koulutusten tai työntekijän yksilötason kiinnostuksen mukaan. Vanhemmat saisivat tietoa pirstaleisesti. Näitä kaikkia edellä mainittuja asioita tarvitaan edelleen ja kaiken lisäksi, mutta Nepsytori-malli on toiminnallaan täydentänyt tätä kaikkea.
Nepsytori
a) toteutetaan omassa toimintaympäristössä
b) on helposti saavutettava
c) mahdollistaa matalan kynnyksen kohtaamiset eri ammattilaisten kanssa ja voi sitä kautta vaikuttaa tiedon ja ymmärryksen vahvistumiseen vastata lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin sekä löytää konkreettisia toimintatapoja arjen haasteellisiin tilanteisiin.
Toteutuspaikoissa palautetta on kerätty kävijöiltä säännöllisesti.
Palautteen keräämistavat:
- Suullinen ja avoin kirjallinen palaute (spontaani ja strukturoidut kysymykset)
- Lasten- ja nuorten palaute toiminnallisin keinoin (hymiöillä, post-it lapuilla)
- Havainnointipalaute
Tällä hetkellä kehitteillä on sähköinen kyselylomake, joka on lähdössä kokeiluun.
Nepsytori toteuttajilla on säännölliset yhteistyöpalaverit suullisen palautteen, kokemusten ja havaintojen kokoamiseksi.
Nepsytorin toteuttaminen on edennyt seuraavasti:
- Koululta tai päiväkodilta tietoon tullut tarve Nepsytorin järjestämiseen.
- Sovittu yhteyshenkilö paikasta.
- Käytännön järjestelyt (aika, paikka, tilat yms. muut)
- Nepsytori järjestetty sovitusti.
- Palautteen ja kävijämäärän keräys.
- Kehitys/arviointi.
Nepsytorien maakunnallisen kokonaistoteutuksen suunnittelussa on koettu toimivaksi yhteiset suunnitellut palaverit, joissa sovittu koko vuoden toteutuspaikat, aikataulut, toteuttajat ja keskinäinen viestintä.
Kohderyhmä:
- Varhaiskasvatuksen ammattilaiset
- Perusopetuksen- ja toisen asteen oppilaitoksen henkilöstö
- Lasten- ja nuorten huoltajat
- Oppilaat ja opiskelijat
Asiakasymmärrys:
- Osallistujien tarpeita on havainnoitu ja toimintaa on kehitetty sen mukaisesti.
- Keskustelut osallistujien kanssa ovat auttaneet ymmärtämään heidän tarpeitaan, toiveitaan ja kokemuksiaan syvällisemmin.
- Asiakaspalautteita on käytetty kehityskohteiden tunnistamiseen ja huomioimiseen.
Nepsytori-toimintaa on alunperin lähdetty suunnittelemaan Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen perheohjaajien pitämän Perhekioskimallin pohjalta.
Toimintamalliin on myös saatu kehittämisideoita Lempäälän Nepsykioski-toiminnasta.
Täällä Pohjois-Karjalassa olemme tarjonneet Nepsytori-toimintaa alueen tarpeen mukaan lapsille, nuorille ja vanhemmille sekä ammattilaisille.
Toimintaa on toteutettu monialaisten osaajien yhteistyönä kohderyhmän omassa toimintaympäristössä (päiväkodit ja koulut).