Ohjaus Mielenterveyttä tukeviin senioripalveluihin, Helsinki, Sujuvat palvelut -valmennus, RRP P4 I1

Työntekijöiden tietoisuuden ja osaamisen lisääminen Mielenterveyttä tukevista senioripalveluista ja palvelukeskuspalveluista, jotta asiakkaat saisivat tukea mielen hyvinvointiinsa oikea-aikaisesti.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Ikääntyneet ovat kasvava sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävä ryhmä, jonka osuus myös päihde- ja mielenterveyspalveluissa on kasvussa. Yhtenä esimerkkinä tästä on pääkaupunkiseudun hyvinvointikysely 2021, jonka mukaan "alkoholin liikakäyttö on pääkaupunkiseudulla yleisintä 65–79-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämän ikäisistä peräti 46 prosenttia käyttää alkoholia liikaa."

Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat huomattavan ylikuormittuneita, eikä niissä ole resursseja ikäerityiseen työhön. Mielen hyvinvointia tulee tukea ennakoivasti matalan kynnyksen palveluilla, jotta ikääntyneelle ei synny tarvetta raskaampiin palveluihin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Palvelujen kohderyhmänä ovat ikääntyneet, jotka tarvitsevat varhaisen vaiheen tukea mielen hyvinvointiinsa. Heillä voi jo olla haasteita päihteiden tai mielenterveyden kanssa mutta he eivät tarvitse vielä raskaampia palveluja, kuten terveysaseman päihde- ja mielenterveyshoitajan tai päihdepoliklinikan apua tai heillä on kyseisiin palveluihin kontakti mutta he kaipaavat myös ikäerityistä tukea.

Viestinnän kohteena taas ovat työntekijät, jotka voisivat ohjata edellä mainittuja asiakkaita mielenterveyttä tukeviin senioripalveluihin tai palvelukeskustoimintaan.

Sujuvat palvelut -valmennuksessa oli koko ajan mukana ikääntynyt kokemusasiantuntija. Hän korosti nimenomaan työntekijän roolia tiedon välityksessä asiakkaalle.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Tavoitteena oli lisätä työntekijöiden tietoisuutta palveluista, jotta ikääntynyt asiakas saa tukea mielenhyvinvointiinsa oikea-aikaisesti. Hänen tarpeensa tunnistetaan ja hänet ohjataan oikeaan palveluun. Tukena toimii myös uusi työkalu hyvinvointilähete. Lue lisää: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/hyvinvointilahete-ikaantyneille

Tämän saavuttamiseksi tehtiin viestintä- ja toimintasuunnitelma, jonka toteutus aloitettiin vuonna 2024 ja joka jatkuu hankekauden loppuun 2025. Katso lisää kohdasta toimivuuden ja käyttöönoton ehdot.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työsuunnitelmana oli toteuttaa palvelujen esittelyt eri foorumeissa (Teams-infot, tiimivierailut, koulutukset, avoimet ovet), markkinointi- ja perehdytysmateriaalien päivitys (mm. esitteet, infoesitykset, nettisivut, perehdytyskortit), keskustelut johtoryhmien kanssa sekä hyvinvointilähetteen lanseeraus. Hyvinvointilähete on kätevä työkalu, jolla ikääntynyt asiakas on helppo ohjata palvelukeskuksen sosiaaliohjaajan keskusteluajalle. Lue lisää: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/hyvinvointilahete-ikaantyneille

Toimintamalli tarvitsee vähintään yhden koordinaattorin, jolla on hyvä viestinnän ja tietotekniikan osaaminen, jotta hän voi tuottaa ja päivittää materiaaleja. Vaihtoehtoisesti tehtäviä voidaan jakaa tiimin kesken tai ostaa ulkopuoliselta toimijalta, esim. graafikolta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tästä toimintamallista voi kopioida tehokkaan viestintäsuunnitelman mille tahansa hyvinvointialueelle ja kohderyhmälle. Minimissään resurssiksi riittää yksi koordinoija, joilla on hyvät tietotekniset ja viestinnälliset taidot, joka pystyy tuottamaan materiaaleja ja infoja itse. Avainsanana on jatkuva toisto, sillä henkilöstön vaihtuvuus on välillä suurta ja arjen työssä uudet palvelut unohtuvat helposti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hyvinvointilähetteitä on tehty vuoden 2024 aikana 134 kpl* (tavoite oli 100). Asiakkaista 94%:a oli uusia Asiakkaat halusivat useimmiten apua mielekkään tekemisen, harrastuksen tai seuran löytäminen 30 %, muistiin 13 %, yksinäisyyteen 9 %, mielen hyvinvointiin 9 % ja liikkumiseen 8 %.

100 % vastanneista oli täysin samaa mieltä siitä, että ”sai ajan vaivattomasti” ja että ”häntä kuunneltiin”. 82 % oli täysin samaa mieltä väittämän ”sain apua” kanssa ja loput osittain samaa mieltä. 82 % oli sitä täysin samaa mieltä, että ”mieli oli parempi keskustelun jälkeen” ja loput osittain samaa mieltä. (n=47)

Palvelujen esittelyt toteutettiin suunnitellusti ja tavoitimme vuoden 2024 aikana 1700 työntekijää.
Markkinointimateriaalit päivitettiin. Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut lisättiin asiakasohjauksen, gerontologisen sosiaalityön, Seniori-infon ja terveyssosiaalityön perehdytyskortteihin. Vierailimme myös senioripalveluiden sekä terveys- ja hyvinvointikeskusten johtoryhmissä.

Nettisivujen sisällöt päivitettiin. Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut -hel.fi -sivun kävijämäärät nousivat 27 % (2023: 3799 > 2024: 4805) ja käyttäjä-tyytyväisyyden arvosana nousi vuoden 7,9 pisteestä 8,5 pisteeseen.

Toukokuussa (n=95) ja joulukuussa 2024 (=79) tehdyn tunnettuuskyselyn mukaan Mielenterveyttä tukevien senioripalvelujen tunnettuus on kasvanut senioripalveluiden yksiköissä. Vastaajia oli asiakasohjauksesta, gerontologisesta sosiaalityöstä, kuntouttavasta arviointiyksiköstä, palvelukeskuksista ja Seniori-infosta.

98% vastaajista oli kuullut Mielenterveyttä tukevista senioripalveluista ja 47%:a tunsi palvelut hyvin. Tutuimmat Mielenterveyttä tukevien senioripalvelujen viestintäkanavat vastaajille olivat joulukuun kyselyssä 1) intran sivu, 2) Teams-infot, 3) esitteet, 4) esittelykäynti tiimissä ja 5) hel.fi -sivu.