Hyvinvointilähete ikääntyneille
Helsingin kaupungin minkä vain sotepe-yksikön työntekijä voi ohjata ikääntyneen Apotissa hyvinvointilähetteellä helposti palvelukeskuksen sosiaaliohjaajien keskusteluajoille. Tavoitteena on antaa asiakkaalle varhaista tukea mielen hyvinvointiin.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Helsingin kaupungin minkä vain sotepe-yksikön työntekijä voi ohjata ikääntyneen Apotissa hyvinvointilähetteellä helposti palvelukeskuksen sosiaaliohjaajien keskusteluajoille. Tavoitteena on antaa asiakkaalle varhaista tukea mielen hyvinvointiin.
Toimintamalli lyhyesti
Eläkeläisen hyvinvointilähete on tarkoitettu ikääntyneen mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Asiakas saa palvelukeskuksen kautta matalalla kynnyksellä keskusteluapua, vertaistukea tai mielekkään tekemisen vinkkejä. Hoitovastuu (mikäli asiakkaalla on hoidon tarve) ei kuitenkaan koskaan siirry palvelukeskukselle, vaan se säilyy esimerkiksi terveysasemalla tai päihdepoliklinikalla. Hyvinvointilähetteen kautta saatavat palvelut tuovat ovat lisätukea tilanteeseen.
Kuka vain sosiaali- tai terveysalan ammattilainen voi kirjoittaa hyvinvointilähetteen ikääntyneelle asiakkaalleen (eli lähettää yhteydenottopyynnön palvelukeskukseen Apotin työkorilla). Hyvinvointilähetteen vastaanottaa palvelukeskuksen sosiaaliohjaaja, joka soittaa asiakkaalle ja varaa tälle keskusteluajan. Palvelukeskuksen sosiaaliohjaajan ajalle tulevan asiakkaan kanssa keskustellaan 1–5 kertaa ja ohjataan tämä tarvittavaan palveluun, jos siihen on sosiaaliohjaajan kanssa käydyn keskustelun lisäksi tarvetta. Sosiaaliohjaajilla on laaja tietämys Helsingin alueen eri palveluista. Asiakkaalle suositeltu palvelu voi olla Helsingin kaupungin omaa tai järjestöjen tuottamaa, esimerkiksi vertaistukiryhmä, harrastuspaikka, yksilöllistä keskustelutukea tai neuvontaa tiettyyn aiheeseen liittyen, Ohjaamme vain maksuttomiin tai hyvin edullisiin palveluihin.
Sosiaaliohjaajalla on käytössään puheeksiottolomake, jonka avulla he voivat asiakkaan kanssa yhdessä pohtia mihin tämä kaipaa tukea. Ajatuksena on osoittaa, että kaikki aiheet arjen asioista suurempiin kriiseihin ovat ok ja kaikkiin löytyy tukea joko kaupungin omista palveluista tai järjestöiltä. Lomakkeella on lueteltu seuraavat aiheet
- yksinäisyyteen
- mielen hyvinvointiin
- alakuloisuuteen, ahdistuneisuuden/ masennuksen tunteeseen
- stressin hallintaan ja rentoutumiseen
- päihteiden käytön tai pelaamisen vähentämiseen
- läheiseni päihdeongelman vuoksi
- kotoa lähtemisen vaikeuteen
- mielekkään tekemisen, harrastusten tai seuran löytämiseen
- kulttuuritoimintaan (esim. museo, kirjasto, teatteri, konsertti)
- läheisen menetykseen
- jaksamiseen omaishoitajana
- kokemani henkisen tai fyysisen väkivallan vuoksi
- taloudellisen, seksuaalisen tai muun hyväksikäytön vuoksi
- syrjintä/ rasismikokemusten vuoksi
- ihmissuhteisiin tai seksuaalisuuteen
- muistiin
- arjen asioiden hoitamiseen (esim. digineuvonta, saattoapu)
- rahaongelmiin
- liikkumiseen
- muu, mikä
Ikääntyneet ovat kasvava sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävä ryhmä, jonka tarve päihde- ja mielenterveyspalveluihin tuntuu olevan kasvussa. Pandemiaan liittyneiden rajoitusten vaikutukset näkyvät yhä sosiaalisten kontaktien pienentyneissä määrissä ja sitä kautta yksinäisyydessä sekä mielenterveys- ja päihdeongelmina.
Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat huomattavan ylikuormittuneita, eikä niissä ole resursseja ikäerityiseen työhön. Mielen hyvinvointia tulee tukea ennakoivasti matalan kynnyksen palveluilla, jotta ikääntyneelle ei synny tarvetta raskaampiin palveluihin.
Hyvinvointilähete on tarkoitettu noin +/- 60-vuotiaalle helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille, jotka haluavat tietoa mielekkäästä tekemisestä ja mielen hyvinvoinnin tukipalveluista. Tarkkaa ikärajaa ei ole, vaan arvioimme palveluntarvetta yksilöllisesti. Tavoitteena on tunnistaa varhaisessa vaiheessa ikääntyneet, jotka hyötyvät mielen hyvinvoinnin tukemisesta. Huoli-ilmoitukseen verrattuna kyseessä on ennaltaehkäisevä palvelu. Asiakkaalla ei vielä ole palveluntarvetta tai hänen ongelmansa ei ole kriisiytynyt.
Asiakasraati on kommentoinut konseptia ja lukenut asiakasmateriaalit (mainos ja keskustelulomake).
Hyvinvointilähete hyödyntää Helsingin kaupungin olemassa olevaa palvelua, palvelukeskusten palveluohjausta, jonka käyttö on ollut alimitoitettua. Hyvinvointilähete on uusi, helppo, tapa ohjata ikääntyneitä palvelukeskukseen. Aiemmin ohjaus on ollut mahdollista vain puhelimella tai suojatulla sähköpostilla ja se on vaatinut työntekijältä selvittelyä mikä on asiakkaan lähin palvelukeskus ja kenelle siellä tulisi soittaa.
Nyt kuka vain Apottia käyttävä työntekijä voi lähettää palvelukeskusten yhteiseen työkoriin hyvinvointilähete-otsikolla viestin. Otsikkoon laitetaan asiakkaan postinumero, jonka perusteella palvelukeskukset poimivat viestin työkorista. Apotissa on valmiit SmartPhrase -pohjat puhelin- ja postinumeron luovuttamisen suulliseen suostumukseen sekä työkoriviestiin. Lähettävän tahon ei tarvitse tehdä mitään arviota asiakkaan tuen tarpeesta, se tehdään sosiaaliohjaajan vastaanotolla. Riittää, että asiakas ilmaisee kiinnostuksensa keskusteluaikaa kohtaan. Asiakkaalle voi antaa valmiin esitteen hyvinvointilähetteestä. Hyvinvointilähetteen tekeminen vie siis vain muutamia minuutteja lähettävältä taholta.
Hyvinvointilähetteen ohjeistukset sekä lähettävälle että vastaanottavalle taholle on lisätty intraan, jonka lisäksi kevään aikana uudesta käytännöstä tiedotetaan mm. Teams-infoilla ja sähköpostilla. Hyvinvointilähetettä markkinoidaan ja sen käyttöön ottoa pilotoidaan hankkeesta. Tämä vaatii projektipäällikön työpanosta. Kun hyvinvointilähete tunnetaan ja sen käyttö vakiintuu, erityisiä resursseja ei enää tarvita.
Hyvinvointilähetteen pilotointi on käynnistynyt helmikuussa 2024, joten dataa ei ole vielä riittävästi julkaistavaksi. Asiakkaat täyttävät ohjauskertojen jälkeen asiakaspalautteen (sainko ajan vaivattomasti, kuunneltiinko minua, sainko apua, oliko mieleni parempi keskustelun jälkeen) jonka lisäksi sosiaaliohjaajat tilastoivat lähettävän tahon, mihin asiakas on hakenut apua, minne asiakas on jatko-ohjattu ja oliko asiakas entuudestaan tuttu. Tavoitteena on tarjota asiakkaille ennalta ehkäisevää mielen hyvinvoinnin tukea ja organisaationäkökulmasta helpottaa muiden sotepe-palvelujen kuormitusta.
Kansikuva
