Oikomishoidon toimintamalli Pirkanmaan hyvinvointialueella
Toimintamalli kuvaa oikomishoidon prosessia ja hoitoonpääsyn kriteereitä kehittyvän purennan osalta. Siinä on kuvattu asiakkaan polku sekä keskeiset ohjeet ammattilaisille. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus-hanketta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamalli kuvaa oikomishoidon prosessia ja hoitoonpääsyn kriteereitä kehittyvän purennan osalta. Siinä on kuvattu asiakkaan polku sekä keskeiset ohjeet ammattilaisille. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus-hanketta.
Toimintamallin kuvaus
Oikomishoidon toimintamalli kuvaa oikomishoidon toteuttamista Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-asemilla. Toimintamallissa on huomioitu ennaltaehkäisy, riskien ja tuen tarpeen tunnistaminen, moniammatillinen näkökulma sekä raportointi ja seuranta.
Suun terveydenhuollon toimintamallien kehittäminen aloitettiin erityisesti palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, laadun, yhdenvertaisuuden ja kustannusvaikuttavuuden kehittämiseksi. Keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää perustason palveluita, vahvistaa perustason osaamista sekä integroida suun terveydenhuolto osaksi muuta sote-palvelujärjestelmää.
Suunnittelutyö aloitettiin hahmottelemalla toimintamallin runko, johon lisättiin kuvaukset alueellisista käytännöistä. Toimintamalli rajattiin käsittelemään oikomishoitoa kehittyvän purennan osalta, jotta tuotoksesta ei olisi tullut liian laajaa. Toimintamallin kehittäminen jatkuu, sillä osa siinä kuvatuista sisällöistä vaatii vielä täsmennystä. Myöhemmässä vaiheessa toimintamalliin lisätään myös osio, jossa käsitellään valmiiksi kehittyneen purennan oikomishoitoa.
Mallin toimintaympäristönä ovat Pirkanmaan hyvinvointialueen suun terveydenhuollon yksiköt, joissa toteutetaan oikomishoitoa. Pirkanmaan hyvinvointialueesta tuli hyvinvointialueuudistuksen myötä Suomen suurin hyvinvointialue, koostuen 23 eri kunnasta, sekä yli kymmenestä eri suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä. Alueella käytössä olleet toimintatavat saattoivat vaihdella suurestikin keskenään tai olla melko jäsentymättömiä. Lisäksi eri potilastietojärjestelmien käyttö toi omat haasteensa tiedonkulkuun ja koordinointiin. Toimintamallin kuvaamisen tavoitteena oli yhtenäistää toimintatapoja, laatia yhtenäiset kriteerit hoitoon pääsylle, kuvata prosessi yhdenvertaisten palveluiden varmistamiseksi ja vahvistaa osaamista perustason palveluissa.
Toimintamallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat suun terveydenhuollon ammattilaiset, jotka osallistuvat oikomishoidon toteuttamiseen. Oikomishoitoon osallistuvat ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa, sillä uudistetun toimintamallin käyttöönotto ja käytäntöön soveltaminen tapahtuu heidän avullaan. Toimintamalli on suunniteltu tukemaan myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä suun terveydenhuollon tiimien kanssa, joka edistää moniammatillista yhteistyötä ja integroitumista sote-palvelujärjestelmään.
Asiakasymmärryksen lisäämiseksi pyritään ymmärtämään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten tarpeita, toiveita ja odotuksia toimintamallin suhteen. Tämä tapahtuu huomioimalla toimintamallista saadut kokemukset ja palaute toimintamallin kehittämisessä. Palautetta kerätään esimerkiksi kyselyiden ja osallistavan palautteenkeruun avulla.
Toimintamallin käyttöönoton varmistamiseksi on välttämätöntä laatia jalkautussuunnitelma, joka määrittelee sovitut toimenpiteet, sekä aikataulun näiden toteuttamiseksi. Suunnitelma sisältää myös tiedot siitä, miten ja millä aikataululla henkilöstölle tarjotaan koulutusta, sekä kuinka henkilöstön osaamista aiotaan vahvistaa. Henkilöstön osallistaminen on keskeistä jalkautussuunnitelman onnistumiselle, samoin kuin esihenkilöiden sitouttaminen.
Uuden toimintamallin onnistuneen käyttöönoton kannalta on välttämätöntä luopua vanhoista toimintatavoista. Tämä prosessi vaatii sekä organisaation että henkilöstön sitoutumista ja valmiutta omaksua uudet toimintatavat, jotka ovat linjassa jalkautussuunnitelman ja laajempien strategisten tavoitteiden kanssa. Resurssien osoittaminen on myös olennaista, jotta työntekijät voivat toteuttaa uusia toimintatapoja käytännössä.
