Omavalvonta päivittäisen asiakastyön työkaluna
Toimintayksiköiden omavalvonnan toteuttamisen seurannan, arvioinnin ja kehittämisen tueksi laadittu toimintamalli. Toimintamallissa omavalvontasuunnitelman teemat on jaettu kehittämisen painopistealueiksi kolmen vuoden aikaikkunaan.
Oivalla ja ymmärrä
Kuvittele ja kokeile
Omavalvonnan vuosikellon ensimmäisessä versiossa omavalvontasuunnitelman teemat jaettiin eri kuukausille yhden vuoden ajalle.
Kuva
Toimintamallia pilotoivassa yksikössä ollaan päivätyössä ja yhteisen ajan järjestäminen koko työyhteisölle onnistui melko hyvin. Tuotiin esille, että kolmivuoroyksiköissä toimintamallin toteutus ei olisi yhtä helppoa.
Toimintamallin vuosikellon toteuttaminen tuntui työläältä ja todettiin, että resurssit eivät tähän riitä. Pilottiyksiköstä ehdotettiin, että omavalvontasuunnitelman aihealueet jaettaisiin kolmeen osaan, josta vuosittain käsiteltäisiin perusteellisesti yksi osa ja muut osiot tarkistetaan ajantasaiseksi. Vuosittain käsiteltävät kokonaisuudet voisi järjestää yksikkökohtaisesti.
Joka vuosi arvioidaan edellistä/kuluvaa vuotta ja tehdään kehittämissuunnitelma seuraavalle vuodelle. Kehittämissuunnitelmaa laadittaessa tulee käydä läpi edellisen vuoden suunnitelman toteutuminen ja kirjata niiden toteutuminen. Uuteen/päivitettävään omavalvontasuunnitelmaan kirjataan konkreettiset kehittämiskohteet ja tavoitteet seuraavalle vuodelle. Kehittämissuunnitelma on hyvä tulostaa henkilökunnan ilmoitustaululle. Näin se on näkyvillä/esillä pitkin vuotta.
Toimintayksiköiden omavalvonnan toteuttamisen seurannan, arvioinnin ja kehittämisen tueksi laadittu toimintamalli. Toimintamallissa omavalvontasuunnitelman teemat on jaettu kehittämisen painopistealueiksi kolmen vuoden aikaikkunaan.
Kuva
Koulutus ja erilaiset videot ovat hyvä tapa jakaa tietoa, muistuttaa asioista ja motivoida henkilöstöä. Keväällä 2022 järjestettiin neljä saman sisältöistä omavalvontainfoa, joiden yhteydessä jaettiin tietoa myös omavalvontaan kehitetystä toimintamallista.
Henkilöstön mukanaolo omavalvontasuunnitelman päivittämisessä on välttämätöntä. Tällöin saadaan aikaan avointa ja aktiivista keskustelua. Asioiden yhdessä pohtiminen on hedelmällistä. Eri ammattiryhmien avulla saadaan monta näkökulmaa esiin. Erilaiset työskentelytavat tuovat myös vaihtelua keskusteluun.
Omavalvontasuunnitelma tulee tutuksi ja päivittäiseen käyttöön, kun henkilöstön perehdytys on suunniteltu omavalvontasuunnitelman mukaisesti.
Mitä enemmän omavalvontasuunnitelmassa on kuvia työyksiköstä sitä paremmin siitä saadaan yksikkölähtöinen ja sen mukavampi sitä on lukea.
Jatkossa omavalvonnan aihealueista voisi tehdä esimiehille powerpoint-esitysrungon, jota he voisivat halutessaan käyttää alustaessaan aiheita ja miettiessään erilaisia työskentelytapoja omavalvontaan liittyen.