Omavalvonta päivittäisen asiakastyön työkaluna
Toimintayksiköiden omavalvonnan toteuttamisen seurannan, arvioinnin ja kehittämisen tueksi laadittu toimintamalli. Toimintamallissa omavalvontasuunnitelman teemat on jaettu kehittämisen painopistealueiksi kolmen vuoden aikaikkunaan.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintayksiköiden omavalvonnan toteuttamisen seurannan, arvioinnin ja kehittämisen tueksi laadittu toimintamalli. Toimintamallissa omavalvontasuunnitelman teemat on jaettu kehittämisen painopistealueiksi kolmen vuoden aikaikkunaan.
Toimintamalli lyhyesti
Toimintayksiköiden omavalvonnan toteuttamisen seurannan, arvioinnin ja kehittämisen tueksi laadittu toimintamalli. Toimintamallissa omavalvontasuunnitelman teemat on jaettu kehittämisen painopistealueiksi kolmen vuoden aikaikkunaan.
Omavalvonta on lakiin perustuva velvoite ja se on asiakas- ja potilasturvallisuustyön perusta. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) velvoittaa toimintayksiköitä laatimaan omavalvontasuunnitelman palvelun laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Sosiaalihuollon omavalvontasuunnitelma on toimintayksikkökohtainen suunnitelma.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa omavalvontaa kansallisella tasolla. Valvira on antanut toimintayksiköille omavalvonnan sisältöä, laatimista ja seurantaa koskevan määräyksen 1/2014. Määräyksen rinnalle on laadittu omavalvontasuunnitelman pohjalomake, jolla ohjataan suunnitelman tekemistä. Pohjalomake on uudistettu vuonna 2020. Lisäksi omavalvontasuunnitelmissa tulee ottaa huomioon kutakin palvelua koskevissa erityislaeissa säädetyt asiat.
Koulutus ja erilaiset videot ovat hyvä tapa jakaa tietoa, muistuttaa asioista ja motivoida henkilöstöä. Keväällä 2022 järjestettiin neljä saman sisältöistä omavalvontainfoa, joiden yhteydessä jaettiin tietoa myös omavalvontaan kehitetystä toimintamallista.
Henkilöstön mukanaolo omavalvontasuunnitelman päivittämisessä on välttämätöntä. Tällöin saadaan aikaan avointa ja aktiivista keskustelua. Asioiden yhdessä pohtiminen on hedelmällistä. Eri ammattiryhmien avulla saadaan monta näkökulmaa esiin. Erilaiset työskentelytavat tuovat myös vaihtelua keskusteluun.
Omavalvontasuunnitelma tulee tutuksi ja päivittäiseen käyttöön, kun henkilöstön perehdytys on suunniteltu omavalvontasuunnitelman mukaisesti.
Mitä enemmän omavalvontasuunnitelmassa on kuvia työyksiköstä sitä paremmin siitä saadaan yksikkölähtöinen ja sen mukavampi sitä on lukea.
Jatkossa omavalvonnan aihealueista voisi tehdä esimiehille powerpoint-esitysrungon, jota he voisivat halutessaan käyttää alustaessaan aiheita ja miettiessään erilaisia työskentelytapoja omavalvontaan liittyen.