Opiskeluhuollon ja mielenterveyspalveluiden yhteistyö toisen asteen opiskelijoiden psykiatrisessa hoidon tarpeen arvioinnissa, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, RRP 2
Toimintamallissa kuvataan toisen asteen opiskelijoiden psykiatrisen hoidon tarpeen arvioinnin prosessi ja yhteistyö perustason mielenterveyspalveluiden ja opiskeluhuoltopalveluiden välillä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategian mukaisesti pyrimme parantamaan asiakkaiden palvelutarpeeseen pohjautuen palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta.
Hankesuunnitelman mukaisesti käynnistetään perustason mielenterveyspalveluiden toimintamallien konkreettinen kokeilu osana perhe- ja sotekeskuksia, jossa tavoitteena tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen toteutuminen perustason palveluissa.
Lähtötilanteessa toisen asteen opiskelijoiden jonotusajat psykiatriseen hoidon tarpeen arviointiin ovat olleet pitkät. Ohjautuminen opiskeluhuollon palveluista on tehty opiskelijaterveydenhuollon kautta, josta opiskelijan tiedot on siirretty alueellisten mielenterveyspalveluiden jonokirjalle. Jonokirjaa on purettu hoidon tarpeen arviointia tekevän psykiatrisen sairaanhoitajan toimesta siinä järjestyksessä, kun opiskelija on jonoon asetettu. Tilanteessa todettiin, että useiden opiskelijoiden oirekuva ei enää vastannut jonokirjalle asettamisen hetkeä pitkien jonotusaikojen vuoksi, jolloin perustasolla toteutettavat mielenterveyspalvelut eivät enää vastanneet opiskelijoiden hoidon tai muiden palveluiden tarpeeseen riittävällä tasolla. Toimintamallin heikkoutena nähtiin myös kiireellisyysarvioinnin puute, mikä vaikutti palveluiden järjestämiseen oikea-aikaisesti.
Kehittäjäryhmässä olivat mukana vastuuyksikköpäälliköt, työntekijöiden edustus: psykiatriset sairaanhoitajat alueellisista mielenterveyspalveluista ja terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit opiskeluhuollosta sekä hanketyöntekijät.
Toisen asteen opiskelijoille psykiatrinen hoidon tarpeen arviointi sekä tarvittava tuki/hoito oikea-aikaiseksi. Hoidon tarpeen arviointi yhteistyössä, mukana opiskelijan lisäksi hänen asioitaan hoitavat ammattilaiset sekä muu tarvittava verkosto.
Tavoiteltua muutosta mitataan hoidon tarpeen arvioon pääsy ajalla. Lisäksi seurataan, kuinka usein hoidon tarpeen arviointi tapahtuu opiskeluhuollon ja mielenterveyspalveluiden yhteistyönä.
Kohderyhmä toisen asteen opiskelijat sekä heille mielenterveyden tukea ja hoitoa antavat ammattilaiset.
Yhteinen psykiatrisen hoidon tarpeen arviointi opiskelijan ja ammattilaisten kesken vaatii huolellista aikataulujen suunnittelua, että kaikilla on mahdollista osallistua yhteiseen tapaamiseen kohtuullisessa ajassa. Yhteiseen tapaamiseen panostaminen alussa voi säästää aikaa myöhäisemmästä vaiheesta. Tarvittava tuki ja hoito löytyy opiskelijalle paremmin, eikä aina tarvittu hoidon siirtämistä mielenterveyspalveluihin, vaan tuki jatkui opiskeluhuollon tukena.
Kun opiskeluhuollossa ilmenee tarve opiskelijan mielenterveyden hoidolle, varataan opiskelijalle aika hoidon tarpeen arviointiin, mihin opiskeluhuollon työntekijä sekä muut tarvittavat tahot tulevat mukaan. Yhteisessä tapaamisessa luodaan ymmärrys opiskelijan tilanteesta ja suunnitellaan yhdessä jatkohoito.
Kuva
Toimintaa juurrutetaan vastuuyksikköpäälliköiden ja työntekijöiden toimesta opiskeluhuollon ja alueellisten mielenterveyspalveluiden yhteistyönä. Yhteinen hoidon tarpeen arviointi vaatii alussa ajallisen panostuksen, mutta voi itsessään olla jo hoidollinen käynti. Yhteinen ymmärrys asiakkaan tilanteesta lisääntyy, kaikilla on tiedossa miten hoito jatkuu ja mitä muuta sovittiin. Hoidon tarpeen arvioinnissa hyödynnetään terapia- /interventionavigaattoria.
Toimintamallin myötä tiedetään, ketkä aikaa mielenterveyspalveluihin jonottavat, kun hoidon tarpeen arviointi on tehty oikea-aikaisesti. Jonotusaika hoitoon on lyhentynyt, kun jonossa on opiskelijat, ketkä todella tarvitsevat psykiatrista hoitoa ja vaihtoehtoisesti mielenterveyden tuki voi jatkua myös opiskeluhuollossa. Jonotusajan tuesta/hoidosta sovitaan tarvittaessa niin, ettei opiskelija jää ilman tarvittavaa tukea jonotusaikana.