Osallistumaan-toiminta
Lapsiperheille tarjotaan tapahtuma-, leiri- ja retkitoiminnan keinoin merkityksellisyyden ja osallistumisen kokemuksia. Toiminnan mahdollistaa yritysten yhteiskuntavastuun resurssit. Toiminta kohdennetaan yhdessä kunnan sosiaalitoimen kanssa.
Oivalla ja ymmärrä
Taloudellinen hyvinvointi on yksi hyvinvoinnin osatekijä, jolla on mm. yhteys ihmisen sosiaaliseen hyvinvointiin ja osallisuuteen. Nyky-yhteiskunnan kulutus- ja palvelukeskeinen elämäntapa, jossa hyvä elämänlaatu merkitsee muutakin, kuin perustarpeiden tyydyttymistä, synnyttää eriarvoistumista ja jopa syrjäytymistä yhteiskunnassa.
Nyky-yhteiskunnassa voidaan todeta rahataloudella olevan suuri merkitys, ja rahan vähyydellä voidaan katsoa olevan yhteys arkielämän rajoittuneisuuteen. Pienituloisuus ja vähävaraisuus voivat pahimmillaan syrjäyttää perheitä yhteiskunnassa normaaliksi katsotusta elämäntavasta, esimerkiksi rajoittamalla mahdollisuuksia ja vapautta valita harrastusten tai koulutuksen suhteen. Tämä ulkopuolelle jääminen aiheuttaa usein erilaisuuden ja eriarvoisuuden tunnetta tai sosiaalisten suhteiden puutetta. Tampereen kaupungin Köyhyysraportissa olevan Pelastakaa Lapset -järjestön toteuttaman kyselyn mukaan 80 % suomalaisten vähävaraisten perheiden lapsista ovat kokeneet, että heillä on rajoittunut mahdollisuus valita harrastustaan ja 71 % lapsista harrastus on keskeytynyt perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. (Köyhyysohjelma 2018–2021, s. 7)
Tampereella toimii kaupungin lapsiasiamiehen vetämänä Perheverkko-niminen verkosto. Sen kokouksissa nousee usein esiin köyhien perheiden tilanne Tampereella. Isä-lapsi-toiminnassa on mukana taloudellisesti huono-osaisia perheitä. Heidän palautteessaan on ollut mainintoja lasten ilosta leirin jälkeen. He ovat voineet kertoa kavereilleen kokemuksesta, joka on siihen asti ollut heidän ulottumattomissaan. Köyhyys, syitä ja seurauksia (2017, toim. Niko Eskelinen ja Jiri Sironen): Lapsena koetulla köyhyydellä on pitkäaikaiset ja vakavat seuraukset. Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat merkittävällä tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Tutkimuksessa nousee vahvasti esiin, että erityisesti pitkäaikainen köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista.
(Paananen, Ristikari, Merikukka, Rämö & Gissler 2012.)
Köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Se kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistua elinpiirinsä tavanomaiseen elämään. Köyhyys aiheuttaa lapsille osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti terveyteen. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapset kantavat huolta perheen taloustilanteesta. Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat riskitekijä vanhempien jaksamiselle. Yksilötasolla köyhyys rajoittaa osallistumista toimintoihin tai elämäntapaan, jonka katsotaan kuuluvan nyky-yhteiskunnan jäsenille. Länsimaisessa kulutusyhteiskunnassa pidetään yleensä itsestään selvänä tiettyä elämisen tasoa, jossa pukeutumisen, harrastusten ja kulutus- käyttäytymisen kautta luodaan ideaali elämisen malli. Köyhälle nämä voivat olla mahdottomia saavuttaa. Harrastukset, elokuvat, konsertit ja muut maksulliset tilaisuudet voivat olla lähes kokonaan niiden ihmisten ulottumattomissa, jotka joutuvat kamppailemaan jokapäiväisen toimeentulon kanssa. Köyhyys on usein yhteydessä rajallisiin mahdollisuuksiin itsensä kehittämiselle esimerkiksi kouluttautumisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen kautta. Näin ollen köyhyys voi toimia yhteiskunnassa vallitsevasta elämäntavasta vahvasti ulossulkevana mekanismina aiheuttaen erilaisuuden ja eriarvoisuuden tunnetta, lisääntyvää sosiaalisten suhteiden puutetta ja jopa sosiaalisista piireistä eristäytymistä. Yksi köyhyyden syrjäyttävä vaikutus on myös yksinäisyys, joka on keskeinen hyvinvointia ja terveyttä alentava tekijä. (THL:n nettisivuilta) Osallisuutta edistämällä estetään yhteiskunnasta syrjäytymistä ja vähennetään eriarvoisuutta. Myös muut toimijat eri tasoilla ovat tärkeitä osallisuuden vahvistamisessa, kuten koulut, työpaikat, järjestöt, harrastusseurat, seurakunnat ja yhdistykset. Osallisuutta voidaan edistää esim. niin, että mahdollistetaan kaikille osallistuminen vapaa-ajantoimintaan, kuten kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin Tampereen kaupungin strategiatyön tausta-aineistoksi kootun Hyvinvointikertomuksen (http://www.tampere.fi/liitteet/h/6Dq4iFiEu/Hyvinvointikertomus_2012_nettiin.pdf ) mukaan pienituloisten perheiden määrä Tampereella on kasvusuuntainen. Erityisesti lasten pienituloisuus on Tampereella kasvanut vuodesta 2008 lähtien suurista kaupungeista eniten. Myös toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus on Tampereella noussut ja on suurista kaupungeista Helsingin jälkeen korkein. Vuonna 2010 tamperelaisista lapsiperheistä 12,3 % sai toimeentulotukea, määrä on jatkuvasti nousussa. Lastensuojelun tukitoimien osuus on kasvanut kaikissa suurissa kaupungeissa, niin myös Tampereella. Tämä antaa viitteitä siitä, että lapsiperheillä on entistä vaikeampaa ja ongelmien taustalla on usein esim. päihde- ja mielenterveysongelmia. Tampereen pormestarin vuonna 2014 asettaman köyhyystyöryhmän materiaalissa (http://www.tampere.fi/liitteet/k/WQ9pYwIqy/koyhyysohjelma.pdf) kuvataan köyhyyden tilaa Tampereella. Siinä esitetään toimenpiteitä köyhyyden tuomiin haasteisiin. Niistä yksi liittyy yhteisöllisyyden ohenemisen tuomiin haasteisiin.
Hankkeessa koordinoidaan yrityksien huono-osaisille lapsiperheille ostamia ja yhteisöjen lahjoittamia osallistumismahdollisuuksia, elämyksiä, esim, pääsylippuja ja lahjakortteja teatteriin, konsertteihin, urheilutapahtumiin, parturiin ja harrastustoimintaan.
Toisella näistä on tehtävänä selvittää ja tutustua Tampereella, tapahtuvaan taloudellisesti huono-osaisia lapsiperheitä tukevaan toimintaan. Tutustumiskohteita ovat paitsi kaupungin ja seurakunnan niin myös erilaisten yhteisöjen toiminta. Tutustumista helpottaa Tampereella toimiva Perheverkko, mikä koostuu perhetyötä tekevistä tahoista ja mitä vetää kaupungin lapsiasiamies. Selvitetään varsinkin yhteistyön mahdollisuudet sekä tähänastiset parhaat käytännöt. Lähdetään mukaan alueiden toimijaverkostoihin. Alueitten toimijaverkostossa on mukana tahot, jotka tukevat huono-osaisia perheitä, mm. järjestävät heille ruoka- ja vaateapua. Toimijaverkostojen avulla on mahdollista saada perheille tieto hankkeesta.
Toinen palkattu työntekijä keskittyy etsimään yhteisöjä ja yrityksiä, jotka ovat halukkaita tukemaan hanketta ja osallistumaan toimintaan lahjoittamalla tai ostamalla osallistumismahdollisuuksia. Tässä apuna on YMCA Tampereen hyvät suhteet Kauppakamariin. Osallistumismahdollisuuksia tarjoavia tahoja ovat esimerkiksi elokuvateatterit, teatterit, urheiluseurat ja muu harrastustoiminta. Syksyn 2018 aikana yritysten ja yhteisöjen kanssa tehdään sopimukset lahjoituksista ja ostoista. Tavoitteena saada mukaan 20 yritystä ja 5 yhteisöä. Syksyn mittaan kartoitetaan myös taloudellisesti huono-osaisten lapsiperheitten tilannetta. Perheitä löytyy yhteistyötahojen olemassa olevista ryhmistä, Tampereen kaupungin Lapsiperheiden sosiaali- ja perhepalvelujen ja Tampereen evlut seurakuntien diakoniatyöntekijöiden kautta. Syksyllä tarkentuu yksityiskohtainen toimintasuunnitelma vuodelle 2019. Suunnitelmassa huomioidaan vahvasti verkostotyö. Toinen työntekijä keskittyy yritysyhteistyön kehittämiseen ja yhteiskuntavastuun ottamisen mahdollistamiseen yrityksille. Talven ja kevään 2019 aikana otetaan yhteys mukaan ilmoittautuneisiin perheisiin. Perheet kertovat mahdollisuksistaan ja toiveistaan osallistumismahdollisuuksiin. Olemassa olevissa ryhmissä tehdään perheille toiminnallinen kysely hankkeen tavoitteiden aiheista. Uusien perheiden kanssa pyritään samaan perheittäin. Kysely toistetaan osallistumisten jälkeen ja tulokset kirjataan tavoiteseurantaan. Toimintaan etsitään mukaan lisää yrityksiä ja yhteisöjä sekä tehdään lisää sopimuksia. Perheitä tavoitetaan 75, uusia yrityksiä 20 ja yhteisöjä 2.
Aloitetaan uusien alueiden tilanteen kartoittaminen. Syksyllä 2019 jatketaan toiminnan laajentamista kaikilla tasoilla. Uusia perheitä tulee mukaan 25, yrityksiä 10 ja yhteisöjä 2. Tarkennetaan vuoden 2020 toimintasuunnitelma. Siinä on pääpaino toiminnan jatkuvuuden turvaaminen vuoden 2020 jälkeen. Kevään 2020 aikana laajennetaan toiminta uusiille alueille Tampereella. Uusista alueista mukaan tulee 50 perhettä. Syksyn 2020 aikana haetaan jatkorahoitusta hyvälle hankkeelle, mutta valmistaudutaan samalla hankkeen lopettamiseen ja toiminnan siirtymiseen toisenlaiseen pysyvään toteutukseen. Työntekijät osallistuvat alansa koulutuksiin sekä kansainvälisen YMCA-liikkeen koulutuksiin ja tapahtumiin. Hankkeen viimeisenä vuotena 2020 suunnitellaan toiminnan juurruttamishanke. Juurruttamishanke suunnitellaan keväällä väliraportin yhteydessä. Suunnitelmana on hakea STEA:lta hankerahoitusta vuosille 2021 ja 2022, jolloin hanke juurrutetaan pysyväisluontoiseksi toiminnaksi. Tavoitteena on saada juurruttamishankekauden aikana ulkoisen arvioinnin julkaisu, joka auttaa sanoittamaan toiminnan tulokset ja vaikutukset. Juurruttamishankkeen aikana on mahdollista saada näkyväksi yhteistyökumppanuudet, niiden Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus jatkuvuus sekä vaikuttavuus hankkeen sisällöllisten tavoitteiden suunnassa. Osallistumaan-hankkeessa seurataan maan hallituksen suunnitelmia lasten harrastustoiminnan kehittämiseksi, jotta hanke voi osaltaan toimia ajan hengessä.
Taloudellisesti huono-osaiset lapsiperheet, jotka ja joiden jäsenet eivät työttömyyden, pienen toimeentulon, sairauden, vamman, päihteiden väärinkäytön tai muun sellaisen syyn vuoksi osallistu/voi osallistua toimintoihin ja elämäntapaan, jonka katsotaan kuuluvan nyky-yhteiskunnan jäsenille.
Kohderyhmältä on kerätty tietoa sähköisillä kyselylomakkeilla, toiminnallisilla työtavoilla, suullisesti ja kirjallisesti koko hankkeen ajan. Tiedonkeräämistä varten toimintaan on rakennettu sähköiset kyselylomakkeet kaikkiin kolmeen eri toimintamuotoon:
1) Yksilölliset hakemukset 2) Ryhmämuotoinen toiminta ja leiritoiminta 3) Tapahtumaan/toimintaan osallistuminen Kaikissa kyselyissä on sekä yhteneväisiä mittareita, että erillisiä mittareita toimintamuotoon sovellettuina. Kaikki lomakkeet voidaan lähettää sähköpostitse tai tekstiviestinä puhelimeen. Kyselyt on toteutettu Webropoltyökalulla, joka mahdollistaa mm. yksilöityjen saatetekstien lähettämisen sekä tarvittaessa kyselyn uudelleen lähettämisen. Kaikille toimintaan osallistuneille perheille lähetetään sähköinen kyselylomake.
Perhetyönverkostolta on kerätty tietoa sähköisellä kyselyllä, joka on toteuttu ARTSI: sidosryhmäkyselyn pohjalle. Sähköinen kysely on lähetty kaikille verkoston toimijoille. Tietoa on kerätty suullisesti toimijoiden tapaamisissa, sekä sähköpostiviestinnässä lahjoitusten koordinointiprosessin aikana.