Vertaismentorointi on tiedon ja kokemusten vaihtoa toisen osallisuustyötä tekevän osallisuustyön ammattilaisen kanssa. Osapuolet oppivat toisiltaan ja auttavat toisiaan kehittymään. Osallisuustyön hiljainen tieto leviää vertaismentoroinnin myötä.

Toimintaympäristö

Toimintamalli soveltuu hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen osallisuutta edistävien toimintojen tunnistamiseen ja osallisuustyön tavoitteiden määrittelyyn.  Osallisuuden edistäminen on iso toimintakulttuurin muutos, johon osallisuustyötä tekevät saavat vertaismentoroinnista tukea.

Hyvinvointialueilla ja kunnissa tätä mallia voidaan hyödyntää osallisuusohjelman valmisteluun, osallisuuden edistämisen rakenteiden luomiseen ja osallisuuden johtamisen ja seurannan suuntaviivojen määrittämiseen.

Kunnissa ja hyvinvointialueilla tämä malli tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä, mikä edistää osallisuutta. Malli tukee myös osallisuustyötä yhdyspinnoilla.

Järjestötoimijat hyötyvät tästä mallista yhtä lailla kuin alueiden ja kuntienkin edustajat. Osallisuuden näkökulmasta yhteistyö ja kumppanuuksien luominen hyvinvointialueiden kanssa on tärkeää järjestötoimijoille.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Osallisuustyön vertaismentoroinnista hyötyvät kaikki osallisuuden edistämisen parissa työskentelevät, jotka ovat valmiita luottamukselliseen vuorovaikutukseen ja tavoitteelliseen työotteeseen. Vertaismentorointi sopii ammattilaisille, jotka ymmärtävät yhteisen tekemisen ja yhteisen oppimisen merkityksen.

Ratkaisun perusidea

Vertaismentorointi tarjoaa inspiraatiota, kehittämisideoita sekä tukea työhyvinvointiin. Osallisuustyötä tehdään muuttuvissa toimintaympäristöissä ja reflektointi toisen osaajan kanssa voi parhaimmillaan olla oppimiskokemus ja synnyttää uudenlaisia innovaatioita. Osallisuustyö edellyttää hyvien käytäntöjen näkyväksi tekemistä, kumppanuuksia ja muutosta.

Osallisuustyön vertaismentoroinnin on hyvä ylittää organisaatiorajat, koska silloin joutuu miettimään, miten kertoa omasta osallisuustyöstä henkilölle, joka ei sitä tunne. Silloin pääsee myös kuulemaan, miten toisessa organisaatiossa tehdään osallisuustyötä. Parhaimmillaan vertaismentorointi on oppimiskokemus molemmille. Osallisuustyötä tekeville järjestetään erilaisia seminaari, kahvi- ja luentotilaisuuksia. Osallisuutta edistetään monenlaisissa organisaatioissa.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vertaismentoroinnin aluksi on hyvä puhua siitä, mitä osallistujat ymmärtävät osallisuuden tarkoittavan. Osallisuus-käsityksen tiedostaminen on hyvä alku mentoroinnille. Käsityksestä keskustelu voi auttaa hahmottamaan osallisuuden edistämistä osana organisaatiota.

Vertaismentorointi perustuu tasa-arvoiseen kohtaamiseen. Osallistujat voivat vuorotellen antaa tukea ja saada sitä osakseen.

Vertaismentorointia voidaan hyödyntää osallisuustyön kehittämisen prosessissa, jossa on mukana myös ulkopuolinen osallisuussparraaja. Vertaismentorointi voi esimerkiksi edeltää tai seurata osallisuussparrausta.

Haluan vertaismentorointia, mitä teen?

Vertaismentoroinnin kumppani on hyvä hankkia oman organisaation ulkopuolelta. Etsi sinua kiinnostava tilaisuus ja kysy kollegalta, kiinnostaisiko häntä vertaismentorointi. Voit ehdottaa vertaismentorointia etätapahtumassa esimerkiksi chat-viestillä. Viestin oheen voit liittää linkin tähän toimintamalliin. Sovi tapaaminen virtuaalisesti tai livenä. Yksi kerta voi olla 1–1,5 tunnin mittainen. Mieti ennen tapaamista ja kirjaa ylös, mitä haluat mentoroinnin avulla oppia.

  1. Osallistu tapahtumaan, jossa on kollegoitasi eri organisaatioista.
  2. Etsi tapahtumasta kollega tai kollegoja, jolta haluat oppia osallisuustyöstä.
  3. Sovi tapaaminen pareittain tai ryhmässä.
  4. Mieti ennen tapaamista ja kirjaa ylös, mitä haluat vertaismentoroinnissa oppia

Olen sopinut vertaismentoroinnin, mistä siellä kannattaa jutella?

Vertaismentorointi on täysin osallistujien tarpeista lähtevää. Kannattaa miettiä etukäteen, mikä omassa osallisuustyössä mietityttää ja missä olet kokenut onnistumisia. Tässä ehdotuksia vertaismentoroinnin sisällöksi:

  1. Kuulumiset ja tilannekuva
  2. Toiveet uuden oppimisesta
  3. Tässä myös aiheita: osallisuusohjelman valmistelu, osallisuustyön resurssit ja toteutus, osallisuustyön painopisteet, osallisuutta tukeva viestintä, paljon palveluita käyttävät mukaan palvelujen suunnitteluun
  4. Voi hyödyntää keskustelun tukena myös: Osallisuuden 24 apukysymystä (Thl.fi)

Muita hyödyllisiä linkkejä Thl.fi-palvelussa:

Vertaismentoroinnin tavoite muodostetaan yhdessä 

Ennen vertaismentoroinnin tapaamista on hyvä keskustella mentoroinnin tavoite. Mentorointia voi toteuttaa sekä pareittain tai ryhmässä.

Vertaismentorointikertoja voi olla yksi tai useampi

Joskus yksikin vertaismentorointikerta voi viedä eteenpäin. Tarpeen mukaan vertaismentorointia voi järjestää niin monta kertaa kuin on tarpeen.

Vertaismentorointi on tasa-arvoista

Kumpikin vertaismentorointiin osallistuva on sekä tuen saaja että antaja.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vertaismentorointiin käytettävä aika on yhteensä noin 1,5–2 tuntia kerrallaan. Valmistautumiseen on hyvä varata puoli tuntia ja mentorointiin 1–1,5 tuntia työaikaa. Uuden oppiminen voi ratkaista monta haastetta ja siten säästää työaikaa myöhemmin.

Samankaltaista toimintaa on kehitetty myös:

Osallisuussparrauksessa kunnan esihenkilöt saavat tukea osallisuustyön johtamiseen sekä työkaluja osallisuuden edistämiseen kunnissa. Sparrausta antaa osallisuuden edistämisen viitekehyksen ja työkalut tunteva henkilö tai toinen osallisuussparrausta saanut kunta.
Osallisuussparraus kunnan esihenkilöille (Innokyla.fi)

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: Vertaismentoroinnin myötä osallisuuden edistämisen toimivat käytännöt leviävät

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Vertaismentorointi edistää organisaatioiden kaikkea osallisuustyötä. Esimerkiksi mallilla voidaan edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien osallisuutta asiakaslähtöisemmillä palveluilla. Vertaismentorointi voi vahvistaa yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden tunnetta ja siten edistää osallisuustyötä tekevien työhyvinvointia. (1) Osallisuustyötä tekevät antavat ja saavat tukea vuorotellen. Vertaismentorointi voi parhaimmillaan lisätä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta osallisuustyötä tekevien välillä (2). Vertaismentorointi tukee osallisuustyötä tekeviä yhteisen tavoitteen saavuttamisessa. (3). Malli auttaa myös vakiinnuttamaan osallisuustyötä luomalla uusia rakenteita tai vahvistamalla jo olemassa olevia osallisuustyön rakenteita.

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja Euroopan sosiaalirahaston TL 5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. Arvio on tehty Sokra-hankkeen päätoteuttaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Tässä tapauksessa Sokra-hanke on arvioinut itse kehittämäänsä toimintamallia.

Liitteet