Osallisuussparraus kunnan esihenkilöille
Osallisuussparrauksessa kunnan esihenkilöt saavat tukea osallisuustyön johtamiseen sekä työkaluja osallisuuden edistämiseen kunnissa. Sparrausta antaa osallisuuden edistämisen viitekehyksen ja työkalut tunteva henkilö tai toinen osallisuussparrausta saanut kunta.
Toimintamallin nimi
Osallisuussparrauksessa kunnan esihenkilöt saavat tukea osallisuustyön johtamiseen sekä työkaluja osallisuuden edistämiseen kunnissa. Sparrausta antaa osallisuuden edistämisen viitekehyksen ja työkalut tunteva henkilö tai toinen osallisuussparrausta saanut kunta.
Sparrauksen aluksi kartoitetaan kunnan tilanne ja tarpeet osallisuuden edistämisen suhteen. Sparrauksen tavoitteet mietitään yhdessä sparrattavien kanssa.
Tavoite voi olla esimerkiksi osallisuusohjelmatyön aloittaminen tai sen konkretisointi kunnan eri toiminnoissa. Sparrauksesta voi saada tukea myös esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kehittämiseen. Jo tehty työ osallisuuden edistämiseksi tunnistetaan, minkä on tarkoitus vahvistaa osallisuuden edistämisen hyvää kierrettä kunnassa.
Sparraus vahvistaa kunnan osallisuusohjelman yhteyttä koko kunnan tekemään työhön ja tavoitteisiin. Kunta voi saada sparrauksesta sytykkeen nimetä osallisuuden edistämisestä vastaavan henkilön kuntaan.
Soveltuvin osin toimintamallia voi hyödyntää missä tahansa organisaatiossa, jonka tavoitteena on osallisuuden edistäminen. Esimerkiksi hyvinvointialueet ovat mallin potentiaalinen sovellusalue, kun ne käynnistävät kunnolla toimintansa ja toiminta tarkentuu.
Lisäksi henkilöstö saa sparrauksen ajaksi tauon perinteisestä tehtävänkuvastaan ja sitä kautta mahdollisuuden miettiä oman työnsä myönteisiä vaikutuksia ihmisten arkeen.
Tulevaisuudessa potentiaalista kohderyhmää ovat myös hyvinvointialueiden johto- ja esihenkilötehtävissä työskentelevät ja heidän alaisensa.
Esimerkki kolmen sparrauskerran ohjelmasta:
- tapahtuma: Miksi osallisuus on tärkeää?
- tapahtuma: Miten esihenkilöt ymmärtävät osallisuuden ja mitä he voivat tehdä kuntalaisten osallisuutta vahvistavasti omilla toimialueillaan?
- tapahtuma: Miten voin esihenkilönä tukea työntekijöitäni osallisuuden edistämistyössä?
Sparraus suunnitellaan yhdessä kunnan johtavassa asemassa olevan edustajan kanssa (esim. kehittämispäällikkö tai palvelualuejohtaja). Sparrauksen onnistumisen edellytys on motivoitunut kunnan henkilöstö. Sparrauksessa kysymysten esittäminen on tärkeämpää kuin osallisuuden tietopohjan tuntemus.
Sparraaja voi hyödyntää esimerkiksi näitä Sokra-koordinaation tuottamia välineitä:
- Osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko (Thl.fi)
- Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet (Thl.fi)
- Osallisuuden 24 apukysymystä (Thl.fi)
- Osallisuuden edistämisen mallit (Thl.fi)
Sparraukseen osallistuvat esihenkilöt palvelualueittain laativat henkilöstön kanssa yhteistyössä konkreettisen suunnitelman toimista, joilla pyritään edistämään osallisuutta. Suunnitelmat laaditaan sparrauskertojen välillä ja niiden toimeenpanosta ja toimeenpanon aikataulusta sovitaan sparraustapahtumissa. Myös muita välitehtäviä voidaan toteuttaa.
Tavoitteiden toteutuminen tehdään näkyväksi kunnan johtoryhmässä ja parhaimpia käytäntöjä pyritään vahvistamaan ja hyvän kierrettä jatkamaan.
Sparrauksella voi olla kolme erilaista vetäjää:
- osallisuusasiantuntija → kunta
- osallisuussparrausta saanut kunta → kunta
- kuntalainen → kunta
Mallin mukaisesti sparrausta voi antaa kuka tahansa, jolla on ymmärrys osallisuudesta ilmiönä ja tietoa osallisuuden edistämisen keinoista, tai toisen sparrausta saaneen kunnan edustaja.
Osallisuussparraaja voi olla esimerkiksi kunnan tai alueen osallisuuskoordinaattori, järjestön tai tutkimuslaitoksen osallisuusasiantuntija tai osallisuustutkija. Tiedustele sparraajia esimerkiksi alueellisesta osallisuusverkostosta, THL:stä, Diakonia-ammattikorkeakoulusta tai Kuntaliitosta.
Lue myös: Osallisuustyön vertaismentorointi
Myös kuntalainen voi toimia sparraajana ja kertoa omasta näkökulmastaan, mikä edistäisi hänen viiteryhmänsä osallisuutta kunnassa. Tällöin sparrauskerran tavoitteena on kunnan kehittämiskohteen huomioiminen kuntalaisen näkökulmasta. Kuntalainen voi sopia yhdessä kunnan työntekijän kanssa sparrauksen sisällön. Kunta voi näin hyödyntää asiakasnäkökulmaa suunnitellessaan uutta toimintaa.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: SPARRAUS LISÄÄ OSALLISUUDEN EDISTÄMISTYÖN VAIKUTTAVUUTTA
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Onnistunut sparraus lisää kunnassa tehtävän osallisuuden edistämistyön vaikuttavuutta, ja sitä kautta asukkaiden osallisuutta omassa elämässään, yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa sekä osallisuutta yhteisestä hyvästä (1, 2, 3).
Sparrauksen puitteissa tapahtuva yhteiskehittäminen kunnassa lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta työntekijöiden välillä. (1) Sparraukseen osallistuvilla on mahdollisuus tuoda oma äänensä kuuluviin sparraustilaisuuksissa mutta myös kirjallisesti välitehtävien ja palautekyselyn muodossa. (2) Koko sparraukseen osallistuva henkilöstö tulee osalliseksi yhteisen hyvän rakentamisesta ja heidän tietonsa ja taitonsa osallisuuden edistämisen mahdollisuuksista lisääntyvät. (2, 3)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
- Osallisuutta edistävä hallintomalli (Thl.fi)
- Osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko (Thl.fi)
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. Tässä tapauksessa Sokra-hanke on arvioinut toimintamallia, jonka kehittämisessä se on ollut mukana.
Sokran arvio toimintamallista: Osallisuussparraus kunnan esihenkilöille (1.10.2021) (pdf 170 kt)
Kansikuva
