Osallisuussparrauksessa kunnan esihenkilöt saavat tukea osallisuustyön johtamiseen sekä työkaluja osallisuuden edistämiseen kunnissa. Sparrausta antaa osallisuuden edistämisen viitekehyksen ja työkalut tunteva henkilö tai toinen osallisuussparrausta saanut kunta.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Toimintamallia voidaan soveltaa kaikkien kuntien kanssa, jotka haluavat lisätä ymmärrystä osallisuudesta ja haluavat uusia työkaluja kuntalaisten osallisuuden edistämiseen. Sparrausta voidaan järjestää kunnan tarpeet huomioiden kunnan esihenkilöille sekä työntekijöille.
Soveltuvin osin toimintamallia voi hyödyntää missä tahansa organisaatiossa, jonka tavoitteena on osallisuuden edistäminen. Esimerkiksi hyvinvointialueet ovat mallin potentiaalinen sovellusalue, kun ne käynnistävät kunnolla toimintansa ja toiminta tarkentuu.
Kunnat ovat johtavassa asemassa ihmisten osallisuuden edistäjinä. Tämän toimintamallin kohderyhmää ovat kaikki kunnissa ja kaupungeissa työskentelevät johto- ja esihenkilöt sekä heidän alaisinaan työskentelevät kunnan työntekijät.
Lisäksi henkilöstö saa sparrauksen ajaksi tauon perinteisestä tehtävänkuvastaan ja sitä kautta mahdollisuuden miettiä oman työnsä myönteisiä vaikutuksia ihmisten arkeen.
Tulevaisuudessa potentiaalista kohderyhmää ovat myös hyvinvointialueiden johto- ja esihenkilötehtävissä työskentelevät ja heidän alaisensa.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Osallisuussparraus antaa kuntien esihenkilöille tilaa miettiä osallisuutta ja osallisuuden edistämistä omalla toimialueella. Uudenlaiset, ihmettelevät kysymykset avaavat huomaamaan osallisuuden edistämisen mahdollisuudet. Sparraaja johdattelee sopivien osallisuuden edistämisen työkalujen äärelle.
Sparrauksen aluksi kartoitetaan kunnan tilanne ja tarpeet osallisuuden edistämisen suhteen. Sparrauksen tavoitteet mietitään yhdessä sparrattavien kanssa.
Tavoite voi olla esimerkiksi osallisuusohjelmatyön aloittaminen tai sen konkretisointi kunnan eri toiminnoissa. Sparrauksesta voi saada tukea myös esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kehittämiseen. Jo tehty työ osallisuuden edistämiseksi tunnistetaan, minkä on tarkoitus vahvistaa osallisuuden edistämisen hyvää kierrettä kunnassa.
Sparraus vahvistaa kunnan osallisuusohjelman yhteyttä koko kunnan tekemään työhön ja tavoitteisiin. Kunta voi saada sparrauksesta sytykkeen nimetä osallisuuden edistämisestä vastaavan henkilön kuntaan.
Osallisuussparraus voi kiinnittyä esimerkiksi kunnan osallisuusohjelman laatimiseen ja käytännön toteuttamiseen. Sparraus voidaan toteuttaa esimerkiksi 3–5 kertaa järjestettävänä tapahtumana, joka voidaan järjestää myös verkon välityksellä. Tapahtumat on suunnattu esihenkilöille.
Esimerkki kolmen sparrauskerran ohjelmasta:
Sparraus suunnitellaan yhdessä kunnan johtavassa asemassa olevan edustajan kanssa (esim. kehittämispäällikkö tai palvelualuejohtaja). Sparrauksen onnistumisen edellytys on motivoitunut kunnan henkilöstö. Sparrauksessa kysymysten esittäminen on tärkeämpää kuin osallisuuden tietopohjan tuntemus.
Sparraaja voi hyödyntää esimerkiksi näitä Sokra-koordinaation tuottamia välineitä:
Sparraukseen osallistuvat esihenkilöt palvelualueittain laativat henkilöstön kanssa yhteistyössä konkreettisen suunnitelman toimista, joilla pyritään edistämään osallisuutta. Suunnitelmat laaditaan sparrauskertojen välillä ja niiden toimeenpanosta ja toimeenpanon aikataulusta sovitaan sparraustapahtumissa. Myös muita välitehtäviä voidaan toteuttaa.
Tavoitteiden toteutuminen tehdään näkyväksi kunnan johtoryhmässä ja parhaimpia käytäntöjä pyritään vahvistamaan ja hyvän kierrettä jatkamaan.
Sparrauksella voi olla kolme erilaista vetäjää:
Mallin mukaisesti sparrausta voi antaa kuka tahansa, jolla on ymmärrys osallisuudesta ilmiönä ja tietoa osallisuuden edistämisen keinoista, tai toisen sparrausta saaneen kunnan edustaja.
Osallisuussparraaja voi olla esimerkiksi kunnan tai alueen osallisuuskoordinaattori, järjestön tai tutkimuslaitoksen osallisuusasiantuntija tai osallisuustutkija. Tiedustele sparraajia esimerkiksi alueellisesta osallisuusverkostosta, THL:stä, Diakonia-ammattikorkeakoulusta tai Kuntaliitosta.
Lue myös: Osallisuustyön vertaismentorointi
Myös kuntalainen voi toimia sparraajana ja kertoa omasta näkökulmastaan, mikä edistäisi hänen viiteryhmänsä osallisuutta kunnassa. Tällöin sparrauskerran tavoitteena on kunnan kehittämiskohteen huomioiminen kuntalaisen näkökulmasta. Kuntalainen voi sopia yhdessä kunnan työntekijän kanssa sparrauksen sisällön. Kunta voi näin hyödyntää asiakasnäkökulmaa suunnitellessaan uutta toimintaa.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: SPARRAUS LISÄÄ OSALLISUUDEN EDISTÄMISTYÖN VAIKUTTAVUUTTA
Onnistunut sparraus lisää kunnassa tehtävän osallisuuden edistämistyön vaikuttavuutta, ja sitä kautta asukkaiden osallisuutta omassa elämässään, yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa sekä osallisuutta yhteisestä hyvästä (1, 2, 3).
Sparrauksen puitteissa tapahtuva yhteiskehittäminen kunnassa lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta työntekijöiden välillä. (1) Sparraukseen osallistuvilla on mahdollisuus tuoda oma äänensä kuuluviin sparraustilaisuuksissa mutta myös kirjallisesti välitehtävien ja palautekyselyn muodossa. (2) Koko sparraukseen osallistuva henkilöstö tulee osalliseksi yhteisen hyvän rakentamisesta ja heidän tietonsa ja taitonsa osallisuuden edistämisen mahdollisuuksista lisääntyvät. (2, 3)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. Tässä tapauksessa Sokra-hanke on arvioinut toimintamallia, jonka kehittämisessä se on ollut mukana.
Sokran arvio toimintamallista: Osallisuussparraus kunnan esihenkilöille (1.10.2021) (pdf 170 kt)
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.