Pala palalta, yhdessä.
Luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille Hervannassa lähtökohdat ja rakenteet jatkuvalle yhteistyön kehittämiselle.
Oivalla ja ymmärrä
Suomessa on käynnissä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Sosiaaliohjaajat ja -työntekijät ovat aloittaneet työskentelyn Hervannan terveysasemalle 11/2020. Muutoksen vuoksi on herännyt tarve luoda ja sopia yhteisiä käytäntöjä sekä tutustua toimintatapoihin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on Suomessa käynnissä. Yhteisiä toimintakäytäntöjä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyölle Hervannan terveysasemalla ei ole aiemmin systemaattisesti kehitetty. Tulevilla hyvinvointialueilla rakenteiden muutoksen kautta yhteistyön sujuvuus on entistäkin tärkeämpää.
Kehittäjäjoukkoon kuuluu terveysasemalla toimivat neljä sosiaaliohjaajaa ja -työntekijä, vastuulääkäri ja toinen terveyskeskuslääkäri, kolme sairaanhoitajaa ja osastonhoitaja. Heidät kootaan yhteiseen hukkapajaan (TEKE-hukkapaja, Lean-toimintamalli), jossa kartoitetaan yhteistyöhön liittyviä esteitä ja haasteita.
Koetut haasteet ovat yhteisiä ja niiden kehittäminen koetaan tärkeäksi. Keskiössä on joka päiväinen työ ja keinot nousevat työntekijöistä itsestään. Keinoista toivotaan helpotusta omaan työhön.
Asiakkaan polku helpottuu, asiat saadaan hoidettua nopeammin ja vähemmällä vaivalla. Ammattilaiset tunnistavat myös toisten ammattilaisten (sosiaali- tai terveys) palvelun piiriin kuuluvia asiakkaita. Yhteydenottaminen ammattilaisten kesken on sujuvaa ja helppoa. Yhteistyön keinot on sovittu etukäteen. Ammattilaiset tuntevat toisensa.
Muutostarpeita on paljon, ensisijaiseksi arvotettiin yhteistyön lisääminen. Tämän jälkeen muutkin muutokset helpottuvat. Saatetaan alkuun käytäntöjä jatkuvalle yhteiskehittämiselle ja oppivalle työyhteisölle.
Tehdään toistokysely yhteistyön onnistumisen arvioimiseksi kysymyksellä "Minkä kouluarvosanan antaisit yhteistyöstä?" Arviointi asteikolla 4-10.
Järjestetään hukkapaja, jossa koolla ovat yhteistyön kannalta keskeiset henkilöt. Hukkapajassa kartoitetaan esteitä ja hidasteita, jotka haittaavat yhteistyötä. Nämä priorisoidaan ja valitaan tärkeimmät kehittämiskohteet.
Toinen paja on ratkaisupaja, jossa kahden asiakastapauksen perusteella mietitään asiakkaiden ohjautumista palveluiden pariin. Suunnitellaan käytännössä, miten ammattilaiset siirtävät tiedon toisilleen yhteisen tietojärjestelmän puuttuessa. Sovitaan yhteistyökäytännöistä sekä säännölliset ajankohdat yhteisille tapaamisille.
Asiakkaan polku on kartoitettu yhden asiakkaan kanssa ensimmäisen työpajan jälkeen. Asiakas myös kutsuttiin toiseen työpajaan.
Kuvittele ja kokeile
Ensimmäisessä työpajassa hyödynnettiin Hukkapaja-menetelmää TEKE-kurssilta opitulla tavalla. Toisessa tapaamisessa (ratkaisupajassa) keskustelun lähtökohtana käytettiin kuvitteellisia asiakastapauksia.
Hukkapajassa esiin nousseita kehityskohteita:
- Yhteisten asiakkaiden tunnistamisen vaikeus
- Toisen ammattilaisen työnkuvan epäselvyys
- Sovittujen toimintamallien puute keskinäisessä yhteydenotossa
Ratkaisupajassa esiin nousseita ratkaisuja:
- Yhteinen asiapitoinen- ja vapaa-aika
- Yhteisen Teams-kanavan käyttö
- Sovitut yhteiset käytännöt
- Säännölliset yhteiset kokoukset
Lähdimme työpajan päätöksen mukaisesti sopimaan yhteisistä toimintamalleista. Jatkossa kehittäminen mahdollistuu yhteisten käytäntöjen ja säännöllisten tapaamisten myötä. Tämä selkeyttää sekä asiakkaiden palvelupolkuja, että työntekijän arjen sujumista.
Mitä sujuvammin ammattilaisten välinen yhteistyö toimii, sen helpommin asiakas saa ongelmiinsa apua ja hukkatyö poistuu. Yhteistyö vaatii toisten osaamisen ja työnteon tapojen tuntemista. Myös yhteisten toimintamallien luominen sekä niiden ylläpitäminen ja kehittäminen on välttämätöntä.
Yhteiset tapaamiset luovat pohjan yhteistyön syntymiselle ja vahvistumiselle ja niiden arvo on erityinen etätyösuositusten aikaan. Yhteistyö helpottuu, kun toiset ammattilaiset tulevat tutuiksi. Kehittämiselle ja yhteistyölle täytyy olla erikseen sille varattua aikaa.