Palliatiivisen hoidon psykososiaalinen tuki Keski-Suomen hyvinvointialueella

Keski-Suomen hyvinvointialueen palliatiivisen keskuksessa  potilaiden ja heidän läheistensä psykososiaalisen tuen palveluja on kehitetty, koordinoitu ja toteutettu helposti tavoitettaviksi. 

Toimintaympäristö

Vuoden 2023 Keski-Suomen hyvinvointialueella aloitti toimintansa palliatiivinen keskus, joka toteuttaa, kehittää  ja koordinoi palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa Keski-Suomen hyvinvointialueella. Hyvinvointialueella halutaan tuottaa yhdenvertaiset ja tasalaatuiset palvelut asukkaille asuinpaikasta riippumatta. Toiminnan ja osaamisen tavoitteet palliatiivisen ja saattohoidon osalta on määritelty kansallisissa palliatiivisen hoidon laatusuosituksissa. Nämä muutokset luovat raamit palliatiivisen hoidon psykososiaalisen tuen kehittämiselle. 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Palliatiivisen keskuksen valmistelun yhteydessä tuli esiin, että palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevien potilaiden ja heidän läheistensä saama psykososiaalinen tuki on riittämätöntä. Ammattilaisilla ei ollut tiedossa, mihin tarvittaessa ohjata psykososiaalisen tuen tarpeessa olevia potilaita. Hoito keskittyy potilaaseen ja läheisten huomioiminen jää vähäiseksi. Kansalliset palliatiivisen hoidon suositukset antoivat hyvän pohjan kehittämistyölle.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaiden eli potilaiden ja läheisten kannalta parantavien hoitojen päättyminen on usein kriisi, johon ei ole yksinkertaista löytää psykososiaalista tukea. Vakavan sairauden kanssa aikaikkuna voi olla pieni, joten tukea tarvitaan nopeasti. On haastavaa hakea apua monelta eri taholta. Yksilökeskeinen tuki ei välttämättä vahvista asiakkaan lähiverkoston omaa toimivuutta ja yhteistä resilienssiä. 

Ammattilaisilla on kynnys kysyä potilaan tai läheisen henkistä vointia, jos ei tiedä mihin tarvittaessa ohjata.  Hoitajan tai lääkärin resurssit eivät riitä laaja-alaiseen paneutumiseen. Yksilökeskeinen hoitokulttuuri ei tue läheisten kanssa työskentelyä.

Organisaation lokeroitumisen takia moniammatillinen asiantuntemus jää usein hyödyntämättä. Yhteistyö parantaa osaamista ja turvaa palliatiivisen hoidon kokonaisvaltaisuutta.

Yhteiskunta: tasa-arvoisten palveluiden tuottamiseksi tarvitaan selkeitä hoitopolkuja ja laatukriteereitä, joiden mukaisesti toiminta toteutetaan.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Palliatiivisen keskuksen valmistelun yhteydessä todettiin, ettei kenenkään työntekijän ole mahdollista oman työn ohessa kehittää psykososiaalisen tuen kokonaisuutta. Hankerahoituksella palkattiin perhepsykoterapeutti, jonka tehtävänä oli kehittää ja pilotoida psykososiaalisen tuen palveluita yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Alkuvaiheessa psykososiaalisen tuen kokonaisuutta kehittävään laajaan työryhmään kuului perhepsykoterapeutin lisäksi palliatiivisella osastolla työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja, sairaalapastoreita, sosiaalityöntekijä, somatopsykiatrisen työryhmän edustaja, Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajia, OLKA-toiminnan koordinaattori, osastohoitajia, kriisityöntekijöitä sekä hallinnon edustajia.

Työryhmän tehtävänä oli määritellä Keski-Suomen hyvinvointialueen palliatiivisen hoidon psykososiaalisen tuen toimijat ja rakenteet sekä asiakkaan että hoitohenkilöstön tueksi sekä kuvata psykososiaalinen tuki osana palliatiivista hoitopolkua. Työryhmästä irroitettiin pienempi työrukkanen intensiivisempään työskentelyyn, jonka tulokset esiteltiin laaja-alaiselle työryhmälle,

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on tehdä psykososiaalinen tuki näkyväksi ja helposti saavutettavaksi  sekä potilaiden, läheisten että ammattilaisten kannalta.

Palliatiiviselle potilaalle ja läheisille halutaan tarjota matalan kynnyksen oikea-aikaista kokonaisvaltaista tukea, joka huomioi systeemisesti potilaan elämäntilanteen ja läheiset.  Tavoitteena on helpottaa ja yksinkertaistaa tuen saamista, niin että yhdellä soitolla voisi tavoittaa tarvittavat psykososiaalisen tuen tahot.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat ja heidän läheisensä. Psykososiaalista tukea on tarjottu viimeistään palliatiivisen hoitolinjauksen yhteydessä, mutta toisaalta osana palliatiivista hoitoa sitä voidaan hyödyntää jo sairastumisen alkuvaiheista alkaen. Sairastuneelle ja läheisille jo epäily vakavasta sairaudesta, diagnoosin saaminen, hoitojen aloittamisen odottaminen, hoitojen päättyminen, palliatiivinen hoitolinjaus sekä saattohoitopäätös ovat tyypillisesti vaikeita hetkiä.

 

Ratkaisun perusidea

Moni hoitoalan ammattilainen arkailee kysyä potilaiden tai läheisten jaksamisesta ja psyykkisestä voinnista, koska pelkää, että omat resurssit eivät riitä tukemaan. Toimintamallissa eri toimijat ovat verkostoituneet ja tiedot toimijoista on koottu yhteen, jotta palveluohjaus olisi helppoa ja rohkeaa. Hyvinvointialueen työntekijöiden lisäksi kolmas sektori - järjestöt, niiden työntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset, sekä seurakunnat - ovat vahvasti mukana palliatiivisen hoidon kaikissa vaiheissa. Palliatiiviseen keskukseen perustettu perheterapeutin toimi mahdollistaa avun saamisen matalalla kynnyksellä yhden soiton periaatteella. Perheterapeutti on potilaiden, läheisten ja hoitohenkilöstön tavoitettavissa ilman lähetettä. Perheterapeutti auttaa löytämään tarvittavat ammattilaiset tueksi.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Psykososiaalisen tuen koordinoinnista vastaa perhepsykoterapeutti. Maakunnallinen kehittäjäverkosto ylläpitää kehittämistyötä. Palliatiivisen hoidon ja psykososiaalisen tuen koulutusta järjestetään vuosikellon mukaisesti säännöllisesti hyvinvointialueen toimijoille. Palliatiivisen hoidon kokonaisvaltaisuutta pidetään esillä osastotunneilla ja sähköisissä uutiskirjeissä ammattilaisille sekä hyvinvointialueen tiedotuskanavissa kuten blogeissa. Saattohoidon vapaaehtoisia koulutetaan yhteistyössä muiden kanssa tarpeen mukaan eri puolilla hyvinvointialuetta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

- Perheterapeutin toimi on vakinaistettu. Yhteistyö neurologisten sekä syöpäpoliklinikoiden ja -osastojen kanssa on vakiintunut, mikä helpottaa hoitohenkilöstöä.

- Psykososiaalisen tuen resursseja on lisätty ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tiivistetty. Yhteistyö auttaa koordinoimaan päällekkäisyyksiä ja kohdentamaan tukea. Lapset ja nuoret pystytään huomioimaan tasavertaisina läheisinä. 

- Palliatiivisen poliklinikan esitietolomakkeessa kartoitetaan selkeästi psykososiaalisen tuen tarve.

- Yhteistyö palliatiivisen osaston psykiatrisen sairaanhoitajan sekä syöpäyhdistyksen neuvontahoitajien kanssa on tiivistä ja keskinäistä työnjakoa tehdään päällekkäisyyksiä välttäen.

- Saattohoidon sairaalavapaaehtoisia on koulutettu vuodessa yhteensä viitisenkymmentä kahdella eri paikkakunnalla.