Palliatiivisen hoidon psykososiaalinen tuki Keski-Suomen hyvinvointialueella
Keski-Suomen hyvinvointialueen palliatiivisen keskuksessa potilaiden ja heidän läheistensä psykososiaalisen tuen palveluja on kehitetty, koordinoitu ja toteutettu helposti tavoitettaviksi.
Toimintamallin nimi
Keski-Suomen hyvinvointialueen palliatiivisen keskuksessa potilaiden ja heidän läheistensä psykososiaalisen tuen palveluja on kehitetty, koordinoitu ja toteutettu helposti tavoitettaviksi.
Moni hoitoalan ammattilainen arkailee kysyä potilaiden tai läheisten jaksamisesta ja psyykkisestä voinnista, koska pelkää, että omat resurssit eivät riitä tukemaan. Toimintamallissa eri toimijat ovat verkostoituneet ja tiedot toimijoista on koottu yhteen, jotta palveluohjaus olisi helppoa ja rohkeaa. Hyvinvointialueen työntekijöiden lisäksi kolmas sektori - järjestöt, niiden työntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset, sekä seurakunnat - ovat vahvasti mukana palliatiivisen hoidon kaikissa vaiheissa. Palliatiiviseen keskukseen perustettu perheterapeutin toimi mahdollistaa avun saamisen matalalla kynnyksellä yhden soiton periaatteella. Perheterapeutti on potilaiden, läheisten ja hoitohenkilöstön tavoitettavissa ilman lähetettä. Perheterapeutti auttaa löytämään tarvittavat ammattilaiset tueksi.
Vuoden 2023 Keski-Suomen hyvinvointialueella aloitti toimintansa palliatiivinen keskus, joka toteuttaa, kehittää ja koordinoi palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa Keski-Suomen hyvinvointialueella. Hyvinvointialueella halutaan tuottaa yhdenvertaiset ja tasalaatuiset palvelut asukkaille asuinpaikasta riippumatta. Toiminnan ja osaamisen tavoitteet palliatiivisen ja saattohoidon osalta on määritelty kansallisissa palliatiivisen hoidon laatusuosituksissa. Nämä muutokset luovat raamit palliatiivisen hoidon psykososiaalisen tuen kehittämiselle.
Ensisijaisena kohderyhmänä ovat palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat ja heidän läheisensä. Psykososiaalista tukea on tarjottu viimeistään palliatiivisen hoitolinjauksen yhteydessä, mutta toisaalta osana palliatiivista hoitoa sitä voidaan hyödyntää jo sairastumisen alkuvaiheista alkaen. Sairastuneelle ja läheisille jo epäily vakavasta sairaudesta, diagnoosin saaminen, hoitojen aloittamisen odottaminen, hoitojen päättyminen, palliatiivinen hoitolinjaus sekä saattohoitopäätös ovat tyypillisesti vaikeita hetkiä.
Psykososiaalisen tuen koordinoinnista vastaa perhepsykoterapeutti. Maakunnallinen kehittäjäverkosto ylläpitää kehittämistyötä. Palliatiivisen hoidon ja psykososiaalisen tuen koulutusta järjestetään vuosikellon mukaisesti säännöllisesti hyvinvointialueen toimijoille. Palliatiivisen hoidon kokonaisvaltaisuutta pidetään esillä osastotunneilla ja sähköisissä uutiskirjeissä ammattilaisille sekä hyvinvointialueen tiedotuskanavissa kuten blogeissa. Saattohoidon vapaaehtoisia koulutetaan yhteistyössä muiden kanssa tarpeen mukaan eri puolilla hyvinvointialuetta.
- Perheterapeutin toimi on vakinaistettu. Yhteistyö neurologisten sekä syöpäpoliklinikoiden ja -osastojen kanssa on vakiintunut, mikä helpottaa hoitohenkilöstöä.
- Psykososiaalisen tuen resursseja on lisätty ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tiivistetty. Yhteistyö auttaa koordinoimaan päällekkäisyyksiä ja kohdentamaan tukea. Lapset ja nuoret pystytään huomioimaan tasavertaisina läheisinä.
- Palliatiivisen poliklinikan esitietolomakkeessa kartoitetaan selkeästi psykososiaalisen tuen tarve.
- Yhteistyö palliatiivisen osaston psykiatrisen sairaanhoitajan sekä syöpäyhdistyksen neuvontahoitajien kanssa on tiivistä ja keskinäistä työnjakoa tehdään päällekkäisyyksiä välttäen.
- Saattohoidon sairaalavapaaehtoisia on koulutettu vuodessa yhteensä viitisenkymmentä kahdella eri paikkakunnalla.