PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminta – yhdessä toimien perheiden parhaaksi

PerhePesät ovat ammatillisesti ohjattuja, avoimia ja maksuttomia kohtaamispaikkoja lapsiperheille. PerhePesä tarjoaa vertaistukea sekä ammatillista tukea ja ohjausta yhteistyössä vapaaehtoisten ja muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa.

Toimintaympäristö

PerhePesä-kohtaamispaikkatoimintaa toteutetaan Oulussa, Ylivieskassa ja Kuusamossa (Pohjois-Pohjanmaalla). Toimintaa toteutetaan perheiden toiveista ja tarpeista lähtien, joten PerhePesien toiminnan sisällössä näkyy paikkakuntakohtaisia eroja. 

Oulussa (asukasluku n. 210 000) PerhePesä-toimintaa toteutetaan Toppilan ja Etu-Lyötyn kaupunginosissa sekä Oulun keskustan alueella. Ylivieska ja Kuusamo ovat n. 15 000 asukkaan maaseutumaisia kuntia.  Ylivieskan ja Kuusamon PerhePesät sijaitsevat keskusta-alueella, joista löytyvät myös muut kuntien palvelut.  

PerhePesän toiminta ei ole sidoksissa kiinteään kohtaamispaikkaan, vaan sitä järjestetään myös muissa toimintaympäristöissä kuten puistoissa tai toisten toimijoiden tiloissa alueen tarpeiden mukaan. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

PerhePesä-kohtaamispaikkatoimintaa on alun perin kehitetty yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin, Oulun kaupungin ja alueen muiden toimijoiden kanssa Voimaperhe-hankkeen aikana osana ESKO-kärkihanketta. ESKO-hanke oli ehkäisevän työn kärkihanke, joka toteutettiin Oulussa 2009−2013. Ennen PerhePesä-kohtaamispaikkatoimintaa alueella toteutettiin Oulun kaupungin avustamaa kerhotoimintaa, jossa havaittiin kerhossa lasten kanssa käyvien vanhempien ammatillisen ohjauksen ja tuen tarve. ESKO-hankkeen strategisiksi tavoitteiksi valikoituivat ehkäisevän työn näkyväksi tekeminen, uusien työmuotojen ja palvelujen kehittäminen sekä niistä tiedon tuottaminen ja levittäminen sekä kunnan ja järjestöjen työnjaon ja kumppanuuden selkeyttäminen. PerhePesä-toiminnan kehittämisen lähtökohtana on ollut alueellisuuden huomioiminen, joka toteutettiin Oulussa Meri-Toppilan alueella luomalla lapsiperheille suunnattu turvallinen, maksuton ja kaikille avoin kohtaamispaikka.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan pääasiallinen kohderyhmä ovat alle kouluikäiset lapset ja heidän vanhempansa ja perheensä.  

PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan kohderyhmänä on välillisesti myös alueen lapsiperhetoimijat, kuten lapsiperhejärjestöt, seurakunta ja kunnan ja hyvinvointialueen toimijat sekä vapaaehtoiset. 

Ratkaisun perusidea

PerhePesät tarjoavat alueen lapsiperheille avoimen ja maksuttoman kohtaamispaikan, jossa he voivat tavata muita lapsiperheitä, saada vertaistukea ja toimia vapaaehtoisena.  

Matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä ja ammatillisesti ohjattu toiminta tarjoaa oikea-aikaista tukea vanhemmuuteen, elämänhallintaan ja arkeen. PerhePesän lapsi- ja perhetoiminnan ohjaaja koordinoi ja kokoaa yhteen alueen lapsiperhetoimijoita. Toimintaa järjestetään ja suunnitellaan yhteistyössä alueen lapsiperheiden, lapsiperhetoimijoiden sekä vapaaehtoisten kanssa.  

Toiminnan tavoitteet 

- Lasten ja perheiden kokemus voimavarojen ja tukiverkkojen vahvistumisesta ja arjen hyvinvoinnista lisääntyy  

- Toiminta koetaan helposti saavutettavana, turvallisena ja merkityksellisenä 

- Toiminnan ammatillinen koordinaatio vahvistaa ja tukee alueen lapsiperhetoimijoiden yhteistyötä ja perhekeskustoimintaan kytkeytymistä 

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN OSATOIMINTAMALLI. Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu perhekeskuksen palveluverkoston näkökulmasta. Kohtaamispaikan toimintamalli edistää lasten ja lapsiperheiden osallisuutta, vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

PerhePesän toiminta  

1.1. Avoin kohtaamispaikkatoiminta 

PerhePesät ovat avoimia ja maksuttomia kohtaamispaikkoja lapsiperheille ja perheiden parissa työskenteleville toimijoille. PerhePesistä lapsiperheet löytävät vertaistukea, juttuseuraa ja lapsille leikkiseuraa. PerhePesien ammatillisilta ohjaajilta saa tarvittaessa tukea vanhemmuuteen sekä ohjausta ja neuvontaa. Avoin kohtaamispaikkatoiminta voi sisältää myös ohjattua toimintaa, johon voi osallistua halutessaan. 

Perheet voivat osallistua avoimeen toimintaan oman aikataulunsa ja tarpeidensa mukaisesti. Avointa PerhePesä -toimintaa järjestetään viikoittain ja toimintaa koordinoivat ja ohjaavat kasvatus-, sosiaali- tai terveysalan koulutuksen omaavat lapsi- ja perhetoiminnan ohjaajat. PerhePesien avoimen toiminnan ohjaajilta perheet voivat varata myös perhekohtaisia keskustelu- ja ohjausaikoja. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnassa jokainen lapsi ja perhe kohdataan yhdenvertaisesti ja heitä pyritään tukemaan oikea-aikaisesti ja kynnyksettömästi. 

Avoimen kohtaamispaikan ohjattu toiminta tukee lasten kasvua ja kehitystä sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta. PerhePesän toiminnasta perheet saavat myös tukea ja vinkkejä esimerkiksi lapsen ja vanhemman yhteiseen tekemiseen. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnalla pyritään vastaamaan alueella asuvien perheiden tarpeisiin ja toiveisiin. Jokaisen PerhePesän toiminnan sisältö määrittyy alueellisten tarpeiden pohjalta ja toimintaa suunnitellaan yhdessä alueen lapsiperheiden kanssa. 

1.2. Perhekohtainen ohjaus ja neuvonta 

Perheillä on mahdollisuus saada yksilöllistä ja perhekohtaista apua, tukea ja neuvontaa ammatilliselta ohjaajalta esimerkiksi lapsen kasvuun ja kehitykseen tai vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Perhekohtaisen ohjauksen yhtenä varhaisen tuen muotona toimii MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin kehittämä Perhelähtöisen avun ja tuen ohjausmalli (PATO), jonka yhtenä menetelmänä on Lapset Puheeksi -keskustelun ja -neuvonpidon mahdollisuus.  

1.3. Vertaisryhmätoiminta  

PerhePesässä järjestetään avoimen kohtaamispaikkatoiminnan lisäksi kohdennettua avointa vertaisryhmätoimintaa, kuten alle yksivuotiaiden lasten perheiden HaikaraPesä, Sateenkaariperheiden vertaisryhmä SateenkaariPesä, monikkoperheiden vertaisryhmä MonikkoPesä ja Yksinhuoltajien olohuone. PerhePesien vertaisryhmätoiminta voi vaihdella ja muokkaantua alueen lapsiperheiden tarpeiden ja toiveiden mukaan.   

Vertaisryhmät voivat olla myös suljettuja ryhmiä, esimerkiksi ABC-vanhemmuusryhmät. ABC-vanhemmuusryhmä on tarkoitettu 3–12-vuotiaiden lasten vanhemmille, jonka tavoitteena on lapsen positiivisen kehityksen tukeminen ja vanhemman ja lapsen suhteen vahvistaminen. Ryhmässä vanhemmat saavat työkaluja arkeensa sekä kuulevat toisten vanhempien kokemuksia.  

Kaikkea toiminta voidaan suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden, vapaaehtoisten ja eri lapsiperhetoimijoiden kanssa.  

1.4. Jalkautuva toiminta 

PerhePesien ohjaajilla on mahdollisuus jalkautua myös muiden lapsiperhetoimijoiden toimintaan, sekä työparitoimintana kumppanuussopimuksella sovitusti. Jalkautuessa PerhePesien ohjaajilla on mahdollisuus tarjota PATO-ohjausta sekä ohjata perheitä PerhePesä -kohtaamispaikkojen toimintaan. 

PerhePesien toimintaan voi myös jalkautua alueen eri toimijoita ohjaajien tunnistamien tarpeiden ja perheiden toiveiden mukaisesti. Jalkautuvia lapsiperhetoimijoita voivat olla esimerkiksi hyvinvointialueiden, kuntien, seurakunnan tai muiden järjestöjen työntekijät, jotka tuovat omaa osaamistaan ja asiantuntemustaan toimintaan ja osallistujille näkyville.    

1.5. Tiedottaminen  

PerhePesien toiminnasta tiedotetaan sosiaalisen median kanavien, yhteistyötahojen sekä alueen lapsiperhepalvelujen kautta. Perheet ohjautuvat PerhePesien toimintaan usein kuultuaan toiminnasta muilta perheiltä, sosiaalisesta mediasta tai esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulun, neuvolan tai muiden lapsiperheiden palveluiden ohjaamina. 

 

2. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan tukirakenteet perheiden osallisuudelle ja yhteisöllisyydelle, vapaaehtoistoiminnalle ja toimijoiden yhteistyölle 

Perheiden osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan rohkaisemalla perheitä toteuttamaan omaehtoista toimintaa kohtaamispaikoissa. Perheiden osallisuutta vahvistetaan jalkautumalla myös muihin toimintaympäristöihin, kuten leikkipuistoihin, lähimetsiin tai yhteistyökumppaneiden tiloihin. Perheillä on mahdollista antaa säännöllisesti palautetta ja kertoa toiveistaan PerhePesillä esimerkiksi palautelaatikkoon tai suullisesti PerhePesän ohjaajille. Muita palautekanavia ovat kyselyt, haastattelut ja lasten osallisuuden tukeminen mm. Huomaa minut! -työkalun avulla.  
 
Perheillä on myös mahdollisuus toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Perheiden vaikuttamismahdollisuuksia tuetaan. Kävijöitä kannustetaan vapaaehtoistoimintaan.  

PerhePesä -toimintaan osallistuneita kävijöitä kannustetaan toimimaan vapaaehtoisina kohtaamispaikkatoiminnassa sekä vapaaehtoisina ryhmänohjaajina PerhePesällä. Vapaaehtoinen saa toimeensa koulutuksen, tuen ja ohjauksen piirin työntekijältä ja käyttöönsä tarvittavat materiaalit toimintaa varten. Vapaaehtoisella on oikeus osallistua piirin järjestämiin vapaaehtoisten jatkokoulutuksiin ja virkistyspäiviin. 

 

3. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan koordinointi ja verkostoyhteistyö 

PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnassa yhteistyö ja osaamisen vaihto muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa on tärkeässä roolissa. PerhePesien paikallista toimintaa koordinoivat MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin ammatilliset lapsi- ja perhetoiminnan ohjaajat, jotka sopivat yhteistyöstä ja osaamisen vaihdosta eri toimijoiden kanssa alueen lasten ja perheiden tarpeiden pohjalta. Yhteistyöstä eri tahojen kanssa sovitaan kumppanuussopimusten avulla. Sopimuksen tarkoituksena on sopia yhteistyön sisällöstä ja yhteistyökäytänteistä. Kumppanuussopimus toimii myös yhteistyöhön sitouttajana. Yhteistyön muotoja voivat esimerkiksi olla: asiantuntijaosaamisen vaihto, asiakkaiden ohjaus toiminnan piiriin, tapahtumien järjestämisyhteistyö, viestinnällinen yhteistyö, taloudellinen yhteistyö (esimerkiksi tilojen käytöstä sopiminen tai työparityöskentely). Kumppanuussopimuksissa sovitaan myös sopimuksen voimassaolosta, salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta sekä vakuutuksista. 

Yhteistyön muotoina voivat olla toimintojen esittelyt, yhteiset tapahtumat, työparityöskentely, tilojen käytöstä sopiminen, osaamisen ja asiantuntijuuden vaihto ja asiakasohjaamista eri toimintoihin. PerhePesien lapsi- ja perhetoiminnan ohjaajat osallistuvat myös paikallisiin lapsiperhetoimijoiden yhteistyöverkostoihin ja -palavereihin. Yhteistyöverkostoissa ollaan mukana kehittämässä perhekeskustoimintaa ja suunnittelemassa perheille suunnattua toimintaa, sovitaan yhteistyöstä, tiedotetaan toiminnasta puolin ja toisin päällekkäisyyksien välttämiseksi ja toimintojen tunnettavuuden lisäämiseksi, jotta perheet ohjautuisivat toimintaan oikea-aikaisesti ja tarpeidensa mukaisesti. Kynnys yhteydenottoon madaltuu ja yhteistyö helpottuu, kun toimijat tuntevat toisensa. 

Alueiden PerhePesä-kohtaamispaikkojen toimintaa sekä yhteistyöverkostoa koordinoi MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ja PerhePesä-kohtaamispaikkojen lapsi- ja perhetoiminnan ohjaajat. PerhePesä-ohjaajat tuntevat kävijäperheet henkilökohtaisesti, kohtaavat, ohjaavat ja tukevat perheitä yksilöllisesti. He suunnittelevat ja toteuttavat avointa- ja kohdennettua ryhmätoimintaa yhdessä perheiden, muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. He tukevat lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan ohjaajat osallistuvat alueen lapsiperheiden verkostoihin ja tiedottavat toiminnasta säännöllisesti. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan ohjaajat koordinoivat eri toimijoiden yhteistyötä ja -toimintaa sekä PerhePesä-kohtaamispaikkojen yleistä viestintää. 

PerhePesä-toiminnan kokonaisuutta koordinoiva tiimikoordinaattori toimii PerhePesä-ohjaajien lähiesimiehenä sekä vastaa toiminnan hallinnollisten asioiden lisäksi toimintamallin kehittämisestä, tiimityöskentelystä ja toiminnan tavoitteiden seurannasta ja arvioinnista yhdessä PerhePesä-tiimin kanssa. PerhePesä-tiimin säännöllisesti pidettävät etätiimipalaverit toimivat ammatillisena vertaistuen, kokemusten vaihdon sekä yhteisen arvioinnin ja kehittämisen paikkana. PerhePesä-kohtaamispaikoissa käytössä olevat ryhmätoiminnan mallit ovat helposti siirrettävissä ja käyttöönotettavissa myös muihin PerhePesä-kohtaamispaikkoihin tiiviin tiimityöskentelyn ja osaamisen vaihdon mahdollistamana, mikäli muilla alueilla nousee perheiltä tarve kyseisen toiminnan toteuttamiselle. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

1. Toiminnan käynnistämisen askelmat 

  • Alueella on tunnistettu koordinoidun kohtaamispaikkatoiminnan tarve. 
  • Alueella esiintyvien perheiden hyvinvointiin vaikuttavien ilmiöiden sekä erityispiirteiden tunnistaminen. 
  • Alueen lapsiperheiden toiveiden ja tarpeiden kartoittaminen. 
  • Alueen lapsiperhetoimijoista muodostuvan yhteistyö-/toimijaverkoston kokoaminen ja toiminnan koordinointi. 
  • Alueella olemassa olevien toimintojen kartoittaminen päällekkäisen työn välttämiseksi 
  • Toiminnan toteuttamiselle soveltuvien tilojen kartoittaminen. 
  • Toimintasuunnitelman työstäminen ja toiminnasta tiedottaminen. 
  • Kohtaamispaikkatoiminnan tarvelähtöisen toiminnan käynnistäminen. 
  • Tarvelähtöisen toiminnan sisällöllinen kehittäminen, toiminnan seuranta ja arviointi. 

 

2. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan toimintamuodot 

2.1 Ryhmämuotoinen tuki   

Vertaistuen ja vertaisryhmätoiminnan on todettu vahvistavan perheen hyvinvointia tehokkaasti. Näiden avulla voidaan edistää perheiden kokonaisvaltaista elämänhallintaa, vahvistaa vanhemmuutta sekä tarjota myös konkreettista käytännön apua ja tukea. PerhePesien lapsi- ja perhetoiminnan ohjaajat koordinoivat ja toteuttavat ammatillisesti ohjattuja, tarpeeseen perustuvia vertaisryhmiä, jotka voivat olla joko avoimia tai suljettuja ryhmiä. Ryhmämuotoisen tuen tarkoituksena on tarjota perheille varhaista tukea lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä.  Ryhmämuotoista tukea voidaan toteuttaa myös moniammatillisena työparityöskentelynä, vapaaehtoisten vertaisohjaajien, yhteisössä vierailevien asiantuntijoiden tai PerhePesä-vanhempien omaehtoisena toimintana. 

PerhePesässä toteutetaan perheiden tarpeisiin vastaavaa osallisuutta sekä lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tavoitteellisesta toteutuksesta ja suunnittelusta vastaa palkattu kerho-ohjaaja. Yhteisten leikkien, laulujen ja lorujen ohella voidaan vahvistaa lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta sekä tukea vanhempien mentalisaatiokykyä. Toiminnot valitaan niin, että niitä on vaivatonta toteuttaa myös perheen kotona.

2.2 Yksilöllinen tuki  

PerhePesän lapsi- ja perhetoiminnan ohjaaja tarjoaa perheille mahdollisuuden myös yksilölliseen varhaiseen tukeen, perheiden tarpeiden mukaiseen matalan kynnyksen ohjaukseen ja neuvontaan. Ohjaus ja neuvonta voi olla lapsen kasvuun ja kehitykseen tai vanhempana toimimiseen liittyvää keskusteluapua, ohjausta ja neuvontaa. Se voi olla asiointiapua (esim. lomakkeiden täyttämistä, virastoasioinnissa tukena olemista) tai tarpeenmukaisiin palveluihin ja toimintoihin ohjaamista ja saattamista. Yksilöllisen tuen muotoja ovat myös Ylivieskan toimintalukujärjestykseen sovitettu asiointiapu sekä keskosvaatelainaamo (Kuusamon PerhePesä). Asiointiapu mahdollistaa lastenhoidon Ohjaus- ja neuvontatilanteissa ohjaaja tarjoaa perheille mahdollisuutta Lapset puheeksi -keskusteluun. Yksilöllistä tukea tarjotaan perheille myös ajanvarauksettomasti ja tarpeen mukaan kytkettynä osaksi avointa ryhmätoimintaa. 

Yksilöllinen tuki pohjautuu MLL Pohjois-Pohjanmaan piirissä kehitettyyn perhelähtöisen avun ja tuen ohjausmalliin eli PATO-malliin. Mallin tavoitteena on, että kaikilla MLL:n toiminnoissa käyvillä perheillä olisi yhdenvertainen mahdollisuus saada tietoa ja ohjausta lapsiperheille suunnatuista palveluista ja etuuksista. PATO-malli on suunnitelmallista ja vahvaa yhteistyötä eri viranomais- ja muiden toimijoiden kanssa, jotta MLL:n ammattilaisella on tiedossa kunnassa toteutettava palveluohjaus ja ammattilaiset osaavat ohjata perheitä MLL:n tuottamien palveluiden piiriin. PATO-malliin kuuluu jokaiselle perheelle tarjottava Lapset puheeksi -keskustelu sekä ohjaajan osallistuminen tarvittaessa Lapset Puheeksi-neuvonpitoon perheen niin halutessaan. 

2.3 Jalkautuva toiminta 

PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan yksi toimintamuodoista on jalkautuva toiminta. PerhePesän ohjaajien jalkautuessa muiden toimijoiden toimintaan tai lapsiperheille luontaisiin toimintaympäristöihin (esimerkiksi leikkipuistot) mahdollistetaan useampien perheiden osallistuminen toimintaan ja tavoitetaan perheitä laajemmin toiminta-alueilla. Kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta esimerkiksi kodin sijainnin tai kulkuyhteyksien vuoksi osallistua toimintaan fyysisessä kohtaamispaikassa, mutta jalkautumisen kautta PerhePesien ammatillisten ohjaajien tarjoama tuki on heidän saavutettavissaan. Jalkautumista toteutetaan esimerkiksi työparityöskentelynä yhteistyökumppaneiden toiminnassa, ulkotoimintana ja tapahtumissa, PerhePesä-toiminnan toteuttamisena kohtaamispaikkojen ulkopuolella tai eri asiantuntijoiden jalkautumisena PerhePesän toimintaan tuomalla esille omaa erikoisosaamistaan. 

Myös lapsiperheiden parissa työskentelevät kunta- ja järjestötoimijat voivat jalkautua PerhePesä-kohtaamispaikkoihin.  

2.4 Etätoiminta 

Etätoiminta tarkoittaa eri verkkoalustoilla tapahtuvaa ohjattua toimintaa, joka vahvistaa lähitoiminnan tavoin perheiden arjen voimavaroja, tukee vanhemmuutta sekä tarjoaa perheiden arkeen yhteistä tekemistä. Etätoiminta mahdollistaa toimintaan osallistumisen välimatkoista ja toiminta-ajoista huolimatta. Etätoiminta aloitettiin keväällä 2020 koronaepidemian suljettua PerhePesien fyysiset kohtaamispaikat. 

PerhePesien etätoiminnan toteutustapoja ovat olleet virtuaalinen PerhePesä Discordissa sekä etäkahvilatoiminta Zoom-verkkoalustalla. Perheet voivat osallistua etätoimintaan omasta kodistaan joko puhelimen, tietokoneen tai tabletin välityksellä. 

2.5 Verkostotyö 

Monitoimijainen yhteistyö on oleellinen osa PerhePesän toimintamallia ja verkostoi alueella perheiden parissa työskenteleviä toimijoita yhteen. Eri toimijoiden välisen verkostoitumisen avulla alueen toimijat voivat yhdessä kehittää ja toteuttaa perheiden hyvinvointia edistävää toimintaa. PerhePesien lapsi- ja perhetoiminnan ohjaajat osallistuvat tiiviisti alueen perhekeskustoiminnan kehittämiseen sekä lapsiperhetoimijoille suunnattuihin työryhmiin ja verkostoihin. 

Jokaisella PerhePesällä on oma verkostonsa, johon kuuluu kaupungin, seurakuntien ja järjestöjen lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Lapsi- ja perhetoiminnan ohjaajat tiedottavat PerhePesien toiminnasta yhteistyöverkostoja sekä koollekutsuvat verkostot verkostopalavereihin. Tämän lisäksi verkostot tekevät tiivistä yhteistyötä arjen työssä.  

PerhePesillä on yhteistyökumppaneita, joiden kanssa toteutetaan yhteistyötä arjessa. Toteuttamistapoja ovat esimerkiksi työparityöskentely, jalkautuva toiminta yhteistyökumppaneiden toimintoihin tai asiantuntijavierailut. Käytännön työn yhteistyökumppaneiden kanssa allekirjoitetaan PerhePesä-kumppanuussopimusmalli, jossa määritellään tarkemmin yhteistyön sisällöt. Yhteistyön muotoina voivat olla toimintojen esittelyt, yhteiset tapahtumat, työparityöskentely, tilojen käytöstä sopiminen, osaamisen ja asiantuntijuuden vaihto ja asiakasohjaamista eri toimintoihin.

3. Tilat 

PerhePesien tilat sijaitsevat keskeisillä paikoilla alueiden tarpeita ajatellen. Tiloissa on pyritty huomioimaan lapsiystävällisyys ja perheiden tarpeet. Perheiden käytössä on PerhePesien keittiöt omien eväiden lämmittämistä varten, leikkitilat leluineen sekä lastenvaatteiden vaihtopisteet. PerhePesien askartelu- ja muut toiminnalliset tarvikkeet ovat perheiden vapaasti käytettävissä myös toimintatuokioiden ulkopuolella. Tiloja tarjotaan perheiden käyttöön myös heidän omaehtoisen toiminnan toteuttamiseen. 

Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kierrätyspisteeltä perheet saavat maksutta lastenvaatteita ja -tarvikkeita ja keskosvaatelainaamosta maksutta keskosvaatteita lainaksi tarvittaessa. 

 

Liitteet
Kuva
 PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminta kuvana
PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminta kuvana.
Kuva
Malli PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan verkostosta
Malli PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan verkostosta
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli on osa laajempaa lapsiperheiden osallisuuden edistämisen kokonaisuutta perhekeskuksen kohtaamispaikassa.   

Toiminnan tavoitteiden ja tulosten seurannasta ja arvioinnista vastaa PerhePesä-tiimi. Perheiltä kerätään palautetta Webropol-kyselyinä ja lasten palautteen keräämisessä käytetään mm. Huomaa minut! -osallisuustyökalua (MLL Varsinais-Suomen piiri). Arvioinnissa painotetaan arkipalautteen keräämistä, jota saadaan perheiltä ja verkostoilta arjen kohtaamisissa. Toimintaraportit kootaan kaksi kertaa vuodessa ja niihin sisältyvät mm. palaute, toimintayksiköiden kävijämäärät, toimintojen sisällöt sekä itsearviointi. Ohjaajien itse- ja vertaisarvioinnissa sovelletaan Perheet Keskiöön -hankkeen Perheiden kohtaamispaikan vertaisarviointimallia. Arviointitietoa kootaan tiimin hyödynnettäväksi toiminnan toteuttamisen ja kehittämisen tukena. Vuonna 2021 toteutettiin oppilaitosyhteistyönä vaikuttavuuskartoitus keräämällä lapsilta, perheiltä, verkostolta ja ohjaajilta arviointitietoa haastatteluin, kyselyin ja toiminnallisesti (lapset) ja sen tulosten mukaan PerhePesä-toiminnalla on seuraavia vaikutuksia lapsiperheiden elämään, arkeen ja hyvinvointiin:  

1. PerhePesä perheen arjen ja hyvinvoinnin kannattelijana 

  • PerhePesä -toiminta tuo virkistystä ja vaihtelua perheen arkeen 
  • PerhePesän koetaan tuovan rytmiä ja säännöllisyyttä perheen arkeen 
  • PerhePesä koetaan vaikuttavan myös mielenterveyttä vahvistavana ja ennaltaehkäisevänä toimintana 
  • PerhePesä-toiminnan ammatillinen tuki ja ohjaus koetaan merkityksellisenä 

2. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnasta vertaistukea ja yhteisöllisyyttä perheiden arkeen 

  • PerhePesä-toiminnan koetaan helpottavan merkittävästi yksinäisyyden tunnetta vahvistamalla sosiaalisia kontakteja toisiin aikuisiin 
  • PerhePesä on luonut useille uutta sosiaalista verkostoa ja pysyviä ystävyyssuhteita 
  • PerhePesä koetaan paikkana, johon kuulutaan ja sen merkitys yhteisöllisyyteen vaikuttajana tunnustetaan.  
  • Lasten sosiaaliset kontaktit PerhePesällä koetaan merkityksellisiksi

3. PerhePesä-kohtaamispaikat koetaan saavutettavana ja turvallisena 

  • PerhePesään osallistuminen koetaan helpoksi 
  • PerhePesän viihtyvyys, sijainti ja aukioloajat vaikuttavat positiivisesti PerhePesään osallistumiseen 
  • Perheet kokevat merkityksellisenä, että PerhePesän käyttäjäkunta on erilaisista ihmisistä koostuvaa ja toiminta on sitoutumatonta 
  • PerhePesät koetaan kodinomaisina matalan kynnyksen paikkoina 
  • Perheet kohdataan yhdenvertaisesti PerhePesissä 
  • Vastauksissa tulee esille hyväksyvä vastaanotto ja lämmin ja avoin tunnelma PerhePesässä 

4. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on merkityksellistä 

  • Yhteistyötahot kokevat yhteistyön sujuvaksi, onnistuneeksi ja mielekkääksi 
  • Perheet kokevat merkityksellisenä asiantuntijavieraiden ja eri lapsiperhetoimijoiden jalkautumisen PerhePesille 
Liitteet