PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminta – yhdessä toimien perheiden parhaaksi
PerhePesät ovat ammatillisesti ohjattuja, avoimia ja maksuttomia kohtaamispaikkoja lapsiperheille. PerhePesä tarjoaa vertaistukea sekä ammatillista tukea ja ohjausta yhteistyössä vapaaehtoisten ja muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
PerhePesät ovat ammatillisesti ohjattuja, avoimia ja maksuttomia kohtaamispaikkoja lapsiperheille. PerhePesä tarjoaa vertaistukea sekä ammatillista tukea ja ohjausta yhteistyössä vapaaehtoisten ja muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa.
Toimintamalli lyhyesti
PerhePesät tarjoavat alueen lapsiperheille avoimen ja maksuttoman kohtaamispaikan, jossa he voivat tavata muita lapsiperheitä, saada vertaistukea ja toimia vapaaehtoisena.
Matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä ja ammatillisesti ohjattu toiminta tarjoaa oikea-aikaista tukea vanhemmuuteen, elämänhallintaan ja arkeen. PerhePesän lapsi- ja perhetoiminnan ohjaaja koordinoi ja kokoaa yhteen alueen lapsiperhetoimijoita. Toimintaa järjestetään ja suunnitellaan yhteistyössä alueen lapsiperheiden, lapsiperhetoimijoiden sekä vapaaehtoisten kanssa.
Toiminnan tavoitteet
- Lasten ja perheiden kokemus voimavarojen ja tukiverkkojen vahvistumisesta ja arjen hyvinvoinnista lisääntyy
- Toiminta koetaan helposti saavutettavana, turvallisena ja merkityksellisenä
- Toiminnan ammatillinen koordinaatio vahvistaa ja tukee alueen lapsiperhetoimijoiden yhteistyötä ja perhekeskustoimintaan kytkeytymistä
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN OSATOIMINTAMALLI. Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu perhekeskuksen palveluverkoston näkökulmasta. Kohtaamispaikan toimintamalli edistää lasten ja lapsiperheiden osallisuutta, vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
PerhePesä-kohtaamispaikkatoimintaa toteutetaan Oulussa, Ylivieskassa ja Kuusamossa (Pohjois-Pohjanmaalla). Toimintaa toteutetaan perheiden toiveista ja tarpeista lähtien, joten PerhePesien toiminnan sisällössä näkyy paikkakuntakohtaisia eroja.
Oulussa (asukasluku n. 210 000) PerhePesä-toimintaa toteutetaan Toppilan ja Etu-Lyötyn kaupunginosissa sekä Oulun keskustan alueella. Ylivieska ja Kuusamo ovat n. 15 000 asukkaan maaseutumaisia kuntia. Ylivieskan ja Kuusamon PerhePesät sijaitsevat keskusta-alueella, joista löytyvät myös muut kuntien palvelut.
PerhePesän toiminta ei ole sidoksissa kiinteään kohtaamispaikkaan, vaan sitä järjestetään myös muissa toimintaympäristöissä kuten puistoissa tai toisten toimijoiden tiloissa alueen tarpeiden mukaan.
PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan pääasiallinen kohderyhmä ovat alle kouluikäiset lapset ja heidän vanhempansa ja perheensä.
PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan kohderyhmänä on välillisesti myös alueen lapsiperhetoimijat, kuten lapsiperhejärjestöt, seurakunta ja kunnan ja hyvinvointialueen toimijat sekä vapaaehtoiset.
PerhePesän toiminta
1.1. Avoin kohtaamispaikkatoiminta
PerhePesät ovat avoimia ja maksuttomia kohtaamispaikkoja lapsiperheille ja perheiden parissa työskenteleville toimijoille. PerhePesistä lapsiperheet löytävät vertaistukea, juttuseuraa ja lapsille leikkiseuraa. PerhePesien ammatillisilta ohjaajilta saa tarvittaessa tukea vanhemmuuteen sekä ohjausta ja neuvontaa. Avoin kohtaamispaikkatoiminta voi sisältää myös ohjattua toimintaa, johon voi osallistua halutessaan.
Perheet voivat osallistua avoimeen toimintaan oman aikataulunsa ja tarpeidensa mukaisesti. Avointa PerhePesä -toimintaa järjestetään viikoittain ja toimintaa koordinoivat ja ohjaavat kasvatus-, sosiaali- tai terveysalan koulutuksen omaavat lapsi- ja perhetoiminnan ohjaajat. PerhePesien avoimen toiminnan ohjaajilta perheet voivat varata myös perhekohtaisia keskustelu- ja ohjausaikoja. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnassa jokainen lapsi ja perhe kohdataan yhdenvertaisesti ja heitä pyritään tukemaan oikea-aikaisesti ja kynnyksettömästi.
Avoimen kohtaamispaikan ohjattu toiminta tukee lasten kasvua ja kehitystä sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta. PerhePesän toiminnasta perheet saavat myös tukea ja vinkkejä esimerkiksi lapsen ja vanhemman yhteiseen tekemiseen. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnalla pyritään vastaamaan alueella asuvien perheiden tarpeisiin ja toiveisiin. Jokaisen PerhePesän toiminnan sisältö määrittyy alueellisten tarpeiden pohjalta ja toimintaa suunnitellaan yhdessä alueen lapsiperheiden kanssa.
1.2. Perhekohtainen ohjaus ja neuvonta
Perheillä on mahdollisuus saada yksilöllistä ja perhekohtaista apua, tukea ja neuvontaa ammatilliselta ohjaajalta esimerkiksi lapsen kasvuun ja kehitykseen tai vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Perhekohtaisen ohjauksen yhtenä varhaisen tuen muotona toimii MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin kehittämä Perhelähtöisen avun ja tuen ohjausmalli (PATO), jonka yhtenä menetelmänä on Lapset Puheeksi -keskustelun ja -neuvonpidon mahdollisuus.
1.3. Vertaisryhmätoiminta
PerhePesässä järjestetään avoimen kohtaamispaikkatoiminnan lisäksi kohdennettua avointa vertaisryhmätoimintaa, kuten alle yksivuotiaiden lasten perheiden HaikaraPesä, Sateenkaariperheiden vertaisryhmä SateenkaariPesä, monikkoperheiden vertaisryhmä MonikkoPesä ja Yksinhuoltajien olohuone. PerhePesien vertaisryhmätoiminta voi vaihdella ja muokkaantua alueen lapsiperheiden tarpeiden ja toiveiden mukaan.
Vertaisryhmät voivat olla myös suljettuja ryhmiä, esimerkiksi ABC-vanhemmuusryhmät. ABC-vanhemmuusryhmä on tarkoitettu 3–12-vuotiaiden lasten vanhemmille, jonka tavoitteena on lapsen positiivisen kehityksen tukeminen ja vanhemman ja lapsen suhteen vahvistaminen. Ryhmässä vanhemmat saavat työkaluja arkeensa sekä kuulevat toisten vanhempien kokemuksia.
Kaikkea toiminta voidaan suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden, vapaaehtoisten ja eri lapsiperhetoimijoiden kanssa.
1.4. Jalkautuva toiminta
PerhePesien ohjaajilla on mahdollisuus jalkautua myös muiden lapsiperhetoimijoiden toimintaan, sekä työparitoimintana kumppanuussopimuksella sovitusti. Jalkautuessa PerhePesien ohjaajilla on mahdollisuus tarjota PATO-ohjausta sekä ohjata perheitä PerhePesä -kohtaamispaikkojen toimintaan.
PerhePesien toimintaan voi myös jalkautua alueen eri toimijoita ohjaajien tunnistamien tarpeiden ja perheiden toiveiden mukaisesti. Jalkautuvia lapsiperhetoimijoita voivat olla esimerkiksi hyvinvointialueiden, kuntien, seurakunnan tai muiden järjestöjen työntekijät, jotka tuovat omaa osaamistaan ja asiantuntemustaan toimintaan ja osallistujille näkyville.
1.5. Tiedottaminen
PerhePesien toiminnasta tiedotetaan sosiaalisen median kanavien, yhteistyötahojen sekä alueen lapsiperhepalvelujen kautta. Perheet ohjautuvat PerhePesien toimintaan usein kuultuaan toiminnasta muilta perheiltä, sosiaalisesta mediasta tai esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulun, neuvolan tai muiden lapsiperheiden palveluiden ohjaamina.
2. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan tukirakenteet perheiden osallisuudelle ja yhteisöllisyydelle, vapaaehtoistoiminnalle ja toimijoiden yhteistyölle
Perheiden osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan rohkaisemalla perheitä toteuttamaan omaehtoista toimintaa kohtaamispaikoissa. Perheiden osallisuutta vahvistetaan jalkautumalla myös muihin toimintaympäristöihin, kuten leikkipuistoihin, lähimetsiin tai yhteistyökumppaneiden tiloihin. Perheillä on mahdollista antaa säännöllisesti palautetta ja kertoa toiveistaan PerhePesillä esimerkiksi palautelaatikkoon tai suullisesti PerhePesän ohjaajille. Muita palautekanavia ovat kyselyt, haastattelut ja lasten osallisuuden tukeminen mm. Huomaa minut! -työkalun avulla.
Perheillä on myös mahdollisuus toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Perheiden vaikuttamismahdollisuuksia tuetaan. Kävijöitä kannustetaan vapaaehtoistoimintaan.
PerhePesä -toimintaan osallistuneita kävijöitä kannustetaan toimimaan vapaaehtoisina kohtaamispaikkatoiminnassa sekä vapaaehtoisina ryhmänohjaajina PerhePesällä. Vapaaehtoinen saa toimeensa koulutuksen, tuen ja ohjauksen piirin työntekijältä ja käyttöönsä tarvittavat materiaalit toimintaa varten. Vapaaehtoisella on oikeus osallistua piirin järjestämiin vapaaehtoisten jatkokoulutuksiin ja virkistyspäiviin.
3. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan koordinointi ja verkostoyhteistyö
PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnassa yhteistyö ja osaamisen vaihto muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa on tärkeässä roolissa. PerhePesien paikallista toimintaa koordinoivat MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin ammatilliset lapsi- ja perhetoiminnan ohjaajat, jotka sopivat yhteistyöstä ja osaamisen vaihdosta eri toimijoiden kanssa alueen lasten ja perheiden tarpeiden pohjalta. Yhteistyöstä eri tahojen kanssa sovitaan kumppanuussopimusten avulla. Sopimuksen tarkoituksena on sopia yhteistyön sisällöstä ja yhteistyökäytänteistä. Kumppanuussopimus toimii myös yhteistyöhön sitouttajana. Yhteistyön muotoja voivat esimerkiksi olla: asiantuntijaosaamisen vaihto, asiakkaiden ohjaus toiminnan piiriin, tapahtumien järjestämisyhteistyö, viestinnällinen yhteistyö, taloudellinen yhteistyö (esimerkiksi tilojen käytöstä sopiminen tai työparityöskentely). Kumppanuussopimuksissa sovitaan myös sopimuksen voimassaolosta, salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta sekä vakuutuksista.
Yhteistyön muotoina voivat olla toimintojen esittelyt, yhteiset tapahtumat, työparityöskentely, tilojen käytöstä sopiminen, osaamisen ja asiantuntijuuden vaihto ja asiakasohjaamista eri toimintoihin. PerhePesien lapsi- ja perhetoiminnan ohjaajat osallistuvat myös paikallisiin lapsiperhetoimijoiden yhteistyöverkostoihin ja -palavereihin. Yhteistyöverkostoissa ollaan mukana kehittämässä perhekeskustoimintaa ja suunnittelemassa perheille suunnattua toimintaa, sovitaan yhteistyöstä, tiedotetaan toiminnasta puolin ja toisin päällekkäisyyksien välttämiseksi ja toimintojen tunnettavuuden lisäämiseksi, jotta perheet ohjautuisivat toimintaan oikea-aikaisesti ja tarpeidensa mukaisesti. Kynnys yhteydenottoon madaltuu ja yhteistyö helpottuu, kun toimijat tuntevat toisensa.
Alueiden PerhePesä-kohtaamispaikkojen toimintaa sekä yhteistyöverkostoa koordinoi MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ja PerhePesä-kohtaamispaikkojen lapsi- ja perhetoiminnan ohjaajat. PerhePesä-ohjaajat tuntevat kävijäperheet henkilökohtaisesti, kohtaavat, ohjaavat ja tukevat perheitä yksilöllisesti. He suunnittelevat ja toteuttavat avointa- ja kohdennettua ryhmätoimintaa yhdessä perheiden, muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. He tukevat lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan ohjaajat osallistuvat alueen lapsiperheiden verkostoihin ja tiedottavat toiminnasta säännöllisesti. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnan ohjaajat koordinoivat eri toimijoiden yhteistyötä ja -toimintaa sekä PerhePesä-kohtaamispaikkojen yleistä viestintää.
PerhePesä-toiminnan kokonaisuutta koordinoiva tiimikoordinaattori toimii PerhePesä-ohjaajien lähiesimiehenä sekä vastaa toiminnan hallinnollisten asioiden lisäksi toimintamallin kehittämisestä, tiimityöskentelystä ja toiminnan tavoitteiden seurannasta ja arvioinnista yhdessä PerhePesä-tiimin kanssa. PerhePesä-tiimin säännöllisesti pidettävät etätiimipalaverit toimivat ammatillisena vertaistuen, kokemusten vaihdon sekä yhteisen arvioinnin ja kehittämisen paikkana. PerhePesä-kohtaamispaikoissa käytössä olevat ryhmätoiminnan mallit ovat helposti siirrettävissä ja käyttöönotettavissa myös muihin PerhePesä-kohtaamispaikkoihin tiiviin tiimityöskentelyn ja osaamisen vaihdon mahdollistamana, mikäli muilla alueilla nousee perheiltä tarve kyseisen toiminnan toteuttamiselle.
Toimintamalli on osa laajempaa lapsiperheiden osallisuuden edistämisen kokonaisuutta perhekeskuksen kohtaamispaikassa.
Toiminnan tavoitteiden ja tulosten seurannasta ja arvioinnista vastaa PerhePesä-tiimi. Perheiltä kerätään palautetta Webropol-kyselyinä ja lasten palautteen keräämisessä käytetään mm. Huomaa minut! -osallisuustyökalua (MLL Varsinais-Suomen piiri). Arvioinnissa painotetaan arkipalautteen keräämistä, jota saadaan perheiltä ja verkostoilta arjen kohtaamisissa. Toimintaraportit kootaan kaksi kertaa vuodessa ja niihin sisältyvät mm. palaute, toimintayksiköiden kävijämäärät, toimintojen sisällöt sekä itsearviointi. Ohjaajien itse- ja vertaisarvioinnissa sovelletaan Perheet Keskiöön -hankkeen Perheiden kohtaamispaikan vertaisarviointimallia. Arviointitietoa kootaan tiimin hyödynnettäväksi toiminnan toteuttamisen ja kehittämisen tukena. Vuonna 2021 toteutettiin oppilaitosyhteistyönä vaikuttavuuskartoitus keräämällä lapsilta, perheiltä, verkostolta ja ohjaajilta arviointitietoa haastatteluin, kyselyin ja toiminnallisesti (lapset) ja sen tulosten mukaan PerhePesä-toiminnalla on seuraavia vaikutuksia lapsiperheiden elämään, arkeen ja hyvinvointiin:
1. PerhePesä perheen arjen ja hyvinvoinnin kannattelijana
- PerhePesä -toiminta tuo virkistystä ja vaihtelua perheen arkeen
- PerhePesän koetaan tuovan rytmiä ja säännöllisyyttä perheen arkeen
- PerhePesä koetaan vaikuttavan myös mielenterveyttä vahvistavana ja ennaltaehkäisevänä toimintana
- PerhePesä-toiminnan ammatillinen tuki ja ohjaus koetaan merkityksellisenä
2. PerhePesä-kohtaamispaikkatoiminnasta vertaistukea ja yhteisöllisyyttä perheiden arkeen
- PerhePesä-toiminnan koetaan helpottavan merkittävästi yksinäisyyden tunnetta vahvistamalla sosiaalisia kontakteja toisiin aikuisiin
- PerhePesä on luonut useille uutta sosiaalista verkostoa ja pysyviä ystävyyssuhteita
- PerhePesä koetaan paikkana, johon kuulutaan ja sen merkitys yhteisöllisyyteen vaikuttajana tunnustetaan.
- Lasten sosiaaliset kontaktit PerhePesällä koetaan merkityksellisiksi
3. PerhePesä-kohtaamispaikat koetaan saavutettavana ja turvallisena
- PerhePesään osallistuminen koetaan helpoksi
- PerhePesän viihtyvyys, sijainti ja aukioloajat vaikuttavat positiivisesti PerhePesään osallistumiseen
- Perheet kokevat merkityksellisenä, että PerhePesän käyttäjäkunta on erilaisista ihmisistä koostuvaa ja toiminta on sitoutumatonta
- PerhePesät koetaan kodinomaisina matalan kynnyksen paikkoina
- Perheet kohdataan yhdenvertaisesti PerhePesissä
- Vastauksissa tulee esille hyväksyvä vastaanotto ja lämmin ja avoin tunnelma PerhePesässä
4. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on merkityksellistä
- Yhteistyötahot kokevat yhteistyön sujuvaksi, onnistuneeksi ja mielekkääksi
- Perheet kokevat merkityksellisenä asiantuntijavieraiden ja eri lapsiperhetoimijoiden jalkautumisen PerhePesille
Kansikuva
