Perusterveydenhuollon työryhmän rooli lasten ja nuorten lihavuuden ennaltaehkäisevän työn kehittäjänä
Työryhmän tehtävänä on kehittää lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Työryhmä kokoaa ja tiedottaa alueelle erilaisia toimivia käytänteitä ja näyttöön perustuvaa tutkimustietoa lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyen.
Siun sote- Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää maakunnan 13 kunnan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Siun sote muuttuu kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi ja Siun soten tuottamat palvelut siirtyvät Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle 1.1.2023. Siun sotella työskentelee n. 7300 ammattilaista. Hyvinvointialueella asukkaita on n.164 000 ja heistä alle 20-vuotiaita n. 32 000.
Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa terveydenhuoltolakia (30.12.2010/1326). Lakiin on kirjattu, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla, kuten Siun sote, tulee osallistua asiantuntijana eri toimialojen yhteistyöhön ja sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Kuntien strategisessa suunnittelussa asetetaan tavoitteet paikallisiin olosuhteisiin ja asukkaiden tarpeisiin perustuen.
Kansallisesti yksi merkittävimmistä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin haasteista on lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus. Pohjois-Karjalan alueella v. 2020 pojista oli n. 29% ja tytöistä n. 20% ylipainoisia tai lihavia (Lähde: Finlapset). Tulevalla Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella lasten ja nuorten hyvinvoinnin kysymykset ovat tärkeä osa alueen hyvinvointisuunnitelmia ja jatkossa tarkoituksena on luoda yhtenäiset painopistealueet kuntien ja hyvinvointialueen välille.
Pohjois-Karjalassa on toiminut n. 10 vuoden ajan Alueellinen lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden hoitoketju, joka luotiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Tämän hoitoketjun käytön ja juurruttamisen tukena on toiminut alueellinen monialainen työryhmä, jossa on ollut toimijoita eri sektoreilta perhekeskustoiminnasta. Hoitoketjuvastuu on aiemmin ollut erikoissairaanhoidossa, mutta vastuu siirtyi perusterveydenhuollolle v. 2020.
Tämän seurauksena käynnistettiin toiminnan kehittämistä varten perusterveydenhuollon työryhmä v. 2020. Alueella tunnistettiin tarve juurruttaa hoitoketjua sekä päivittää ennaltaehkäisevän työn ohjeita, joka edistäisi palvelun yhdenmukaisuutta ja laadukkuutta koko maakunnan alueella. Hoitoketju on ollut käytössä jo pitkään, mutta nyt oli aika kiinnittää huomiota ennakointiin ja puheeksioton vahvistamiseen.
Työntekijöiden osaamisen lisääntyessä työn vaikuttavuus lisääntyy ja tämä näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikutuksissa. Lisäksi yhtenäiset käytänteet tasaavat palveluiden laatua ja vähentävät asukkaiden eriarvoisuutta.
Perusterveydenhuollon työryhmään kutsuttiin asiasta kiinnostuneita terveydenhoitajia ja asiantuntijahoitaja neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ravitsemusterapeutti ravitsemusterapiasta. Tulevaisuuden sote-keskushankkeen aikana työryhmässä toimi projektisuunnittelija. Työryhmään ilmoittautui kaikkiaan 20 työntekijää.
Perusterveydenhuollon ammattilaiset ovat maakunnan eri alueilla työskenteleviä. Työryhmään haluttiin työntekijöitä eri ikäisten palveluista neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. Siun sotessa on alueita, joissa työntekijät toimivat tietyn asiakasryhmän kanssa, esim. kouluterveydenhuollossa. Toisaalta on alueita, joissa sama työntekijä työskentelee väestövastuisesti neuvolan eri sektoreilla, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
Erityisesti uusilla työntekijöillä, mutta myös kokeneemmilla, voi olla haaste ennättää arkityössä kerätä, kokeilla ja tutustua ajantasaiseen ja uuteen tutkimustietoon. Tämän työryhmän avulla perehdytään ja tietoa viedään ketterästi kokeillen käytänteisiin. Uusien toimivien käytänteiden avulla lisätään työntekijöiden hyvinvointia työn vaikuttavuuden ja oman kyvykkyyden kautta, mutta samalla lisätään erityisesti asiakkaiden hyvinvointia.